maanantai 5. elokuuta 2013

RiRa seuraeste 27.7.

Kamalasti on ehtinyt tapahtua asioita, jotka haluan kirjoittaa muistiin sitten viime postauksen. Taidan jakaa asiat useampaan postaukseen, joten aloitetaan nyt vaikka Riksun estekisoista reilun viikon takaa.

27.7.2013 olimme siis Riksussa seuraestekisoissa. Aamulla lähdimme kahdeksan maissa tallilta liikenteeseen, mukaan lähtivät myös tallikaveri ja hänen hevosensa, jotka hyppäsivät sitten isompia luokkia iltapäivällä. Itse olin ilmoittautunut hurjiin 70cm ja 80cm luokkiin.

Kisapaikalla sitten lähdin kisakansliaan maksamaan lähdöt ja siitä sitten ihailemaan esterataa. Oksetutti, tärisytti ja kauhistutti. Rataa kävellessä mikään este ei näyttänyt isolta, mutta asenteeni oli kuitenkin suunnilleen "tuolle kieltää, tuosta ei mennä yli voieivoieivoiei" :D Hetken päästä kuitenkin yritin saada itseni oikeaan mielentilaan, ja onneksi tallikaveri oli myös tsemppaamassa oikeaan vireeseen.

Verkassa Riku oli iloinen ja hyppäsi hyvin. Radalle lähdin ahdistuneena, mutta ehdin kuitenkin näyttää lähes kaikki radan ihmeelliset erikoisesteet (joita oli useita!). Sen jälkeen reipas tervehdys, pohkeet kiinni, nenä ylös (hevosen nenä) ja kohti ekaa estettä. Riku imi esteelle hienosti eikä mun tarvinnut kuin pitää pohkeet kiinni ja ohjata seuraavalle. Riku hyppäsi hyvin ja kuskikin keikkui mukana, vaikka osa hypyistä lähti aika kaukaa Rikun innostuksen takia ja sen takia jäin vähän jälkeen muutamassa hypyssä.

Ihana Riku hoiti homman kotiin ja saatiin puhdas rata. Kaikki puhtaan radan suorittaneet palkittiin ruusukkeella ja ilolla otin ruusukkeen vastaan portilla ja sen jälkeen mä yritin löytää kadonneen hengitykseni takaisin. Pelko oli mennyt jalkoihin ja ne lähes pettivät kun tulin hevosen selästä alas... Voi kamala kun oon ihan kamalan estepelkoinen :D

Kasikympin verkka sujui taas hyvin ja rata oli ihan yhtä hyvä kuin edellinen. Olin ennen selkään menoa seurannut sen verran luokkaa, että huomasin, että ihanneaikaan täytyi painella aika hapiaa. Monet nopeat ponitkaan eivät siihen meinanneet ehtiä ja yliaikavirhepisteitä tuli paljon. Sen takia sitten pistelin reipasta tahtia koko radan ja vikalle esteelle (okseri-pysty -sarja) tullessa oltiin vielä nollassa kiinni. Siihen toin sitten liian reippaasti sisään ja Riku ei ehtinyt kerätä jalkojaan kunnolla ja tiputti okserin etupuomin. Tuloksena 4vp, mutta itse suoritus suoritettu ihanneajan mukaisesti, eli ei siis virhepisteitä ajasta! Uskomatonta.

Riku on kyllä maailman hienoin heppa. Tässä vielä vähän estekuvia kisoista, kaikki kuvat on ottanut Heidi Alanko, kiitos Heidille!

Eka este ylitetty!

Ei muuten naurattanut...

Ihana Riku!

Hanaa!

Tätä tällä kertaa: rästiin jäävät vielä kertomukset omista harkkarikoulukisoista, tuntsarimestaruuksista Lappeenrannassa ja omien seurakoulukisojen järjestäminen... Jatketaan siis ehkä huomenna!

perjantai 26. heinäkuuta 2013

Hyppyhommia!

Keskiviikkona meillä oli estevalmennus, josta voisin yrittää nyt vähän tarkemmin kertoa jotain. Meitä oli tunnilla yhteensä neljä, tosi eritasoisia ratsukoita niin, että mä mun haparoiva 80cm -tasolla edustin sitä huonointa osaamista ja sitten meillä oli vielä muutama hyvinkin eri tasolla operoiva ratsu. Tunti oli kuitenkin sama kaikille, estekorkeudet sitten toki hyvin erilaisia ;)

Ensin menimme ravissa ja laukassa kolmea puomia niin, että ensimmäisen ja toisen puomin väli oli 12 metriä ja toisen ja kolmannen puomin väli 15 metriä. Ensimmäiseen väliin kolme askelta ja toiseen neljä. Riku oli hieman hidas niin pidätteelle kuin pohkeellekin ja mietin jo hieman, että mitenköhän se hyppääminen sujuu. Puomit kuitenkin sujuivat ihan hyvin.

Sen jälkeen hyppäsimme muutamaa erillistä linjaa ja estettä matalalla korkeudella. Rikulla ei ollut näissä mitään ongelmia, mun oli vaan vaikea jättää varmistelu ja turha nyplääminen ja nypeltäminen pois kun olen tottunut ratsastamaan liikaa kädellä esteitä hypätessäni. Kun onnistuin jättämään turhan säätämisen pois, sujuivat hypytkin paremmin kun rytmi pysyi parempana.

Lopuksi hyppäsimme rataa, josta yritin piirtää vähän kuvaa tähän. En tiedä selventääkö se ollenkaan ;) Ykköselle käännettiin suht. pieni tie nelosen edestä ja siitä jatkettiin kakkos-kolmoslinjalle (n. 7-8 askelta) ja siitä sitten kaarteesta sujuvasti nelos-vitoslinjalle. Siitä sitten taas kaarevalle kuutos-seiskalinjalle ja siitä edelleen kahden askeleen sarjalle. Lopuksi hypättiin vielä muurilaatikot (kuvassa tuo hämärän näköinen neliö, jonka meinasin unohtaa piirtää ja tungin lopulta kahden esteen väliin...). Estekorkeus oli n. 80-90cm, eli mun mittapuulla ihan valtava! Ja kun tosiaan noita linjoja (tosin siis pitkiä linjoja, mutta linjoja kuitenkin) oli koko ajan, ei radalla ollut oikeastaan sellaista hengähdustaukoakaan, joten täytyy sanoa, että aika hengästynyt oli fiilis radan jälkeen. Sain mukavaa palautetta, olen reipastunut esteratsastuksen suhteen (sen olen toki itsekin huomannut) sekä rauhoittunut kädeltäni ja muutenkin.



Huhhuh. Oksettaa silti.

Huomenna pitäisi lähteä Riihimäelle hyppäämään hurjiin seurakilpailuihin, jännittää niin ettei veri kierrä... Tänään sen sijaan otimme rennosti ja ratsastin Rikulla ensimmäistä kertaa elämässäni ilman satulaa! Tajusin tallille ajellessani, etten ole sitäkään ikinä kokeillut ja päätin kokeilla. Hyvin meni, Riku otti hyvinkin rauhallisesti ja suhtautui tyynesti mun ajoittaisiin harjatarrautumisiin kun yritin pysyä selässä. Ei ole tasapaino kuin ennen...

maanantai 15. heinäkuuta 2013

Superfiilis ja superhevonen - Nastola 14.7.

Viime viikolla ahkeroimme Rikun kanssa yhdessä kouluvalmennuksessa, yhdessä estevalmennuksessa, kahden maastopäivän, yhden puomipäivän ja yhden kisapäivän verran.

Olin siis pitkästä aikaa kouluvalmennuksessa. Fiilis ei ollut huikea, lähinnä sellainen, että mietin jo lajinvaihtoa. Mitäköhän me edes tehtiin, olen pyrkinyt poistamaan sen valmennuksen niin tehokkaasti kovalevyltäni, ettei muistijälkiä juuri ole jäänyt. Väistöjä, laukannostoja, askeleen pidennystä ja lyhennystä jne. Mutta ei siis tosiaan jäänyt jälkipolville kerrottavaa siitä valmennuksesta.

Estevalmennuksesta sen sijaan jäi! Olen hypännyt Rikun kanssa nyt keväällä ja kesällä yksittäisinä esteinä ihan maksimissaan 85cm esteitä ja tehtävissä n. 70cm rataa. Menin valmennukseen haastamaan itseni ja haastetta tosiaan sain... Hypättiin rataa, joka oli kauttaaltaan linjaa linjan perään. Ykkönen-kakkonen oli suora viiden askeleen linja, kolmoselta kaarrettiin kaarevalla linjalla kolmen askeleen neljä-viisi linjalle, siitä sitten seuraavalle kolmen esteen linjalle pysty- viisi askelta -pysty - kolme askelta - okseri ja siitä sitten lopuksi vielä viiden askeleen suoralle linjalle. Hyppäsimme radan ensin osissa n. 70cm korkeana ja siinä vaiheessa sain kunnon estevaihteen silmään ja kaikki hypyt tuntuivat äärimmäisen hyviltä. Sen jälkeen esteitä nostettiin niin, että radan korkeus oli n. 80-90cm. Ja tultiin uudestaan koko rata. Ja mä selvisin siitä hengissä! Ja hengissä selviämisen lisäksi hyppääminen oli kivaa ja helppoa. Huhhuh mikä fiilis! Valmentajakin sanoi tunnin jälkeen, että "En mä tiennytkään, että sä hyppäät näin!". En mäkään todella tiennyt. Tämän tunnin innoittamana ilmoittauduin estekilpailuihin Riihimäkeen parin viikon päähän. Hurjaa.

Maastolenkeillä riitti pöristävää, vaikka molemmille lenkeille saimme seuraakin. Kaikkea jännittävää, mm. marjastajia löytyi kuitenkin puskista ;)

Eilen lähdimme Nastolaan aluekoulukisoihin. Reissu alkoi epäonnisesti kun tallikaverin hevonen polkaisi kengän puoliksi irti kaviosta ja kun kenkäkin siinä meni vähän solmuun, ei sitä pystynyt lyömään takaisin. Reissu jäi siis siihen heidän osaltaan.

Riku kuitenkin pakattiin autoon. Olin päättänyt näissä kisoissa kokeilla erilaista verryttelytaktiikkaa, eli kävin ennen letitystä ratsastamassa n. 30 minuuttia askellajit lävitse, hevosen kuulolle ja itselleni hyvän mielen. Näin siis kisapaikalla pystyin pitämään verryttelyn todella lyhyenä. Kisapaikalla tein siis vain vähän ravia, pikkaisen laukkaa ja varmistin, että hevonen on varmasti molempien pohkeiden välissä kulkemassa kohti molempia ohjia. "Hyvältä tuntuu" summasin verkan tukijoukoille.

Ulkokenttä oli tukahduttavan kuuma. Kolme ratsukkoa olisi päässyt kentällä suorittavan lisäksi, mutta päätin itse seisotuttaa yhden ratsukon ajan Rikua vielä varjossa. Sen jälkeen kävelin yhden ratsukon ajan kentällä ja näytin kaikki paikat rauhassa. Sen jälkeen verryttelin vielä kevyesti yhden ratsukon ajan. Hyvältä tuntui edelleen.

Ohjelma oli FEI:n HeB Kenttäkilpailuohjelma poneille. Tässä nopea katsaus rataan:

Radalle suoraan, pysähdyksessä hieman jalkojen korjailua (6, 6). S-kiemura sujuva (6,5 ja 7). Voltti onnistunut (7 ja 6,5). Keskiravi ei tänään irronnut (5,5 ja 5). Pysähdys oli ok, peruutus jännittynyt ja haluton (5 ja 5,5). Voltti oli tahdikas (7 ja 6,5). Keskiravi jälleen onneton (5,5 ja 5). Nelikaarinen kiemuraura onnistunut (8,5! ja 8). Keskikäynti-lisätty käynti tahdikasta (7 ja 6,5). Laukannostoon kaivattiin enemmän ylämäkifiilistä (6 ja 6,5) ja keskilaukkaan vielä rohkeutta (6, 6). Laukkavoltti ok, mutta isohko (6 ja 6). Vastalaukassa pieni tahtirikko, kun Riku ymmärsi vähän väärin mun ajatukset ja olisi siirtynyt jo raviin ellen olisi ollut tarkkana herättämässä ( 6 ja 5,5). Toiseen kierrokseen voltti oli jälleen isohko (6 ja 5,5), mutta vastalaukka parempi (6 ja 7). Laukka nousi myöhään, mutta keskilaukka lähti nyt paremmin (6 ja 7). Lopputervehdys tyylikäs (7 ja 7,5).

Yleisvaikutelman pisteet
Askellajit 6,5 ja 6,5
Lennokkuus 6 ja 6
Kuuliaisuus 6,5 ja 6,5
Ratsastajan asento 7 ja 7

Loppukommentit: "Sujuva rata. Vielä voimaa takaosaan ja keveyttä etuosaan."
"Mukavan tarmokas hevonen ja tarkkaa ratsastusta!"

Radalta sain lähteä pois huutokonsertin säestämänä kun mun ihanat tukijoukot piti vähän älömölöä ;) On ne ihania. Olin itsekin ihan ok tyytyväinen rataan, ja kun mulle kovasti vakuutettiin, että se näytti hyvältä, olin vielä vähän enemmän tyytyväinen. Lähdin kuskaamaan hevosta autolle ja mua kovasti vannotettiin, että en saa laittaa sitä pois ennen kuin paperit on haettu. Ehdin nostaa jalustimet ja löysätä vyön kun pieni komeetta (osa tukijoukkoa) syösyi mua kohti karjuen että mä menin johtoon luokassa.

Meinasin pyörtyä. Prosentteja oli 63,478% mikä on mun aluekisaenkka. Jännitettiin siinä viimeiset suoritukset vielä, ja lopulta selvisi, että mä voitin koko kisan. Ihan älytöntä. En oikein vieläkään usko, että se on totta.

Palkintojenjaossa istui siis punaisen suomenhevosensa selässä yksi erittäin onnellinen ja tyytyväinen ratsastaja. On mulla kyllä maailman paras hevonen.

maanantai 1. heinäkuuta 2013

Lohja 29.6. ja kesähöntsäilyä

Viime viikolla tuli kovien helteiden ajalla vähän höntsäiltyä ratsastuksen suhteen - vapaata ja rentoa oleilua. Se kostautui sitten perjantaina, kun oli tarkoitus tehdä ns. viime hetken viritykset ja totesin, että jaahas, hevoseni ei ole ollenkaan avuilla. Sen ei olisi ehkä pitänyt yllättää niin paljoa kuin mitä se yllätti, koska olin edellisen kerran ratsastanut sillä kunnolla 16.6. kilpailuissa. Huh. Tyhmästä päästä kärsii jne. No, onneksi olin saanut Ruotsista asti koutsausapua, yritettiin siis ystäväni Katin kanssa laittaa asetuksia kohdalleen. Ei ne ihan löytyneet, mutta lopputulos kuitenkin oli parempi kuin alkutilanne ;)

Lauantaina siis suunta kohti Lohjaa. Ensimmäinen startti oli klo 12:30 ja verryttely oli katastrofi. Riku oli todella jännittynyt maneesiverkassa, ja jokaisesta ripsauksesta ja rapsauksesta pyrki vaihtamaan suuntaa tai askellajia. Jäin sitten itse matkustamaan ja vain hyssyttelemään, mikä kostautui kun menin radalle. Ulkona Riku rentoutui heti, ja koska verryttelyni oli ollut niin tehoton, lopputulos oli se, että Riku oli auttamatta pohkeen takana ja huonosti kuulolla. Peräänanto ei myöskään ollut rehellinen, kun hevonen oli niin pahasti pohkeen takana. Tuplaharmistukseksi ensimmäinen ratamme oli vielä se helppo A:2, eli radoista hankalampi. No, paljon tuli opittua uutta jälleen. Lopputulos oli yhteisprosentit 56,12% ja tällä esityksellä 29./37. En ole tyytyväinen itseeni, hevoseen kyllä - se esiintyi juuri niin hyvin kuin noin huonosti ratsastavan ratsastajan kanssa tarvitsee ;)

Tuomarikommentit A:sta:
C: Siisti ratsastus. Hevonen ajoittain avoimessa muodossa. Liikkeeseen toivoisin enemmän lennokkuutta ja ilmavuutta.
H: Yritystä oli, peräänanto puutteellinen. Lisää terävyyttä ja energiaa.
 

Seuraavaa rataa lähdin ratsastamaan sitten ns. veitsi kurkulla, eli hevosesta ulos liikettä ja itselle asennetta. Pienesti tuli ehkä vähän yliyritettyä, ja sen takia muutamia harmillisia rikkoja. Rata oli kuitenkin kaikenkaikkiaan huomattavasti parempi. Tyytyväisinä voitiin siis lähteä kotia kohti. Yhteisprosentit 60,6% ja tällä luokassa 5./13.

Tuomarikommentit B:stä:

C: Kivan asiallinen ratsu. Perustahdikkuus melko vakaa. Siirtoihin enemmän jäntevyyttä ja etuosaan keveyttä.
M: Oikein laadukas hevonen! Ratsasta vakaampaan muotoon ja takaosa alle ja suoraksi.

He A:2 ja tuskainen ilme :D

HeB ja könötys!

Korvarapsutus! Riku oli tyytyväinen suoritukseensa :)


Eilen Rikulla oli vähän vahinkovapari. Oli tarkoitus mennä maastoon, mutta olin aamulla tallinteon ohella vähän kisaturistina Riihimäellä katsomassa alue-estekisoja kun tallikaveri hyppäsi ja sen jälkeen innostuin siivoamaan tallissa kaikkia mahdollisia paikkoja, joten en lopulta ehtinyt ratsastamaan ollenkaan. Tänään sen sijaan käytiin maastossa, ja täytyy sanoa, että hauskaa tuntui pojalla olevan ;) Täti selässä sen sijaan oli välillä vähän kauhuissaan...

perjantai 21. kesäkuuta 2013

RiRa 16.6. ja suunnitelmia

Sunnuntaina 16.6. kävimme tallikaverin kanssa Riihimäellä seurakoulukilpailuissa. Minulla oli tarkoitus ratsastaa pitkästä aikaa helppoi A -tasoinen rata kilpailuissa ja hakea samalla "vikalistaa" siihen, mitä aletaan nyt erityisesti treenaamaan.

Minulla oli lähtö yhdentoista maissa, eli tallille menimme ruokkimaan hevosia puoli kahdeksan maissa, sitten letitys, kamat kasaan ja yhdeksältä matkaan. Kisapaikalla pyörähdys kansliassa, muutaman radan katsominen alle ja puoli yhdentoista maissa selkään. Riku oli kivasti avuilla, valppaana ja iloisena kisapaikalla. Verkassa oli ajoittain ruuhkaista, kun kahdelle eri radalle verkattiin samassa pienehkössä tilassa, mutta sopu antoi hyvin sijaa.

Rataa ei päässyt tällä kertaa kiertämään sisältä käsin, ja pohdin hetken, että tuleeko siitä ongelma. Riku on välillä ollut jännittynyt ekaa kertaa tuomaripäädyssä, mutta sen jälkeen todennut, etteivät tuomarien autot syö. Onneksi radan ympärysalueelle pääsi jo kahta ratsukkoa ennen, eli ehdin ottaa ensin pitkin ohjin käyntiä yhden ratsukon ajan ja käydä kävelemässä paikat läpi ja sen jälkeen ravissa pohkeenväistöjä ja vähän keskiravin tynkää. Ja sitten radalle.

Radalle tultiin ihan hyvin (7, 6) ja suht. suoraan sisään. Eka keskiravi oli lähinnä tahdinkiihdytys (5,5 ja 6). Pohkeenväistö oli suht. sujuvaa, takaosa jäi hieman (6 ja 6,5). Toinen keskiravi oli mielestäni hivenen parempi, tuomarit kuitenkin pitivät vaatimattomana (5, 6). Toinen pohkeenväistö oli mielestäni onnistunut (6,5 ja 7). Laukannosto ja ympyrä tahdikas ja mukavasti ratsastettu tie (7,5 ja 6,5), mutta takaosaan kaivattiin hivenen vielä tarmokkuutta. Keskilaukassa oli "oikea ajatus", mutta jäi silti vaatimattomaksi (5,5 ja 6). Täyskaarto ja vastalaukka oli omasta mielestäni varsin lennokas, toisen tuomarin mielestä taas sujuva ja toisen mielestä hivenen jännittynyt (6,5 ja 6). Laukanvaihto ei sujunut käynnin, vaan raviaskeleen kautta (4 ja 5). Laukannosto ja ympyrä jälleen varsin mallikkaat (6,5 ja 6,5). Toinen keskilaukka lähti paremmin, mutta ei ansainnut parempia pisteitä kuitenkaan (5,5 ja 6). Täyskaarto ja vastalaukka hyvällä tiellä (6,5 ja 6). Raviin siirtyminen tuli liian aikaisin, mutta keskikäynti oli tarmokasta (5,5 ja 6). Keskikäyntipätkä ok (6 ja 6). Suunnanmuutokseen vapaassa käynnissä kaivattiin vielä lisää aktiivisuutta, mutta puhtautta ja yliastuntaa kehuttiin (6,5 ja 7). Seuraavassa keskikäyntipätkässä oli hivenen poikitusta (6 ja 5,5). Siirtyminen raviin oli ok (6,5 ja 6). Loppupysähdys suora, mutta pää tuttuun tapaan korkeuksiin (7 ja 6).

Yleisvaikutelman pisteet:
Askellajit 5,5 / 6
Lennokkuus 5 / 6
Kuuliaisuus 5,5 / 6,5
Asento 6 / 6,5

Loppukommentit:
" Kiva sh ja iloisesti hymyilevä ratsastaja. Ohjelmassa mukavia pätkiä, mutta hevoselle tarvitaan lisää voimaa takaosaan ja sen tulee liikkua paremmin läpi selän että kykenet esittämään selvemmät siirtymiset askellajien sisällä, sekä paremmat pisteet ansaitsevat keskiaskellajit." 58,448%
" Melko tasainen suoritus. Takaosa vaan vielä tarmokkaammin töihin että suoritukseen tulee lisää lennokkuutta ja näin pisteetkin paranevat." 61,552%

Mitään yllätyksiä ei siis tullut, ellei sellaiseksi laske sitä, että koko rata oli niin rento ja hyväntuulinen. Sain ratsastettua hyvät pohkeenväistöt ja Riku kulkee nykyään selkeästi suorempana kuin aikaisemmin. Olin molempien tuomarien kanssa samaa mieltä tuosta takaosaan tarvittavasta voimasta. Mukavaa oli myös se, että tuomareilla oli näin samantyyppiset ajatukset.

Yhteisprosentteja tällä tuli 60,00% ja tällä tuloksella sijoituimme kahdenkymmenenkuuden lähtijän joukosta kuudenneksi ja näin ollen saimme myös meidän ensimmäisen A-sijoituksen joka on hankittu seurakisoista muualta kuin kotoa ja jonka prosentit eivät ole olleet onnettomat ;) Olin todella tyytyväinen hevoseen.

Taru Alatalo oli kuvaamassa ja hänen sivuiltaan löysin muutaman hienon kuvan meistä. Oltiin yksiä harvoista ilman kisatakkia, ensi kerralla pitää muistaa panostaa myös seurakisoihin sen verran, että ottaa sen pukupussin mukaan...

Keskilaukkaa taidamme tässä yrittää

Pohkeenväistöä + könöttävä ratsastaja ;)

Suunnitelmista sen verran, että ilmoittauduin 29.6. Lohjalle aluekoulukisoihin menemään suomenhevosille avoimen helppo B:0 ja lisäksi Helppo A:2. Huhhuh, ahistaa.. Saa nähdä, haetaanko sitä tuosta A:sta taas "nippanappa hyväksytty" tulos niin kuin tuosta meidän debyytistä kyseisellä tasolla. Pieni jännitysmomentti liittyy myös siihen, että luokat saatetaan ratsastaa myös maneesissa. Maneesissa Riku on todella jännittynyt, eli pohdin vielä tuon lähtemisen sen mukaan, missä nuo luokat ratsastetaan.

Muita suunnitelmia on mahdollisessa startata Nastolassa 14.7. aluekisoissa HeB. Ja lisäksi viettää iloista kesäaikaa maastoillen ja hypäten, ihana kun on valoisaa ja vapaata.

Nyt en olekaan moneen päivään päässyt itse hevosen selkään sillä sunnuntaina lähdimmä suoraan kisojen jälkeen ajamaan Joensuuhun. Olen viettänyt muutaman päivän kesäturistina Joensuussa ja lisäksi käynyt Kolilla kävelemässä 20 kiloa painavan rinkan kanssa reilun 40 kilometriä. Kolme päivää ja kaksi yötä oltiin metsässä, enkä mä ole vielä päättänyt, onko toi eräily mun juttu ;) Pitää ensin varmaan odottaa hartioiden palautumista ja sitten miettiä uudelleen.

Mukavaa juhannusta kaikille!

keskiviikko 12. kesäkuuta 2013

Kysymyshaaste

Sain Anulta kunnian ja haasteen. Kiitos!

"Tämän pienen palkinnon tarkoitus on löytää uusia blogeja ja auttaa huomaamaan heitä, jolla on alle 200 lukijaa.

Jokaisen haastetun pitää kertoa 11 asiaa itsestään.
Pitää myös vastata haastajan 11 kysymykseen.
Haastetun pitää keksiä 11 kysymystä uusille haastetuille.
Haasteeseen pitää valita 11 bloggaajaa, jolla on alle 200 lukijaa.

Sinun pitää kertoa kenet olet haastanut.
Ei takaisin haastamista!"





11 Faktaa minusta:

1. Saatan edelleen välillä katsella Rikun kuvia ja olla ihmeissäni siitä, että minulla on noin käsittömän hieno ja upea hevonen.
2. Vihaan matkustamista. Automatkat vielä menevät, mutta vihaan käyttää junaa, lentokonetta tai laivaa. Tämän takia lomani eivä juuri sisällä matkustamista.
3. Olen asunut opiskeluaikani Joensuussa ja rakastunut kyseiseen kaupunkiin koko sydämestäni.
4. Pelkään älyttömästi esteratsastusta, mutta salaa haaveilen kenttäratsastusstartista joskus.
5. En tiedä, osaisinko elää ilman koiraa. Silloin ainakin monet leivänperät tippuisivat lattialle eivätkä odottavaan suuhun pöydän vieressä.
6. En ole ollenkaan lahjakas ratsastaja, mutta olen äärimmäisen sinnikäs.
7. Haluaisin joskus (10 vuoden päästä?) olla elämässäni siinä tilanteessa, että minun olisi mahdollista pitää kahta hevosta.
8. Ajoin kortin vasta vajaa vuosi sitten, 25-vuotiaana. Tuntui hassulta istua itseään miltei kymmenen vuotta nuorempien kloppien kanssa teoriatunneilla.
9. Autoni arvo on karkeasti arvioituna noin 2% hevoseni arvosta. Ei sillä ole väliä, millä ajaa, mutta sillä on, millä ratsastaa!
10. Olen jonkinlainen ratsastusseura-aktiivi.
11. Olen usein ylihysteerinen Rikuun liittyvistä asioista.



Vastaukset Anun kysymyksiin:

1. Aikaisin hevosmuistosi
Minun on hankala erottaa omaa muistoani ja kuvan kautta "muistamaani" muistoa, mutta uskoisin, että varhaisimmat hevomuistoni liittyvät Ruununmyllyn Ratsastuskoulun suomenhevosiin ja niiden leveään selkään, sekä harjaan, josta oli mukava pitää kiinni.

2. Suurin menetyksesi
Olen ollut erityisen onnellinen, koska en ole joutunut vielä luopumaan yhdestäkään erityisen tärkeästä ihmisestä. Kovia menetyksiä ovat perheemme koiran ja hoitohevoseni tapaturmainen kuolema.

3. Jos jostain vuodenajasta pitäisi luopua, mikä se olisi ja miksi?
Ääh... Kevät. Koska mistään muusta en vain voisi luopua! Syksy on mun lemppari, tykkään muutoksen tunnelmasta, pimenevistä illoista ja hiljalleen alkavasta treenitalvesta. Talvi on myös aivan mahtava, hanki ja joulu ovat tärkeitä. Kesä taas on parasta kisakautta ja treenimielessä tehokkainta aikaa.

4. Koira vai kissa? Perustelut
Ehdottomasti koira. Kissat ovat saatanan kätyreitä ;)

5. Lempimatkakohteesi
En tykkää matkustella. Suomen sisällä kaupunkilomailu on kuitenkin mukavaa, Joensuu on paras suunta nyt kun en siellä enää asu.

6. Kamalin kisamuistosi


Kamalin ja samalla ihanin liittyy varmaan kenttäkisoihin... Joskus 2000-luvun alussa kävin muutamissa kenttäkisoissa ja jännitin mm. niin paljon, että pyörryin :D Ihana kamalaa ja aivan ihanaa. Mitään varsinaisesti vaarallista tai hirveää minulle ei ole koskaan kisoissa tapahtunut.

7. Oletko tavannut minut oikeassa elämässä?
Olen joo, kisoissa nähnyt ja moikannut :)

8. Tavoitteesi ratsastuspuolella tällä kaudella?

Hyvät, rennot kouluradat ja hiljalleen prosenttien hinaaminen yli 60% myös HeA-tasolla. Estekisoissa taas hypätä ratoja oksentamatta ;)

9. Osaatko vaihtaa autoon renkaat?
Osaisin joo vaihtaa, mutta olen laiska. Hätätapauksessa saisin kyllä varatenkaan alle.

10. Ikävin luonteenpiirteesi?
Olen helposti kimpaantuva ja kiihdyn nollasta sataan nanosekunnissa.

11. Harrastatko muuta kuin hevosia?
Käyn kuntosalilla ja yritän muistaa ja jaksaa tehdä pilatesjuttuja. Lisäksi luen paljon. Koirien kanssa tulee myös touhuttua.






En haasta ketään, olen laiska näissä hommissa :)

tiistai 11. kesäkuuta 2013

Kumma-Lauantai

Kummajaisissa jatkettiin siis lauantaina. Perjantai-ilta venähti allekirjoittaneelta harvinaisesti vähän myöhäiseksi kaverin luona maailmaa parantaen, joten lauantaina olisi nukuttanut vielä hyvinkin siinä vaiheessa kun kello soi seitsemältä.

Olin jättänyt eiliset letit ns. alas letitettyinä (eli ei sykeröillä, mutta leteillä) kiinni ja toivoin, että ne olisivat säilyneet niin hyvinä, että olisin voinut vain laittaa ne sykeröille aamulla. Ei ollut sellaista tuuria, todellakaan... Eli sitten vaan älyttömän nopeasti uudet letit tulille ja täytyy sanoa, että letittäjä oli kyllä niin pahalla päällä ettei auttanut kenenkään tulla sanomaan mitään ;) Niin kiire tuli. Leteistä tuli vielä tavallistakin rumemmat, mutta matkaan päästiin kuitenkin ajoissa.

Tarkoitus oli ratsastaa suomenhevosille avoin K.N. special -alueluokka ja hypätä 70cm seuraluokka. Koulustartti oli aamulla yhdentoista maissa ja esteluokan arvioitu alkamisaika oli kello kuusi illalla, eli pitkä päivä oli tiedossa.

Kouluverkassa Riku oli vähän pohkeen takana, mutta kuitenkin rento. Itse huomasin jännittäväni kamalasti estestarttia, joten en saanut kunnolla keskityttyä. Rata oli keskinkertainen, ei missään nimessä lähelläkään sitä tasoa millä eilen operoitiin.

Tässä taas tuomareiden mietteitä:

Alkutervehdys reipas, pää ylhäällä taas pysähdyksessä (6, 6). Loiva kiemura tahdikas (7), toisen tuomarin mielestä hivenen hätäinen (6). Lävistäjälle pieni rikko laukkaan, sen jälkeen kuitenkin hyvää keskiravia (5, 4). Voltti ok (6,5 ja 6). Loiva kiemura ok (6, 6). Kolme askelta käyntiä täsmällisesti, mutta turhan avoimessa muodossa (6, 6). Voltti ok (6,5 ja 6). Käyntipätkä totuttuun tapaan hyvä, mutta muoto aika avoin (7, 6). Pysähdys ei ollut tasan (5,5 ja 5,5). Laukannosto vähän nuutunut, mutta siisti (6, 6). Pääty-ympyrä huonosti ratsastettu, mutta laukka laadukas (6 ja 6,5). Laukkalävistäjän jälkeen siirtyminen hiukan kättä vasten (6 ja 6). Laukannosto oli pehmeä (6,5), toinen tuomari kaipasi energiaa lisää (6). Kierros pääty-ympyrällä sujui mukavassa, sujuvassa laukassa (7 ja 7). Lävistäjä melko suora (6,5) ja siirtyminen käyntiin suoraan, mutta kättä vasten (5,5). Lopputervehdykseen tultiin suoraan, mutta taas avoimessa muodossa (6, 6).

Yleisvaikutelman pisteet:
Askellajit: 6,5 ja 6,5
Lennokkuus 6 ja 6,5
Kuuliaisuus 6,5 ja 5,5
Ratsastajan asento 5,5 ja 5,5 (auts...)
Tiet 6 ja 6

Loppukommentit H-tuomari: Hieno, tyytyväisenä suorittava suokki. Ajoittain saisi olla paremmin kahden pohkeen välissä.
C-tuomari: Symppis sh. Sujuva laukka. Vielä vähän pyöreämmälle niskalle, sujuvia osuuksia!

Yhteisprosentit 61,4% ja tällä mielestäni kovatasaoisessa seurassa sija 24./42. En ole tyytyväinen, mutta en tyytymätönkään. Hevonen suoritti hyvin, minä taas olin ajatuksissani ihan muualla...

Lauantain radalta, totinen ilme kertoo kaiken... Kiitos kuvasta kuvaajalle, hänen sivuiltaan löytyy hienoja otoksia Kummajaisista!

Pitkän odotuksen jälkeen pääsin kävelemään 70cm rataa illalla joskus viiden jälkeen. Riku oli kiltisti hengaillut pellolla vihreää syöden ja sen jälkeen kopissa seisten. Otettiin Riku ennen radan kävelyä ulos kuitenkin kopista, ja mä laitoin sille estekamat päälle. Ihan mahdoton teppaaminen alkoi heti kun suojia alkoi sovittamaan jalkaan, tiesiköhän jätkä mitä kohta tapahtuu...

Menin kävelemään rataa ja nieleskelin kurkkuun nousevaa palaa. Jännitti ihan kamalasti, ja kaikki esteet näyttivät tosi erikoisilta vaikkeivat olleet sitä. Sen sijaan isoilta ne eivät näyttäneet, mistä järkytyin tosi paljon. Yleensä mun mielestä näyttää 50cm esteetkin ihan vuorenkokoisilta kun niitä kävelee ennen rataa. Rata oli looginen ja helppo. Uusintaan pohdin monenlaisia erilaisia reittejä, jos sinne asti satun pääsemään.

Sitten selkään. Katselin pari rataa alle ja lähdin verkkaamaan. Riku oli verkassa pirteä, mutta koko ajan käsissä. Oikeastaan kaikki verkkahypyt olivat hyviä. Radalle mennessä mua jännitti niin paljon, etten meinannut pysyä hevosen selässä. Näytin parit johteet Rikulle ettei se ihmettelisi niitä, ja nostin laukan. Ennen ekaa estettä rupesin miettimään, että entäs jos se ei hyppääkään... Ja annoin hevoselleni niin epäselviä merkkejä, että se lopulta päätti kieltää, kun ei saanut selvää mitä mä halusin :D Onneksi se samalla myös romahdutti esteen (mentiin siis ihan sekaan) ja mä sain aikaa kerätä itseni. Tajusin, että tuuppasin taas samalla kun pidin kädellä vastaan, eli eihän se hevonen voi millään tajuta mitä mä haluan... Siispä uusi laukka, jalat kiinni, esteelle tullessa puolipidäte ja sitten hypyn odottaminen jalat kiinni. Ja kas kummaa, hevonenhan hyppäsi! Eli tuo ekan esteen kielto jäi mun ainoaksi. Jotaiun virhepisteitä saatiin varmaan ylitetystä enimmäisjasta, mutta sillä nyt ei ole mitään väliä. Radalta tullessa oli niin voittajaolo, että olisin voinut huutaa onnesta. Kyllä tää tästä, mä pystyn tähän!

Pics or didn't happen! Riku oli selvästi sitä mieltä, että nyt se Anne tajusi minkä takia kisoihin tullaan...
Ihana, lähes 12-tuntinen kisapäivä siis sai onnellisen lopun. Kummajaisissa oli hienot järjestelyt, ystävälliset toimihenkilöt ja hyvä tunnelma. Ensi vuonna uudestaan!

sunnuntai 9. kesäkuuta 2013

Kummajaiset 7-8.6.2013, perjantai

Perjantain ja lauantain suunnitelmana oli siis kisailla Urjalassa suomenhevosten Kummajaisissa. Perjantaina meidän ainoa lähtömme oli helppo B:0, alueluokka. Lähtö oli kolmen maissa iltapäivällä, eli tallille menimme puoli kahdentoista maissa letittämään, hevonen koppiin ennen yhtä ja vähän ennen kahta perillä. Parkkitilaa oli ihanasti ja kaikki paikat löytyivät helposti. Kisakansliasta sai hauskana lisänä lapun, johon pystyi täyttämään lisätietoja hevosesta kuuluttajalle. Päivän aikana oli tosi hauska kuunnella hauskoja pikkujuttuja hevosista.

Verkassa Riku tuntui hyvältä, innokkaalta ja tyytyväiseltä. Kaikkea kivaa piti tietenkin pällistellä, mutta mitään suuria jännittymisiä ei tullut. Verkka-aika oli vähän liian pitkä (40min) kun ilma oli niin kuuma. Kävelin ja seisoskelin siis varjossa aika paljon. Radalle mentäessä tunne itsellä oli super ja koko rata meni hienosti. Oli heittämällä parhain meidän HeB-rata!

Tässä tuomareiden mietteitä:

Tervehdys toisen tuomarin mielestä suora ja tyylikäs (7), toisen mielestä taas peräänanto ei säilynyt pysähdyksessä (5,5). Ensimmäinen keskiravi oli mielestäni ihan ok, ei hurjan hyvä (6,5 ja 6). Volttiin olin itse + molemmat tuomarit tyytyväisiä (7 ja 6,5). Keskiravi lähti paremmin, toinen tuomari olisi kaivannut selvempiä siirtymisiä (6,5 ja 5,5). Voltti oli mielestäni hyvä, toinen tuomari olisi kaivannut selkeämpää taivutusta (6,5 ja 5,5). Kolmikaarinen oli vähän hätäisesti ratsastettu, mutta tiet ja asetukset kunnossa (6,5 ja 5,5). Kolme askelta käyntiä oli mielestäni hivenen löysä, mutta siisti - tuomarit taasen hyvin erimielisiä, toinen kaipasi vielä napakampia siirtymisiä (6,5) ja toinen taas pehmeyttä siirtymisiin (5,5). Toinen kehui keskikäynnin yliastuntaa (7) ja toinenkin kai oli siihen ihan tyytyväinen (6). Harjoituslaukka nousi siististi, mutta vähän avoimena (6 ja 5,5). Laukkavoltti oli mielestäni ihan ok, tosin luisui suureksi (6 ja 6). Keskilaukkaan olin tyytyväinen (6,5 ja 6). Raviin siirtyminen oli huonosti valmisteltu (6 ja 5). Pysähdys oli tasan, mutta peruutuksessa Riku vähän katseli maailmaa (6 ja 5,5). Laukannosto oli tasapainoinen ja napakka (8 ja 6,5). Voltti huomattavasti parempi kuin ensimmäinen (7,5 ja 6,5). Keskilaukkaan olin tyytyväinen, toinen tuomari koki että Riku ryntäsi laukkaan (7 ja 5,5). Harjoitusraviin siirtyminen oli mielestäni hyvä, toinen tuomari ei perustellut arvosanaansa niin en tiedä mitä siinä oli pielessä (6,5 ja 5,5). Lopputervehdys oli suora ja tasan, tosin taas avoimessa muodossa (7 ja 5,5).

Alapisteet:
Askellajit 7 ja 6,5
Lennokkuus 6,5 ja 6
Kuuliaisuus 6,5 ja 5,5'
Asento 6 ja 5,5
Tiet 6 ja 6,5

Loppukommentit: "Mukavasti liikkuva hevonen!" ja "Mukavanoloinen hevonen. Miellyttävät askellajit. Toivoisin enemmän pyöreyttä muotoon varsinkin siirtymisiin."

Kuten huomata saattaa, tuomarit olivat hieman erimielisiä. C-tuomarilta sain 65,8% ja hän olisi sijoittanut minut luokassa toiseksi. H-tuomarilta sain 57,8% ja hän olisi sijoittanut minut luokassa sijalle 16. Lähtijöitä oli 30 ja erimielisyyksistä huolimatta päädyin lopulta sijalle 5. Näin myöhemmin katsottuna olisi varmaan pitänyt pyrkiä puheisiin tuomareiden kanssa, koska niin paljon jäin miettimään tuota eroa. Toisaalta H-tuomari perusteli näkemyksensä hyvin, ja tiedän, että varsinkin pysähdyksissä Riku ei pysy peräänannossa, enkä halua sitä sinne "vatkata" väkisin, vaan odottelen sitä, kun se alkaa olla niin hyvin läpiratsastettu ettei pää nouse aina radalla pysähtyessä ylös. Kotona se joskus pysyykin jo alhaalla. Ei siis jäänyt mitään hampaankoloon, tuomari osasi näkemyksensä perustella myös paperilla mukavan monisanaisesti.

Mukana oli harvinaisesti kuvaaja, joten loppuun kuvia meidän reissusta!

Tuuppingtuupping

Takakeno ja kuuluisa venyvä ohja :D

Tää oli se liian ryntäävä keskilaukka ;)

Riku lempikisapuuhassaan

Riku ei innostunut palkintojenjaon odottamisesta yhtä paljon kuin mä, joten autoin sitä

Palkintojenjaossa

 Kirjoittelen Kummajaisten toisesta päivästä vielä toisen postauksen, toivon, että saisin siihenkin kuvitusta paikalla olleilta kuvaajilta :)


sunnuntai 2. kesäkuuta 2013

JRS aluekoulu 2.6.2013

Tänään heräsin yllättävän pirteänä aamulla klo 4:30 ja suuntasin tallille letittämään. Olipa ihana kisa-aamu tällainen lämmin kesäaamu verrattuna esimerkiksi helmikuun herätykseen, kun samoihin aikoihin suunnattiin Tampereelle kisoihin. Aamulla oltiin ihan kivassa aikataulussa, letitin kaikessa rauhassa, kasattiin loput kamat (suurin osa oli kyllä jo pakattu edellisenä iltana) ja harjailtiin puhdas (edellisenä iltana pesty) hevonen. Varttia vaille seitsemän hevonen koppiin ja suunta kohti Järvenpäätä. Järvenpäässä oltiin himppua yli kahdeksan. Suuntasin itse ensimmäisenä kansliaan ja katselemaan kisakenttää, joka olikin meille jo tuttu viime syksyltä. Viime syksynä jäätiin ihan pikkuisen sijoituksesta, joten revanssia toki lähdettiin hakemaan ;)

Menin selkään ennen yhdeksää. Riku oli pohkeen takana ja en saanut sitä ratsastettua sieltä kunnolla eteen. Tämä sitten näkyi koko radan lävitse. Tosin muiden suorituksia seuratessa huomasin, että en kyllä ollut ainoa, jolla kyseistä ongelmaa oli - ei tosiaan ole tällainen hellekään se paras kouluratsastusilma...

Mutta sitten itse rataan (Helppo B:3). Alkutervehdykseen tullessa Rikulle tuli kiire, ja pysähdys oli aavistuksen vasten kättä (6, 6). Käännökset vasemmalle sujuivat siististi (6,5 ja 6,5). Volttikahdeksikko oli ok, en tosin ehtinyt volttien välissä kunnolla suoristaa (6,5 ja 6). Harjoitusravipätkä oli mielestäni hyvä, sain ratsastettua liikettä vähän uloskin (7, 6,5). Nelikaarisen reitteihin en ollut tyytyväinen itse, mutta tuomarit kuitenkin tykkäsivät niistä, tahdista sitten eivät (6,5 ja 6). Laukannosto ja laukka ylipäätään oli löysää (6, 6). Voltille sain vähän potkittua vauhtia (6 ja 6,5). Lävistäjällä raviin siirtyminen oli mielestäni hyvä ja siisti, tuomarit rokottivat samaan arvostelukohtaan sisältyneestä laukannostosta, joka oli taas löysä (6,5 ja 6). Laukkapätkä edelleen löysä (6,5 ja 5,5). Laukkavoltti myös (6 ja 6). Ravisiirtymä oli täsmällinen, mutta keskikäyntisiirtymä taas vähän levähti (6,5 ja 6). Keskikäynti oli aktiivista, mutta muoto hajosi vähän (6 ja 6). Puoliympyrällä käynti oli hyvää, toinen tuomari olisi halunnut nähdä vielä pidemmän ohjan??? (7 ja 6). Toinen keskikäyntipätkä parempi kuin ensimmäinen, pieni tahtirikko (6,5 ja 6). Loppupysähdys taas kättä vasten (6 ja 6). Toiselta tuomarilta alapisteet kaikki 6,5 ja toiselta 6.

Kommentit:
C: Siististi ja täsmällisesti esitetty. Laukkaan lisää ajatusta ylämäkeen.
M: Tasainen suoritus. Laukassa takaosa saisi toimia paremmin.

Näillä yhteisprosentit 61,932% ja kilpailussa siinä vaiheessa neljänneksi. Totesin äidille, että nyt tulee taas tällainen takapuolesta oleva reissu - odotellaan koko päivä ja lopulta tipahdetaan pois sijoilta ;) Mutta lopulta löysin itseni kolmen ja puolen tunnin kuluttua onnellisena palkintojenjaosta hymyilemästä kuin idiootti :D En meinannut millään pysyä housuissani, mun ja Rikun eka aluesijoitus! Riku ei päässyt palkintojenjakoon, älyttömän kuuman sään takia hevoset oli siitä vapautettu. Mutta mä pääsin ja olin maailman onnellisin.

Nyt sitten vain uutta treeniä putkeen. Ensi viikosta on tarkoitus antaa Rikulle vähän vapaampaa alkuviikkoa, perjantaina on sitten vuorossa Kummajaisissa B:0 ja lauantaina K.N. ja 70cm esteluokka. Arvatkaa mitä noista jännitän eniten ;)

Loppuun vielä kuva Rikusta parkkipaikalla tarkkailemassa muiden hevosten puuhia sen kilvanajojen kivoimman homman, eli vihreän syömisen, ohessa.

Ja mitäs tuolla tapahtuu?

maanantai 20. toukokuuta 2013

TRS aluekoulu 19.5.

Eilen käytiin Rikun kanssa pyörähtämässä aluekoulukisoissa Tampereella. Lähtöaika oli vasta illalla viiden jälkeen, eli herätys oli aamulla vasta puoli kymmeneltä, tallille meno vähän ennen 12 ja lastaus kahden jälkeen. Oikein luksusta!

Matka sujui hyvin ja kisapaikalla Riku jaksoi seisoskella kiltisti kopissa. Kopista ulosotettaessa Riku oli yllättävän rauhallinen ja nousinkin miltei heti selkään. Verkkasin puolisen tuntia ja Riku oli tosi hyväntuntuinen verkan läpi. Lähdin tosi hyvillä mielin radalle. Ratana K.N. Special.

Radalle tulo ja pysähdys oli toisen tuomarin mielestä 6,5 arvoinen, toinen tuomari taas koki pysähdyksen olevan kahdella uralla (5,5). Loiva kiemura herätti myös erimielisyyttä, toisen tuomarin mukaan sujuva tie (6,5) ja toisen mukaan vasemmalle asettunut (5,5). Keskiravi ei ollut kummoinen, yritystä oikeaan suuntaan kuitenkin (6 ja 5,5). Voltti oli mielestäni ihan ok, tuomarit taas hivenen erimielisiä (5,5 ja 6,5). Loiva kiemura tarkasti ratsastettu (6,5 molemmilta). Kolme askelta käyntiä, jotka olivat ehkä siisteimmät ratsastamani, palkittiin arvosanoille 7 ja 6,5. Volttiin toinen tuomari kaipasi parempaa ravia, molemmilta kuitenkin 6,5. Käyntiin siirtyminen oli mielestäni hyvä, siitä arvosanoiksi 6,5 ja 6. Pysähdys käynnistä oli hyvä, kun taas käynnissä uralla Riku alkoi ennakoida laukkaa ja poikitti rajusti. Molemmilta tuomareilta oikeutetusti 5. Laukannosto sai räjähtävästä lähdöstä huolimatta arvosanaksi 6 molemmilta. Pääty-ympyrää, jossa minulla oli hieman ohjausongelmia, toinen tuomari arvioi 6 ja toinen 5 arvoiseksi. Lävistäjään olin itse tyytyväinen (6,5 ja 6). Seuraavaan laukannostoon molemmat tuomarit toimvoivat napakkuutta (6 ja 6,5). Pääty-ympyrä onnistui nyt paremmin (7 ja 7). Lävistäjä ei ollut täysin suora (6 ja 6). Käyntiin siirtyminen meni plörinäksi ja ravin kautta (4,5 ja 4). Pysähdys oli mielestäni varsin kohtuullinen (6,5 ja 6,5).

Radalta tullessani olin todella tyytyväinen ja vähän jo ajattelin, että rusettikin saattaisi hyvin irrota... Ja peen marjat ;) Toisen tuomarin prosentit 61,4% olisivat riittäneet 38 lähtijän joukosta yhdeksänteen sijaan, toisen tuomarin prosentit 59,4% taas sijaan nr. 22 ;) Yhteensä prosentit 60,4%, joten vihdoin saatiin tällekin kaudelle aluekisoihin se kuudenkymmenen rikko. Oltiin sijalla 14./38.

Tästä suunta ylöspäin.

sunnuntai 12. toukokuuta 2013

Tämä viikko

Maanantaina älyttömän ihana ja ahkera kisahoitajani liikutti Rikun alakentällä.

Tiistaina menin koulutunnille. Tunnilla oli aiheena kokoamiset, lisäykset ja askeleen lyhennykset. Kävimme Rikun kanssa molemmat kovasti mukavuusalueemme reunoilla, kun kokoamista haettiin askel kerrallaan - oli tosi vaikeaa. Riku vaihtaa mielellään aina silloin, kun pyydetään jotain hankalampaa, puheenaihetta - eli alkaa askeleen kokoamisen sijaan tehdä väistöä, erilaisia taivutuksia, tarjoaa laukkaa jne. Mietin itsekseni, että on se kuitenkin mukava, että on hevonen, joka jaksaa tarjota eri asioita, ja opettajakin sanoi, että sitten, kun hevonen ei enää innostu tarjoamaan erilaisia ratkaisuja, tulee se hetki, jolloin sille on hankala opettaa mitään uutta. Tunnista jäi kokonaisuudessaan hyvä mieli.

Keskiviikkona käytiin Rikun kanssa kaksistaan maastossa. Reilu tunti käveltiin ja ravailtiin puistometsässä. Riku oli innoissaan ja tarjosi laukkaa monessa kohtaa, mutta olin ennalta päättänyt käyttää reissun kiipeämiseen ja lähinnä kävelyyn, joten slalom-mäkeen piti säästää energiat.

Torstaina olin pitkästä aikaa eri opettajan tunnilla. Tunnilla oli aiheena lisäykset ja askeleen lyhennykset (kuten huomaa, meidän ratsastuskoululla on jokaiselle viikolle omat teemat, eli teema on sama eri opettajien tunneilla, toteutustavat vain vaihtelevat). Ihan aluksi juteltiin opettajan kanssa siitä tilanteesta, missä me ollaan nyt - kokoamisia aloitettu, mutta ei oikein suju. Hän otti heti esille Rikun vinouden ts. sen, että molemmilla ohjilla ei ole saman verran hevosta. Lähdettiin paneutumaan siihen ongelmaan. Sain tosi hyviä vinkkejä. Riku on siis koko ajan hivenen enemmän asettunut vasemmalle. Olen suoristanut sitä oikealla ohjalla ja oikealla pohkeella. Nyt sitten pyydettiin ratsastamaan todella paljon vasemmalla pohkeella, ja jotenkin kummasti se siitä lähti suoristumaan koko hevonen. Riku liikkui letkeästi ja tarmokkaasti, matalammassa muodossa kuin yleensä. Sain aikaiseksi myös kolme keskiravia, joista viimeinen taisi olla ihan aito keskiravi - ylämäkeen, hetkeksi "seis" ennen lähtöä ja siitä liikenteeseen. En muista, olenko ikinä ratsastanut yhtään niin hienoa keskiravia... Tunnin jälkeen olin ihan kuollut, mutta onnellinen.

Perjantaina kävin estetunnilla. Hypättiin pientä rataa, korkeudet ehkä vikalla kierroksella 70cm. Riku oli innokas ja onnellinen, ja lähti muutaman kerran ihan omille kunniakierroksilleen :D On se vaan niin paras. Itsellä oli ihan esteratsastajaolo selässä, kun nyt olen viimein päässyt siihen tilanteeseen, että pystyn hypätessä toteuttamaan koutsin ohjeita. Ja ne ohjeethan on tällä hetkellä ihan niinkin vaikeita kuin "katso estettä, tasapainottava puolipidäte, odota hyppyä" ;). Mutta ennen ei onnistunut sekään! Perjantaina käväisin myös tallikaverin hevosen selässä, koska olin seuraavana päivänä menossa sillä maastoon.

Lauantaina lähdimme maastoon. Minä menin tällä lainaratsulla ja Rikun hoitaja meni Rikulla. Käytiin puistometsässä ottamassa muutamat reippaahkot laukat, tunnin verran meni reissussa. Oli hauska ratsastaa täydellisen maastovarmalla hevosella, joka ei hätkähdä yhtään mitään!

Tänään Rikulla on vapari.

sunnuntai 5. toukokuuta 2013

Aulanko seuraeste

Huhhuh mikä päivä! Koko yön heräilin tuskanhikisenä miettimään milloin kentän lanausta, milloin liputtajien puuttumista ja milloin panikoimaan mitä ihmeellisimpiä asioita. Omaa kisajännitystä ei päässyt juurikaan syntymään, vaan sen sijaan jännitin ihan vain yleisesti kisojen sujumista. Yritin nimittäin olla tämänkertaisissa kisoissa vähän niin kuin "kilpailunjohtaja". Hohhoh, onneksi oli fiksumpaa apua saatavilla ;)

Osittain Stable Parkin kisojen peruuntumisen vuoksi saatiin meidän karkeloista ihan kivan kokoiset, lähtöjä taisi olla noin 40. Aamulla suuntasin tallille hoitamaan vielä viime hetken kisajärjestelyjä, mm. rakentamaan rataa ja huoltamaan kenttää. Kaikki saatiin ajoissa valmiiksi, ja yhtäkkiä mun pitikin hypätä jo hevosen selkään. Riku oli innoissaan, kun tajusi, että nyt on muuten kisat kyseessä! Verkassa hypättiin kuitenkin ihan rauhakseltaan. Ensimmäinen rata (hurja 50cm) meni vähän käsijarru päällä ratsastaessa kun Riku ekan esteen jälkeen teki valtavan pukkivaihdon ja mä jäin vähän jännittämään, että tekeekö se niitä lisää ja tein vaihdot sitten ravin kautta. Puhdas rata, mutta yliaikaa tuli kahden virhepisteen verran, eli ruusuketta ei tullut. Toinen luokka oli 65cm, joka sujui huomattavasti paremmin. Tempo oli jo lähempänä normaalia ja selvittiin enimmäisajassa maaliin. Eli punavalkoinen "voittoruusuke" napattiin siitä luokasta.

Heti kun pääsin alas oman hevosen selästä, suhasin verkkaa valvomaan loppupäiväksi. Oli hauska olla tohinan keskellä ja nautiskella kevättuulesta ;) Kisat sujuivat loppuun saakka mielestäni aika jouhevasti. Uloskieltoja tuli aika paljon, johtui varmaan pääosin siitä, että nyt oli varmaan monella ekat ulkokisat ja johteet tosiaan olivat aika jännät. Aluekisoissa ne ovatkin sitten jo ratsukoille tutut!

PS. Blogi palasi, kun innostus palasi.

sunnuntai 31. maaliskuuta 2013

Tämä viikko

Maanantaina Rikulla oli vapari.

Tiistaina mä menin koutsin pitämälle estetunnille. Aiheena olivat innarit, ja koko tunnin aikana tehtiinkin niin kavaleteilla kuin miniesteilläkin erilaisia innareita. Riku oli innostunut ja onnellinen, meinasi välillä tulla kiire jalkoen mukaanottamisessa kun niin kovasti pompitutti!

Keskiviikkona mä olin koutsin pitämällä koulutunnilla. Tehtiin loivia kiemurauria ja laukkaa täysikaarto - puolikas ympyrä vastalaukkaa -systeemillä. Vastalaukoissa Riku oli tosi vahva ja mulla meni turhaan hermot kun en saanut pidätteitä kunnolla läpi. Muutama mukava pätkä tuli myös. Tunnilla huomasin myös sen, että mun on huomattavasti helpompi istua nykyään suorassa - ja tämä taas johtuu pelkästään siitä, että kävin itse viime viikon perjantaina fysioterapeutilla, joka availi multa epämääräisiä jumeja selästä auki. Sattui niin, että vesi valui silmistä ja tuskanhiki tuli kylmänä iholle, mutta aukesi kuitenkin hyvin paikat.

Torstaina kävin koulutunnilla olemassa huono. Mua ravisteltiin pois mun mukavuusalueelta ravaamaan isommin, joka aiheutti sen, että ahdistuin ja jähmetyin ja unohdin kokonaan sen, miten mun kuuluu ratsastaa. Olin todella pettynyt itseeni tunnin jälkeen.

Perjantaina käytiin äitin ja Vilin kanssa maastossa. Mentiin lähinnä käyntiä, muutamia pätkiä myös ravia ja laukkaakin. Maaston jälkeen vapautin Rikun tarhaan nauttimaan aurinkoisesta säästä ilman loimea ja menin itse katselemaan tunteja hetkeksi, sillä olin päättänyt käydä vielä perjantaina näyttämässä itselleni tunnilla, että eilen vaadittu asia ei ollut ylitsepääsemätön ja pystyn ratsastamaan myös isompaa ravia. Ja menin sitten tunnille ja totesin, että kyllä, niin mä pystyn. Olin todella tyytyväinen itseeni. Ratsastuksenopettajaltani sain myös harvinaisia kehuja siitä, että vaikka mä olen välillä kiukutteleva kakara, mä myös pystyn ottamaan kritiikkiä vastaan ja työstämään sitä, ja palaamaan samaan aiheeseen itsenäisesti ja tekemään pieleen menneelle osalle jotakin. Tunnista jäi hyvä ja hikinen fiilis. Korkkasin muuten teepaitakelin myös!

Lauantaina meillä oli kouluvalmennus. Riku tuntui alussa vähän väsähtäneeltä, mikä ei ollut ihme, koska ratsastusviikko oli ollut varsinainen tehoviikko... Riku kuitenkin alkoi reagoida kivasti. Tunnille teimme pohkeenväistöjä käynnissä ja ravissa, pikkaisen avoa käynnissä, ja laukkaa loivalla kiemurauralla. Lisäksi teimme ravi-käynti siirtymisiä ja pysähdyksiä ravista. Kaikki sujui oikeastaan ihan hyvin, ja sain varsinkin laukka-ravi -siirtymisiin itse vähän fiilistä siitä, miltä siirtymän kuuluu tuntua ja kuinka siitä ratsastetaan heti eteen niin, että siirtymä on ihan oikeasti suunnaltaan eteen eikä taakse. Kaikenkaikkiaan hommia jäi minulle itselleni mietittäväksi kehonhallintaan liittyen paljonkin, mutta Rikun liikkuminen sai positiivista palautetta.

Tänään äiti ratsasti vajaan puoli tuntia tehden käyntiväistöä ja raviavoa. Sen jälkeen minä menin vielä hetken kavaletteja ja lopettelimme tältä osaa lyhyeen. Vajaan tunnin olimme liikenteessä. Huomenna ovatkin sitten vuorossa aluekoulukisat Hämeenkyrössä, luokkana K.N. ja herätys rapsakasti viiden maissa! On tämä harrastus ihana.

torstai 28. maaliskuuta 2013

Viime viikko

Maanantaina kävin Rikun kanssa koulutunnilla. Ei mitään havaintoa, kuinka meni, ei enää muisti toimi niin kauas ;)

Tiistaina Ruotsista kotisuomessa käymässä ollut Kati tuuppaili Rikulla. Tekivät ihan perusjuttuja, mun pyynnöstä mm. niitä hankalia takareita, joita en itse saa mitenkään sujumaan. Paremmin sujuivat lainakuskin kanssa, eli siis peruskuski harjoittelee vain ahkerasti nyt ratsastamaan...

Keskiviikkona Tuulia kävi hoitamassa Rikun. Tällä kertaa ei saatu niin kovaa "jumilistaa" kuin viimeksi, vaan Riku oli jopa erittäin hyvässä kunnossa. Oli kiva yllätys. Liikunnan osalta Rikulla oli siis vapari.

Torstaina kävin kiertämässä Rikun kanssa käynnissä tekosaaret ja sen jälkeen ravailemassa alakentällä vähän eteen-alas -ravia. Virtaa olisi ollut enemmänkin, mutta edellispäiväisen fysioterapeutin käynnin takia piti jättää villittelyt toiseen kertaan.

Perjantaina koutsi hyppäsi Rikulla, jotta sai seuraavan päivän kisoja varten vähän tuntumaa.

Lauantaina paleltiin koko päivä Tampereen alue-estekisoissa ;) Riku hyppäsi koutsin kanssa 80cm ja 90cm radan. 80cm tuli yksi kielto ja 90cm kaksi ekaa estettä alas, sen jälkeen Riku vähän rauhoittui ja antoi ratsastaa. Loppuarata oli hyvä.

Sunnuntaina tein alakentällä intervallia n. 1,5h. Intervallin rakenne oli seuraava:

8 kierrosta käyntiä (n. 15min)
5 kierrosta ravia kahdella ympyrällä oikealle (n. 10min)
2 kierrosta käyntiä (n. 5min)
5 kierrosta ravia kahdella ympyrällä vasemmalle (n. 10min)
2 kierrosta käyntiä (n. 5min)
5 kierrosta laukkaa neljällä ympyrällä (vajaa 5min)
1 kierros käyntiä (n. 2min)
5 kierrosta laukkaa neljällä ympyrällä (vajaa 5min)
2 kierrosta käyntiä (n. 5min)
3 kierrosta laukkaa niin, että joka toinen pitkäsivua reippaampi veto (n. 3min)
1 kierros käyntiä (n. 2min)
3 kierrosta laukkaa niin, että joka toinen pitkäsivu reippaampi veto (n. 3min)
Loppuravit (10min)
Loppukäynnit (15min)

Käyntiä n. 45min
Ravia n. 30min
Laukkaa n. 30min

keskiviikko 20. maaliskuuta 2013

TwR seurakoulukilpailut 17.3

Sunnuntaina sain siis tallikaverilta kyydin seurakoulukilpailuihin Alaspäähän. Olin ensin ajatellut, että en mene ollenkaan, kun en pääse harjoittelemaan A:n rataa, mutta tilaisuuden kolkutellessa päätin kuitenkin lähteä. Iltapäivällä siis tallille ja iloisen hevosenhoitajan (luksusta!) kanssa hevosen puunaus. Letittää en jaksanut, vaikka harja olikin aika kamalan näköinen. Ennen kolmea lähdettiin siis kohti kisapaikkaa, koska koppikaveri meni aikaisemmassa verkkaryhmässä. Sillä aikaa Riku seisoskeli kopissa.

Puoli tuntia ennen verkan alkua otettiin Riku ulos. Se oli hyvin rauhallisena heti huomattuaan, että ollaan ihan tutussa paikassa. Verkka sujui myös hyvin, Riku oli hieman välillä jännittynyt ja en tuttuun tapaan saanut oikeaa pohjetta lävitse, mutta muuten kaikki oli varsin mukavasti. Yhden ratsukon ajaksi ulos maneesista ja sitten sisään odottelemaan omaa vuoroa. Siinä vuoroani odotellessa taivuttelin ja ravailin.

Radalle mennessä Riku jännittyi aika paljon ja en ehtinyt saada sitä kunnolla avuille ennen kuin piti aloittaa oma suoritus. Keskiravi rikkoikin laukalle ja laukkaohjelma oli kokonaisuudessaan varsin vauhdikas ;) Kovasti oli siis jännittymistä ilmassa. Luokkana oli B-merkin kouluohjelma, jossa ei mitään kovin erityistä ole. Väistötkin käynnissä, niin Riku ehti keskittyä niihin. Temponlisäys laukassa oli myöskin varsin matkaavoittava, heh. Eli siis päästin ehkä millin ohjasta ja sitten mentiin! Prosentteja tälle jokseenkin surkealle esitykselle kertyi 62,826% ja sillä irtosi viides sija (17 lähtijää).

Hauska ja rento reissu rataa lukuunottamatta kaiken kaikkiaan ;) Jos joskus siellä radallakin...

maanantai 18. maaliskuuta 2013

Viime viikko

Maanantaina äiti meni Rikulla tunnille. Tunnin jälkeen ratsastin vielä parikymmentä minuuttia itse, molempiin suuntiin ympyrällä ravia ja laukkaa. Laukassa tein kokoamista ja eteenratsastusta. Riku tuntui ihan lupsakkaalta.

Tiistaina Rikulla oli mun kamalan mammuttipäivän takia vapari.

Keskiviikkona kävin koutsin pitämällä koulutunnilla. Aiheena olivat voltit, ja tätä kautta päästiinkin mun ja Rikun ongelmien lähteelle kunnolla: minä olen ratsastajana kamalan vino, ja Riku asettuu koko ajan hiukan vasemmalle, kun taas oikealle asetusta on vaikea saada lävitse. Koko tunti sitten oikeastaan painittiin tämän teeman kanssa erilaisia tehtäviä tehden ja eri askellajeissa. Tosi hyviä oivalluksia koin taas ja oli kiva ratkoa ongelmaa yhdessä koutsin kanssa.

Torstaina Rikulla oli toinen vapari, kun mä olin koulutuksessa.

Perjantaina koutsi oli estetunnilla Rikun kanssa. Aiheena oli tasapaino, ja tekivät siis pientä jumppasarjaa eri tavalla - ilman jalustimia, ilman ohjia jne. Rikulla tuntui olevan hauskaa.

Lauantaina mä ratsastelin alakentällä ihan perus ravi-laukka -juttuja. Lopuksi kävin ottamassa vielä pellolla kunnon hangessa vähän laukkaa, oli aika raskas pohja ja lihakset sai kunnolla töitä!

Sunnuntaina olimme sitten Alaspään kisoissa, kirjoittelen niistä erillisen postauksen.

Olipa omituinen viikko, kun en oikeastaan ehtinyt oman hevoseni selkään kunnolla kuin pari kertaa. Onneksi töissä ei normaalisti tarvitse puskea ihan näin pitkää päivää töissä eikä ole kaikkea muuta puuhaakaan näin paljoa.

torstai 14. maaliskuuta 2013

VRS seurakoulukilpailut

Sunnuntaina kävimme siis Rikun kanssa Valkeakosken ratsastusseuran seurakoulukilpailuissa. Edellisen kerran kävimme tuolla elokuussa, jolloin starttasimme helpon C:n ja B:n. Nyt sitten oli vuorossa helppo B ja A.

Ensimmäinen verkka oli vasta viiden maissa, joten aamulla sai nukkua niin pitkään kun jaksoi! Iltapäivällä kuitenkin hyvissä ajoin lähdimme tallille mutsin kanssa, koska olin onnistunut olemaan niin tunari, että olin opetellut A:n ratani peilikuvana... Oli pakko käväistä selässä ja ratsastaa rata vielä oikein ennen lähtöä.

Leteistä tuli muuten kauneimmat mitä olen ikinä onnistunut tekemään! Se ei sinänsä ole paljoa, mutta oli hauska olla kerrankin tyytyväinen jälkeen ;) Epätasaiset ne edelleen ovat, alussa on n. 5 kpl golfpalloja, sitten 4 normaalia ja lopuksi vielä 4 pientä. Ja kyllä, mulla on aina 13 lettiä! Olen huono kouluratsastaja ;)

Kisapaikalla Riku seisoskeli kopissa ja mä kävin katsomassa muutaman suorituksen alle. Äiti talutteli myös Rikua vajaan puoli tuntia, ja onneksi oltiin otettu liina mukaan, koska Riku oli ollut kuulemma varsin pomppivalla päällä. Menin selkään ja ehdin kävellä vartin verran kentällä. Riku oli aika jännittynyt, mutta kun itse relasin ja päästin ohjat kunnolla pitkäksi, sekin rauhoittui. Verkka maneesissa ryhmässä meni hyvin. Riku oli alkuun jännittynyt ja kyttäsi tuomaripäätyä ja katsomoa, mutta rauhoittui nopeasti kun keskityin vain ratsastamaan ihan normaalisti siitä huolimatta. Ajoittain tuli liikaa painetta, mutta ei kuitenkaan niin paljoa, että olisi tullut sinkoilua tai pukittelua.

B:n rata oli kaikenkaikkiaan hyvä. Riku jännittyi tällä kertaa sisääntuloaukon puolella (maneesissa ei siis ollut aitoja, vaan rata oli koko maneesin kokoinen), kun näki portin takana ihmisiä ja hevosia, mutta ei kuitenkaan karannut avuilta. Erityisen tyytyväinen olin raviohjelmaamme kokonaisuutena. Prosentteja tuli 61,8% ja tällä neljäs sija. Lähtijöitä luokassa oli 19.

Miltei saman tien siirryin sitten A:n verkkaan. Verkka sujui edelleen hyvin. Rataankin olin tyytyväinen, vaikka siinä oli paljon pisteitä vähentäviä rikkeitä. Pystyin kuitenkin ratsastamaan koko radan normaalisti, eikä Riku ylijännittynyt. Sen verran se oli kuitenkin vireessä, että keskiravista tuli rikko laukalle ja keskikäynti (tietenkin kertoimella arvioitu...) rikkoi useasti raville. Takaosakäännökset olivat ala-arvoiset ja vastalaukkoihin ratsastin huonot tiet. Pääasia oli kuitenkin se, että muoto pysyi myös nivelellä ja jännittymisestä huolimatta en lopettanut ratsastusta. Prosentteja tuli vaatimattomat 56,92% ja tällä toinen sija. Voittajalle hävittiin niin reilusti, ettei tarvinnut ollenkaan jossitella ;) Lähtijöitä luokassa oli neljä.

Erittäin tyytyväinen olen kisapäivään. Tuomarilta tuli kehuja siististä ratsastuksesta, mukavasta yhteistyöstä ja kivasta hevosesta. Laukkaan toivottiin lisää voimaa ja kantavuutta.

Tästä on hyvä jatkaa kohti ensi viikonlopun Alaspäätä, johon sain tallikaverilta kyydin ja lähdenkin siis sittenkin :)

maanantai 11. maaliskuuta 2013

Torstai - lauantai

Torstaina suuntasin siis illalla koulutunnille. Aiheena olivat takaosakäännökset, joissa mä olen aivan käsittämättömän huono. Takajalat eivät jaksa astua vaan liike jää vain ruuvaamaan, kokoamiaste ei ole riittävä ja muutenkin, ei vaan suju.

Olin siis arvatenkin juuri oikealla asenteella liikenteessä aloittamaan tätä koulutuntia ;) Ei siis ollut kovin kehuttava suoritus minulta, hevonen kyllä aina kulki silloin kun osasin pyytää niin, että se ymmärsi mitä pyysin.   Ihan ok fiilis jäi kuitenkin, lähinnä hienon hevosen takia.

Perjantaina suunnattiin äidin kanssa maastoreissulle. Ilma oli tuulinen, mutta aurinko lämmitti ihanasti ja valoisaa riitti hienosti koko reissun ajaksi. Tehtiin tunnin reipas lenkki, jossa käveltiin mäkiä ja ravattiin ja laukattiin. Rikulla tuntui olevan hauskaa ja myös äidin lainaratsuna ollut tuntihevonen Vili nautti elämästään. Pitää ottaa pian uusiksi.

Lauantaina kävin vielä harjoittelemassa kisaratoja. Riku kulki ihan mukavasti ja oli taipuisa ja hyväntuulinen. Varsinkin K.N- specialin rataharjoitus meni hienosti, kyllä sen edelleen huomaa, että A:n radoissa tapahtuu niin kamalasti erilaisia asioita, ettei mulla pidä keskittyminen niissä kunnolla. Kun tehtävät vaihtuvat nopeasti ja menevät ihan laidasta laitaan, keskiaskellajeista pohkeenväistöön, niin mun on vaikea pysyä perässä ja valmistella tehtävät tarpeeksi nopeasti. En kuitenkaan ahdistu tästä, siitä, kun mä kisasin ensimmäisen helpon A:n radan, on aikaa vasta reilusti alle vuosi. Kyllä tässä ehditään.

Ratsastuksen jälkeen hoidin varusteet puhtaiksi kisoja varten ja arvioin Rikun harjaa ja sen totesin varsin räjähtäneeksi ;) Päätin kuitenkin, etten jaksa asialle tehdä juuri nyt sen kummempia, laitetaan TTD-listalle.

Kisoista kirjoittelen postausta sitten, kun tulokset ilmestyvät sivuille. Sen verran voin sanoa, että tyytyväinen olen :)

torstai 7. maaliskuuta 2013

Pompompom poni pomppii!

Maanantaina Rikulla oli vapari.

Tiistaina äiti ratsasti ensin puolisen tuntia Rikulla ja minä sitten 40 minuuttia itse siihen päälle. Kenttä oli niin kova, että ratsastettiin suosiolla maneesissa. Tein paljon asioita laukassa, laukka-avoa ja pohkeenväistöä, kokeilin sulkuakin, paljon vastalaukkaa ja laukanvaihtoja käynnin kautta ja askeleessa. Laukanvaihdot ovat kaukane puhtaista, ne tulevat aina pukin kautta. Niitä pitää varmaan alkaa miettiä sitten siinä vaiheessa, jos joskus tulee ajankohtaiseksi ratsastaa luokkia, joissa on vaihtoja. Vielä se ei todellakaan ole ;) Riku kulki hienosti.

Eilen kävin hyppäämässä estetunnilla. Maneesi tuntui olevan lentoon lähdössä, mutta kun tuuletusluukut laitettiin kiinni, oli sisällä ihan hyvä ratsastaa. Pihalla sitten sai pitää hevosesta kiinni ettei tuuli vienyt mennessään ;) Hypättiin kahta linjaa, toinen oli 16m ja toinen 21m. Tultiin ensin tuota pidempää linjaa vaihtelevastai seitsemällä ja kuudella askeleella. Oli helppo vaikuttaa askeleiden määrään ihan vain reittiä muokkaamalla, kun hypyt olivat kaarevalla linjalla. Toista linjaa hypättiin sitten neljällä. Molemmat linjat sujuivat hyvin oikeastaan koko ajan, eikä ollut mitään erityisiä ongelmia. Lopuksi hypättiin sitten vielä pientä rataa, kaikki siinäkin sujui varsin hyvin. Mukava tunti kaikenkaikkiaan.

Loppuviikon suunnitelmissa olisi tänään koulutunti, huomenna maasto, lauantaina viimeisen hetken fiilistelyt ja sunnuntaina kisat Valkeakoskella.

sunnuntai 3. maaliskuuta 2013

Tuuppausta ja esteitä

Torstaina menimme Rikun kanssa koulutunnille. Teemana olivat kääntävät avut, ja niitä tulikin treenattua oikein kunnolla. Teimme taas kääntöjä radan poikki, tarkkoja kulmia ja siirtymisiä. Olin kuulemma "huonolla asenteella" liikenteessä, mikä näkyy siinä, että hermostun liian nopeasti nollasta sataan kun Riku ei heti toimi niin kuin haluan. En siis revi, raipota enkä oikeastaan edes potki, mutta lisään painetta turhan rivakasti ja liian paljon, mihin herkkä hevonen reagoi sitten nopeasti. Kun mulle tästä (aika suoraan) huomautettiin, niin osasin kuitenkin koota itseni ja ratsastaa järkevästi. Teimme käynnin kautta laukanvaihtoja, jotka sujuivat hyvin. Koulusatulalla pääsee istumaan niin ihanasti liikkeeseen, että siirtymät alaspäin, jotka aiemmin olivat ongelmallisia, eivät sitä enää ole ollenkaan samoissa määrin.

Perjantaina koutsi hyppäsi Rikun kanssa. He tekivät siksak-harjoitusta, joka sujui varsin mallikkaasti.

Lauantaina meillä oli pitkästä aikaa kouluvalmennus. Tunti ei sujunut mitenkään erityisen hyvin, mutta ei myöskään erityisen huonosti. Itselläni oli sellainen olo, että meni "ihan ok", mutta valmentaja, joka ei ollut meitä nähnyt pitkään aikaan (tammikuun alussa viimeksi) oli sitä mieltä, että edistystä oli tapahtunut ja Riku liikkuin paremmin ylämäkeen eikä mun istunta enää estä sitä käyttämästä itseään. Mikä oli mukava kuulla tässä vaiheessa, jos olisin pari kuukautta sitten kuullut, että istumiseni estää hevostani liikkumasta, olisin varmaan itkenyt ja lopettanut ratsastuksen ;)

Tänään meillä oli tallilla harjoitusestekisat. Menin aamulla auttamaan järjestelyissä, vahdin verkkaa ja autoin ponityttöjä. Sitten lähdinkin itse valmistautumaan omaan koitokseen, eli hurjaan 60-70cm esteluokkaan ;) Riku oli verkassa innokas mutta kiltti, ja pukitteli vain vähän. Radalla Riku oli edelleen innokas, mutta kaikki sujui mallikkaasti ja lopputuloksena oli nollarata ja sillä rusetti (kaikki nollan saaneet palkittiin ykkösinä). Olin ylpeä kun selvittiin hengissä, jännitti niin kamalasti.

Katri Lindell otti kuvia kisoista, joten saan tännekin harvinaista kuvitusta.

Esteratsastus on vakavaa, lievästi oksettavaa ja tosi pelottavaa hommaa

Vakavana verkassa

Oman vuoron odottelua - Riku on ihan myrtsinä



keskiviikko 27. helmikuuta 2013

Nautitaan niin kauan kuin lunta on!

Torstaina Riku vietti toisen vaparin, koska lähestyvä hiihtoloma vei open voimat...

Perjantaina menin koulutunnille, jossa aiheena oli taivuttaminen. Aloittelimme voltteja, ympyröitä ja siirtymisiä tehden ja siirryimme sitten tekemään avoja. Koko tunti sujui kivasti, Riku oli mukavassa muodossa ja reippaana, mutta ei raskaana. Avoja tuli ravissa muutama pätkä ihan varsin hienoa liikettä!

Lauantaina käväisin ratsastamass alakentällä kangilla askellajit lävitse. Sen jälkeen suuntasin maneesin viereiselle pellolle vähän kahlaamaan lumessa käynnissä. Lumi oli niin syvää ja raskasta, että Rikulla oli täysi työ siellä etenemisessä. Pitää yrittää nyt ottaa kaikki irti viimeisistä hetkistä lumen kanssa!

Sunnuntaina meillä oli oman tallin kouluharjoituskisat. Kisasin B-merkin ja A:10. B:n rata oli yksi parhaiten ratsastamistani ikinä! Sen radan jälkeen oli sellainen olo, että nyt rasti seinään ja ihmettelemään tätä fiilistä - kaikki oli helppoa. KA oli noin 6,3 ja tuomarina tiukkaakin tiukempi koutsi ;) Luokassa taisi startata viisi ratsukkoa, ja jäin ensimmäiseksi sijoittuneesta kaksi pistettä, mutta paremmalleni hävisin! Rusetti siis silti. A:10 olikin sitten tynkäluokka, meitä oli vain kaksi lähtijää. Laitoin kanget päähän, ja se osoittautui virheeksi - muoto painui ajoittain liian alas. KA oli 6,16 ja yksi piste jäätiin voittajasta, eli luokasta tuli jumbosija ;) Ihan ok oli tämäkin rata kuitenkin.

Maanantaina kävimme äitin kanssa ratsastamassa. Äiti ratsasti ensin maneesissa puolisen tuntia, ja minä sitten vielä vartin siihen päälle, tein B-merkin ohjelman vielä lävitse. Sen jälkeen suuntasin pellolle, tällä kertaa ravaamaan ja laukkaamaan. Oli kyllä hauskaa, kun tuntui, ettei hevonen etene mihinkään vaikka tekee täysillä hommia! Lopuksi käytiin vielä pitkät loppukäynnit rantateitä pitkin.

Tiistaina suuntasin koutsin estetunnille. Riku oli koko tunnin vähän lentoon lähdössä, oli kamala vauhti koko ajan. Tehtiin puomeja ja hyppyjä miniesteillä. Muutamat omat pikkulähdöt Riku myös otti, virtaa siis piisasi... Mikäköhän kevätkärpänen siihen on iskenyt?

Tänään Rikulla oli vapari, koska mä olin päiväretkellä Heurekassa :D

Ai niin, ja sain Anulta kuvahaasteen. En nyt voi varmaan siihen vastata, koska mulla tosiaan ei niitä hevoskuvia ole, kun ei ole kameraakaan ;) Kiitos kuitenkin haastamisesta!

Tässä nyt kuitenkin vielä kiellonpäälle kuva Rikusta kuikistelemassa sunnuntaina kisoissa omaa vuoroa odotellen.

Kuvan otti Petu

keskiviikko 20. helmikuuta 2013

Ei niin kuin strömsössä...

Kilpailuista tulikin ihan jännittävät ;) Aamu sujui hyvin, Riku juoksi iloisena koppiin ja käyttäytyi kilpailupaikalla innokkaasti mutta kiltisti. Menin verkkaamaan hyvissä ajoin, ja ensimmäinen 30min verkasta sujui ihan hyvin. Riku oli innokas, mutta avuilla. Sitten katsomossa ollut vihreätoppa-asuinen ufo eikun lapsi tippui katsomon penkiltä kahahtaen "piiloon" ja pomppasi sieltä pystyyn. Sitten mentiin ;) Pukkeja, spurtteja, kaahotusta. En saanut Rikua rauhoittumaan verkan aikana, ja se alkoi kytätä kaikkea. Radalla sitten kuljettiin pää pystyssä, pelättiin tuomaria, katsomoa ja kahvilaa siellä ikkunan takana... Ihan kamala rata. Ainoa positiivinen asia oli se, että vastalaukat sain esitettyä ilman rikkeitä. Prosentteja tuli 54,80%, mikä oli suoritukseen nähden ihan liikaa. Ei muuta kuin reeniä siis.

Maanantaina äiti kävi ratsastamassa Rikun.

Tiistaina koutsi hyppäsi valtavia esteitä. En tajua kuinka mun pienellä pullalla voi hypätä niin valtavia esteitä... Isoin hyppy oli n. 125cm, muuten rata oli varmaan n. 110cm. Huhhuh.

Tänään mun piti mennä hyppimään pieniä kavaletteja tunnille, mutta oman vetämättömän ja flunssaisen olon takia jätin väliin. Vapaapäivä siis.

sunnuntai 17. helmikuuta 2013

Kello on 4:34 sunnuntaiaamuna...

... ja mä istun kisahousut jalassa sohvalla yrittäen saada aamiaista alas. Tämä ei voi siis muuta tarkoittaa kuin kisaaamua ;)

Mua jännittää ihan kamalasti. En muista milloin olisin viimeksi jännittänyt näin hirveästi koulukisoihin lähtöä - varmaan silloin, kun kävin ihan ekoissa ulkopuolisissa... Aikaisemmin oon ollut lähtiessäni sitä mieltä, että olen hyvin tehtävien tasalla, nyt ei ihan sellainen olo. Jännittää myös, miten eilinen klippaus (heihei röllijalat!) vaikuttaa Rikun vireeseen, se on yleensä klippauksen jälkeen ollut yliherkkä kaikelle ilmalle, mikä osuu iholle... En tullut sitä edes ajatelleeksi, ennen kuin joku tallilla mainitsi (ja tietenkin sen jälkeen, kun klippaus oli jo suoritettu). Pukkeja saattaa siis olla tiedossa. Ja onhan tää eka kerta moneen kuukauteen kun matkataan minnekään, viimeksi käytiin marraskuussa niissä harjoitusestekisoissa.

Tavoitteena olisi rauhoittua hevosen selässä ja pystyä ratsastamaan. Ylimääräistä plussaa olisi hyväksytty suoritus. Yli 55% suoritus on sitten jo kultaa olympialaisissa.

Katsotaan kuinka käy. Pakkaan varmuuden varuiksi myös kanget mukaan, ratsastan radan niillä jos tuntuu, että Riku on niin villi, etten saa asioita esitettyä muuten.

perjantai 15. helmikuuta 2013

Maanantaina Rikulla oli juoksutusvapari, kun mä en yksinkertaisesti ehtinyt tallille.

Tiistaina suuntasin koulutunnille pohtimaan kuinka hukassa nyt ollaan ;) Tunti sujui ihan kohtuullisesti, jopa niitä kamalia väistöjä saatiin tehtyä ilman, että kummallakaan oli herne nenässä... Hieno homma.

Keskiviikkona Rikulla oli taas vapari, kun mä olin töiden jälkeen niin kuollut että tulin nukkumaan himaan. Illalla kävelin tallille aikomuksena ratsastaa, mutta Riku saikin juuri sillä hetkellä kenkää jalkaan, joten tyytyväisenä otin uudet kengät vastaan ja jätin ratsastamisen väliin.

Torstaina suuntasin taas koulutunnille. Nyt täytyy sanoa, että ei tullut yhtään mitään... Teimme ihan niinkin vaikeaa asiaa kuin asetusta ja vasta-asetusta. Ei tullut yhtään mitään. Lopputulos oli se, että tunnin jälkeen kävin hevosen kanssa kävelemässä pienen lenkin ulkona ja tulin takaisin maneesiin aloittamaan seuraavan tunnin. Ratsastin seuraavaa tuntia n. 30min ja sinä aikana sain asetukset molempiin suuntiin lävitse ja sitten luovutin ja lähdin kiukuttelemaan tallille ;) Tajusin sentään olla kiukuttelematta hevoselle!

Tänään meidän tallille tuli satulansovittaja. Mulla oli vähän ajatuksissa, että katsotaan nyt löytyykö mitään ja mietitään asiaa vielä, mutta kyllä se vaan oli niin, että siinä vaiheessa kun takapuolensa laski siihen oikeaan koulupenkkiin, ei sieltä halunnut enää pois nousta... Olen siis ratsastanut koko sen ajan, kun olen omistanut Rikun, estepenkillä (tai estepainotteisella yleispenkillä?). Ei sitä ratsastaessa ole niin miettinyt, ennen kuin nyt kun sai sen koulupenkin alle. Oli ihanan helppo ratsastaa ja vaikuttaa. Teimme siis kaupat satulasta ja minä kävin tallissa laittamassa sinne huovan alle ja suuntasin saman tien Koutsin koulutunnille kokeilemaan, sujuisiko nyt sillä tavalla, ettei tarvitse sunnuntaista kisastarttia perua. Ja sehän sujui uuden satulan innoittamana varsin mallikkaasti. Tulipa hyvä fiilis.

Nyt siis vain huominen ja hevosen puunaus ja föönäys ja varusteiden puleeraus ja se olisi menoa :)

sunnuntai 10. helmikuuta 2013

ARGH!!!!

Mulla ei ole mitään havaintoa, milloin olisin viimeksi ratsastanut niin huonosti kuin tänään. Menin siis maneesiin (suunnitelmista huolimatta vain nivelellä) ja totesin, että tällä meiningillä saan olla tyytyväinen jos jollain ihmeellä saan taiottua yli 50% ensi sunnuntain kisoista...

Riku oli tosi vahva ja samalla epätasainen. Tai siis, mä sen tietysti sellaiseksi ratsastin, mutta viikkoon kun ei ole menty koulua, niin kyllähän se tuntuu... Ja mä sitten hermostuin, kun yritin tehdä ihan normaalia raviväistöä ja Riku juoksi pää pystyssä kaikista pidätteistä lävitse. Vastalaukkaa mentäessä vaihtoi kolme kertaa laukan puolen ympyrän aikana laukkaa ja oli muutenkin ihan vauhkona kun ei raukka tajunnut, että mitä se selässä kiukutteleva säkki oikein haluaa...

Lopuksi tajusin antaa kymmeneksi minuutiksi pitkän ohjan ja sen jälkeen kokeilla uudestaan. Nyt meni paremmin - väistöt edelleen jännittyneitä, takarit ala-arvoisia ja laukka vähän säntäilyä, mutta halutut asiat sain kuitenkin esitettyä ja suunnilleen siinä mallissa, missä hevosen tulisi liikkua.

Nyt sitten vain kunnon suomalaisnaisen saatanalla kohti viimeistä viikkoa ennen kisoja ;) Tän huonommin mun ei ainakaan ole mahdollista ratsastaa.

lauantai 9. helmikuuta 2013

Viikko h-hetkeen!

Torstaina äiti meni Rikun kanssa koulutunnille ekaa kertaa leikkauksensa jälkeen (äidiltä leikattiin polvi kuukausi sitten). Hyvin näytti sujuvan, Riku kulki kivassa muodossa ja mukavasti jalasta eteenpäin varsinkin alkutunnista - sitten äitillä taisi alkaa polveen koskea niin paljon, että oli hankala olla. Sitkeästi mutsi kuitenkin ratsasti tunnin loppuun, on se aika sisupussi!

Perjantaina suunnattiin äidin kanssa maastoon. Mä ratsastin Rikulla ja äiti otti lainaratsukseen tuntihevosen nimeltä Vili, joka on mainio eestiläinen maitovalas. Riku oli todella rauhallinen kaverin kanssa, ei pomppinut ollenkaan ja oli vain hyvällä tuulella ja innokas menemään. Reilu tunti koluttiin metsässä, ihan kiva hanki oli edelleen, eli hevoset saivat samalla myös hankitreeniä. Vilille otti aika koville, se on tietysti lähes koko talven painellut vain maneesissa. Täytyy jatkossakin lainata Viliä äitille tätikuljettimeksi, oli ihana saada maastoseuraa.

Tänään mä heräsin kahdelta iltapäivällä (...), mikä aiheutti sitten sen, että Rikulla oli tänään vapari, koska mulla oli alkuillaksi menoa, kavereita oli tulossa kylään.

Tämä tarkoittaa sitä, että huomenna sitten kanget päähän ja miettimään, että ratsastanko viikon päästä radan kangilla vai nivelillä... Voi vitsi kun en saa millään päätettyä! Timon kanssa tämä oli aina helppo päätös, koska Timo oli vain yksinkertaisesti kangilla niin paljon parempi. Rikun kanssa homma ei ole ole niin yksinkertainen.

Rikun kanssa aletaan myös hiljalleen etsiä sitä rytmiä, että miten sen terän saisi ajoitettua siihen kisapäivään. Ensi viikon viikkosuunnitelma näyttää alustavasti tältä:

Ma: Jumppaa alakentällä
Ti: Koulutunti
Ke: VP, kävelytys
To: Koulutunti
Pe: Maasto/peltohumputtelu
La: Viime hetken virittely
Su: Kisat

Ai niin, ja kisakalenteriin tuli joitain muutoksia: Alaspäähän tuskin olen lähdössä, koska seurakisat, joissa on vain yksi luokka meille, eivät houkuttele vaikka olisivatkin lähellä. Siellä siis ei järjestetä ollenkaan A:ta, vaan luokat loppuvat B:hen. Ainoastaan jos joku kaveri kaipaa kopintäytettä kuluja jakamaan, niin voidaan lähteä. Noin muuten yritetään etsiä sitten maaliskuuhun joitain kisoja, joissa pääsisi menemään A:ta - se se on kuitenkin meidän pääluokka.

keskiviikko 6. helmikuuta 2013

Estehevonen esteduunissa

Sunnuntaina tuuppailin illalla maneesissa yksinäni taas kerran A:10 ohjelmaa lävitse. Pohkeenväistöt, takikset ja laukkaohjelma olivat edelleen osaltani ahterista, kun ei irtoo niin ei irtoo... Meinaa tulla jo epätoivo. Reissusta ei kuitenkaan tullut ihan onneton, sillä nauraa sai ja lujaa. Ratsastaessani keskilaukkaa ympyrällä Riku pukitti ja potkaisi vihaisesti taakse. Mietin, että mitäs nyt, mutta jatkoin silti matkaa. Hetken päästä lähestyin samaa kohtaa keskittyneesti vastalaukassa. Yhtäkkiä hevonen vetää liinat kiinni, tekee länkkäripysähdyksen ja maneesissa kuuluu valtava TRÖÖT. Minä istun satulan edessä kaulalla (niin tehokas pysähdys oli) ja mietin, että mitä ihmettä. Maassa makaa minun huivini, jota Riku tuijottaa pöristen. Se sen pukkijalankin sieltä sai villiintymään ;) Ihan loistava hevonen. Loppuratsastuksen ajan jokainen kerta, jolloin yritin ohittaa kyseisen huivin, aiheutti TRÖÖTIN ja pysähtymisen tai PÖRPÖRPÖRin ja jännittymisen. Mutta ravi oli hienoa, niska ylhäällä ja takajalat astuivat alle hienosti. Pitää varmaan verkassakin heittää huivi maahan, niin liike irtoaa hienosti.

Maanantaina kävin taluttelemassa Rikua ja sen jälkeen juoksutin sitä alakentällä. Ei irronnut juuri pukitteluja eikä muitakaan ilotteluja, poika vaikutti ihan tyytyväiseltä lönköttelyynsä.

Tiistaina koutsi hyppäsi Rikulla. Oli huima nähdä oma hevonen tekemässä sitä, minkä se parhaiten osaa - hyppäämässä. Koutsi hyppäsi kolmoissarjaa (pysty-okseri-okseri) ja kahta yksittäistä pystyä. Korkeudet olivat 100-115cm. Ja Rikulla näytti olevan hauskaa!

Tänään suuntasin itse estetunnille (vai pitäisikö sanoa puomitunnille, kun nää esteet nyt eivät ole niin hurjia...). Hypättiin kolmoissarjaa ja tehtiin kavalettijuttuja alkutunnista. Kavaletit sujuivat hyvin, samoin myös kolmoissarja. Riku imi iloisesti esteelle (ekalla kerralla sarjalle lähti n. askeleen ennen hyppypaikkaa - pysyin juuri ja juuri kyydissä) ja hyppäsi tarkasti. Vikalla kierroksella vika este oli ehkä 70cm, joten ihan pieniä puomeja tosiaan ylitettiin. Hyvä mieli jäi itsellekin.

lauantai 2. helmikuuta 2013

Sormi vs. karsinanovi

Maanantaina ratsastin maneesissa lävitse A:10 -kouluohjelmaa. Hankaliksi kohdiksi koin koko laukkaohjelman (puolikas ympyrä keskilaukkaa - täyskaarto - puolikas keskiympyrä vastalaukkaa), mutta sain kuin sainkin yhden radan ratsastettua kohtuullisesti lävitse. En hienosti, mutta kohtuullisesti. Takaosakäännökset ovat edelleen mulle aivan utopiaa, saan kyllä käännöksen sujumaan ihan keskiverrosti, mutta käännös ei kuitenkaan suju tarpeeksi koottuna. Näitä pitäisi selvästi treenata lisää sekä itsenäisesti että silmän alla - mutta kun takikset on niin tyhmiä!

Tiistaina menin estetunnille, jossa jouduin hyppäämään rutkasti mukavuusalueeni ulkopuolella ;) Hyppäsimme kolmikaarisella kiemurauralla, joka meidän minimaneesissa tarkoittaa sitä, että koko ajan saa olla kääntämässä - varsinkin kun sekä ennen estettä että esteen jälkeen oli puomi, eli lähestymisten piti vaan tulla suoraan... Tunti sujui ihan hyvin, mutta olin kyllä aivan kauhuissani välillä. Riku haki innokkaasti esteelle ja leiskautteli iloisesti niiden ylitse. Hengissä selvittiin, se kai on se pääasia. Ja se, että Rikulla oli hauskaa.

Keskiviikkona Riku iloitteli heppakaverinsa kanssa alakentällä vapaana ja sen jälkeen käytiin puolen tunnin talutuslenkillä.

Torstaina olin kouluratsastustunnilla, jossa aiheena olivat täsmälliset siirtymiset ja siirtymiset askellajin sisällä. Riku oli mukavassa muodossa koko tunnin ja asiat saatiin esitettyä varsin kohtuullisesti - mutta tyytyväinenhän en toki taaskaan ollut, vaan jäin hinkkaamaan vielä siinä vaiheessa kun muut siirtyivät keventylyiden kautta käyntiin ;) Lopulta olin ihan kohtalaisen tyytyväinen ja pystyin lähtemään kotiin.

Perjantaina eli eilen läväytin karsinan liukuoven sormeni yli! En tiedä, kuinka onnistuin olemaan niin taitava. Meinasin ensin pyörtyä kivusta ja sen jälkeen pitelin kylmää sormen päällä parikymmentä minuuttia. Lopulta tuntui paremmalta ja lähdin tunnille. Sitkeästi ratsastin (tosin huonosti) 45 minuuttia ennen kuin totesin, että jos en halua pyörtyä, on parempi tulla alas ja lähteä talliin laittamaan sormelle lisää kylmää... Ja poistuin siis paikalta.

Tänään kävimme Rikun kanssa puistometsässä maastoilemassa. Riku oli innokas ja iloinen, mutta ei kovin tuhma ;) Pikkaisen pomppi ja halusi määrittää askellajin itse, mutta lopulta tyytyi kuitenkin niihin minun valitsemiini suurimman osan ajasta. Jännitin ennen lähtöä kamalasti, mutta kaikki sujui kuitenkin lopulta hyvin. Ihana hanki löytyi vielä metsästä!

sunnuntai 27. tammikuuta 2013

Suuria suunnitelmia

Maanantaina löin Rikulle monen kuukauden tauon jälkeen kanget päähän ja suuntasin alakentälle ratsastamaan. Tein paljon työskentelyä laukassa, muun muassa laukka-pysähdyksiä ja laukka-käynti -siirtymisiä. Lisäksi tein ravin kokoamisia ja pikkaisen avoa. Riku oli paljon mukavampi nyt kangilla, ei jäänyt roikkumaan turpahihnan päälle ja meno oli suhteellisen kevyttä. Mulla on ollut ajatuksissa hankkia kankiin kevyempi turparemmi, niin se turpiksen päällä roikkuminen kävisi hankalammaksi. Pitää nyt pohtia tätä vielä.

Tiistaina maanantain onnistumisista ilahtuneena suuntasin koulutunnille kangilla. Jo ekan viidentoista minuutin päästä totesin, että taisi tulla tehtyä virhe - ratsastaessani silmän alla ratsastan paljon tehokkaammin, vaadin Rikulta enemmän ja se väsyy nopeammin, ja kun me molemmat väsähdämme, alkaa myös oravanpyörä pyöriä - Riku painaa kädelle ja mulla ei ole voimaa ratsastaa sitä pohkeella kevyeksi. No, tunti ei kuitenkaan ollut mikään täydellinen katastrofi, vaan oikeastaan sen voisi pistää lähes onnistuneitten joukkoon - jaksoin aika hyvin loppuun asti yrittää ratsastaa Rikua omille jaloille niin, että se ei pystyisi roikkumaan ohjalla.

Keskiviikkona oli pitkästä aikaa estetunti. Edellinen olikin uudenvuodenpäivänä, hups... Jotenkin nämä estetunnit tuppaavat jäämään multa väliin, jos saan itse valita. Ja mähän saan, kun itse hevosen omistankin. Hypättiin jumppasarjaa ravilähestymisellä. Asetelma oli puomi - kaksi pientä laukkainnariristikkoa - yksi askel ja pysty - yksi askel ja okseri. Aluksi hyppäsimme vinolla linjalla jumppasarjan esteitä. Sujui hyvin. Sitten tulimme jumppista ihan pienenä ( 70cm) ja edelleen sujui hyvin. Riku oli innostunut ja itselleni jäi hyvä fiilis kun hypyt sujuivat ja osuivat ihan hyvin.

Torstaina menin koulutunnille. Teimme taas kerran harjoitusta, jossa ratsastimme uran sisäpuolella ja yritimme mennä suoraan, tehdä hyvä kulmat joissa ulkoavuilla käännetään hevonen sisäpohkeen ympärille ja sitten tehdä erilaisia siirtymisiä ennen ja jälkeen kulmien. Riku hermostui siitä, että joutui menemään suoraan kuolaintuntumaa kohti niin, että alkoi tempoa ohjaa, pomppia sivuloikkia ja pukitella. Omituinen hevonen. Sitkeästi ratsastamalla sain kuitenkin lopuksi aikaiseksi parempaa ravia kuin mitä olen ikinä saanut Rikun kanssa tehtyä! Todellinen työvoitto.

Perjantaina kävin pikaisesti ratsastamassa askellajit lävitse, sillä lähdin viikonlopuksi reissuun.

Lauantaina Rikulla oli vapari.

Tänään Riku liikkui lainakuskin kanssa.

Ja nyt niihin suuriin suunnitelmiin. Koska aluekoulukisoja on todella huonosti nyt alkukaudesta, olen pohtinut, että pitäisikö repäistä oikein kunnolla. Tämä repäisy tarkoittaisi kohdallani Tampereella järjestettäviä aluekoulukilpailuja. Nämä kisat ovat jo 17.2. ja luokkana siellä on ainoastaan Helppo A:10. Tarkoituksena antaa siis mahdollisuus kansallisiin kisoihin kvaalaaville. Me ei kvaalata kansallisiin, mutta kyllähän tässä jo hiljalleen polttelisi lähteä yrittämään - olisi se ainakin mukava kuulla, mitkä ovat ne kehitettävät asiat. Seuraavat mahdolliset aluekisat ovatkin sitten vasta huhtikuussa... 

sunnuntai 20. tammikuuta 2013

Puolentoista viikon ratsastelut

Viikko sitten torstaina Rikulla oli fysioterapeutin käynnin jälkeinen vapari. Kävin taluttelemassa Rikua reilun puolen tunnin reissun, ja seurauksena oli se, että hevosella tuntui olevan hauskaa ja mä olin ihan hiestä märkä kun painin tuon mun puolitonnikeijun kanssa ;)

Viikko sitten perjantaina menin koutsin pitämälle koulutunnille. Tunnilla tehtiin alkuverkat matalammassa muodossa kuin missä yleensä ratsastan. Mulla on vaikeuksia erottaa sitä, milloin Riku liikkuu matalassa muodossa ja milloin taas ihan vain etupainoisena. Nyt tällä tunnilla sain itselleni vähän fiilistä siitä, miten nämä eroavat toisistaan. Tai siis, kyllähän mä teoriassa tiedän eron, mutta mun on hankala jotenkin saada siitä Rikun kohdalla tatsia, kun pelkästään sen saaminen matalampaan muotoon on työn takana nykyään. Aikaisemmin se liikkui luonnostaan paljon matalammassa muodossa.

Viime viikon lauantaina ratsastin ensin eräällä meidän tallin tuntihevosella, Vienolla, joka on myynnissä. Minua pyydettiin esittelemään se sunnuntaina ostajaehdokkaille kun muut (=pätevämmät) eivät ehtineet, joten kävin ottamassa vähän tuntumaa tammaan. En ollut ollutkaan sen selässä puoleentoista vuoteen ollenkaan. Vieno oli yllättävän pehmeä ja miellyttävä ratsastaa.

Tämän jälkeen menin ratsastamaan Rikun kevyesti alakentälle. Ratsastin paljon käyntiä ja lisäksi ravia normaalia matalammassa muodossa. Ratsastin yhteensä noin tunnin, enkä laukannut ollenkaan. Jatkoin siis kevyttä liikuttelua fysioterapeutin käynnin jälkeisissä oloissa.

Sunnuntaina menin tallille hyvissä ajoin harjailemaan ja laittelemaan Vienon kuntoon. Ostajaehdokkaille oli tullut mutkia matkaan, joten lopulta meni neljä tuntia, ennen kuin homma oli hoidettu. Siinä vaiheessa en jaksanut enää lähteä ratsastamaan Rikulla, koska olin umpijäässä. Riku sai siis ylimääräisen vaparin.

Maanantaina kiirehdin suoraan töistä tallille ja suuntasin Rikun kanssa maneesin. Riku oli virkeä ja hieman vahva. Tein avotaivutusta kaikissa askellajeissa ja yritin laukka-käynti -siirtymisiä joissa Riku valui siirtymän lävitse, enkä saanut kunnolla otetta. Ratsastin vain vajaan tunnin, koska minulla oli kiire jatkaa matkaa.

Tiistaina olin koulutunnilla. Riku oli edelleen todella vahva, mutta tiiviillä, tehokkaalla istunnalla ja tiukalla työllä sain lopputuntiin onnistuneita laukka-käynti -siirtymisiä ja muutaman laukka-pysähdyksen. Hommiin joutui kyllä niin ratsastaja kuin hevonenkin...

Keskiviikkona irtojuoksutimme tallikaverini kanssa hevosiamme (jotka siis ovat tarhakavereita) alakentällä vapaana. Tuloksena oli valtavia pukkeja, hienoja spurtteja ja silminnähden tyytyväisiä hevosia :)

Torstaina oli taas tunnin vuoro. Mun pyynnöstäni teimme samoja juttuja kuin tiistaina, eli siirtymisiä niin, että ratsastimme kentän poikki lyhyeltä sivulta toiselle lyhyelle sivulle. Keskellä teimme siirtymiseen joko pysähdykseen tai toiseen askellajiin. Tällä tunnilla Riku oli älyttömän kevyt, hieno ja yhteistyöhaluinen. Mitä tahansa pyysin, se onnistui. Ihana tunti!

Perjantaina lähdin Helsingin suuntaan viikonlopun viettoon. Ennen sitä kävin kuitenkin ratsastamassa. Teimme Rikun kanssa puomityöskentelyä kaikissa askellajeissa. Tein harjoituksia, joilla tarkoitus oli kehittää minun estesilmääni. Eli siis laskin ääneen etäisyyksiä puomeille (3, 2, 1, HYPPY) ja lisäksi teimme estevaihtoja. Riku innostui harjoituksista ja kaikki sujui taas hyvin. Tein myös puomien avulla säntillisiä siirtymisiä - siirtymisiä juuri niissä pisteissä, missä etukäteen suunnittelin. Oli hauska ratsastuskerta.

Lauantaina mä kävelin 21 kilometriä Nuuksion metsissä. Aikaa meni vajaa kuusi tuntia, ja fiilis oli sen jälkeen suhteellisen yliajettu ;) Yhtään ei uskaltanut pysähtyä, kun heti jääty pystyyn... Pakkasta oli kuitenkin 25 astetta. Sen sijaan Riku nautti pakkaspäivästä tarhaillen ja pitäen vapaata.

Tänään sunnuntaina Riku lähtee lainakuskin kanssa maastoon tallikaverin ja hänen hevosensa kanssa. Täytyy toivoa, että reissu sujuu pakkassäästä huolimatta rauhallisissa merkeissä.

keskiviikko 9. tammikuuta 2013

Palataanpa vielä viikonloppuun ja alkuviikkoon...

Onpa kulunut aikaa! Ruvetaan kuromaan kiinni...

Viime viikon perjantaina menin siis itse koulutunnille Rikun kanssa. Tunnilla ratsastettiin ilman jalustimia ja tehtiin jopa niin vaikeita asioita, kuin suoraan ratsastamista ja siirtymisiä ;) Olin aivan hapoilla tunnin jälkeen. Harjoituksena teimme siis maneesissamme (18x40m) sellaista harjoitusta, että tulimme metrin uran sisäpuolelle, mutta ratsastimme silti selkeät ja hyvät kulmat. Siirtymisiä teimme aina pitkän- ja lyhyen sivun puolen välin kohdalle. Teimme siis käynti-ravi ja ravi-laukka -siirtymisiä. Tehtävä oli yllättävän vaikea! Tuntui, ettei Riku tiennyt ollenkaan, mihin laittaa jalkansa ja "haki jalanpaikkaa" jatkuvasti. Mutkittelua tuli heti, jos jalat eivät olleen 100% kiinni jatkuvasti. Mistä sitten ne hapot jalkoihinkin... Rikukin oli tunnin jälkeen ekaa kertaa talvikautena hiessä ja vaahdossa kunnolla! Mahtava ja kamala tunti ;)

Lauantaina Rikulla oli tarkoitus olla vapari, mutta koska perjantain treeni oli niin rankka, ajattelin käydä sen kanssa rennolla ja mukavalla kävelylenkillä talutellen. Ei ihan onnistunut ;) Rikulla oli hauskaa ja lenkki oli niin vauhdikas, että tallille palatessa hain vielä juoksutusraipan ja kävin juoksuttamassa Rikua pellolla hangessa. Pellolta tallille kävellessä virtaa ei enää ollut ihan niin paljoa.

Sunnuntaina olikin sitten edessä valmennustunti. Tunnilla teimme väistöjä (tai siis muut tekivät, Riku ei - tästä lisää tuonnempana) ja ihan perussiirtymisiä ja uran sisällä ratsasteltiin taas. Tunti sujui ihan hyvin, Riku pysyi napakassa paketissa lähes koko ajan ja rytmi oli parempi nyt kun aikaisemmin. Laukkakin on saanut ihan selvästi voimaa. Väistöissä tosin tuli märkää rättiä naamalle - mä luulen, että Riku väistää, se siirtyy aktiivisesti sivulle ja siirrytään pisteestä toiseen, mutta yksi väistöön olennaisesti kuuluva asia puuttuu - Riku ei kuulemma astu ristiin :D Se vie jalan eteen, mutta ei ristiin enää siitä. Selkään on vaikea tuntea eroa näiden välillä, ainoastaan ehkä se, että homma on liian vaivatonta kun ristiastuntaa ei ole... No, tähän pitää nyt kiinnittää huomiota.

Maanantaina Riku seikkaili kentällä tulevan maastoilijan kanssa. Lainaan siis Rikua maastoseuraksi tallitutulle. Rikulle ei tee yhtään pahaa liikkua vaikka pari kertaa päivässä.

Eilen tiistaina olin koulutunnilla. Tunnilla teimme vastalaukkaa, käynti-laukka -siirtymisiä, keskiraveja, kokoamisia ja noin yleisesti ratsastimme askellajeja paremmaksi. Riku oli tosi mukava ja minun oli helppo istua selässä. Hyvä fiilis jäi tunnista, sain vaikutettua mukavasti ja hommat tuntuivat helpoilta. Mukavaa vaihtelua siihen, että hampaat irveessä ratsastetaan. Mikä siis sekin on hauskaa, mutta niin... Ähertämisen lisäksi on kiva päästä välillä fiilistelemään.

Tänään Rikua kävi hoitamassa fysioterapeutti. Alunperin minua kiinnosti se, että onko Riku jumissa oikeasta lavasta kun liikkuu mielellään se lapa ulkona. Fyssari soitteli minulle hoidon jälkeen, ja kertoi, että Rikulla oli aika massiivisia lukkoja eri paikoissa. Tuo jo mainittu oikea lapa oli lukossa, lisäksi löytyi lukko ristiselästä (onko se hevosella ristiselkä vai vain risti? No, joka tapauksessa) ja lanneranka oli myös pahasti jumiutunut. Niitä oli kuitenkin saatu hyvin auki ja ero pitäisi tuntua ratsastuksessa välittömästi. Vähän harmitti ja mietin, että olenko nyt jotenkin hangessa tai kokoamistreeneissä onnistunut hevoseni kipeyttämään näin kunnolla. No, täytyy nyt vain seurailla tilannetta. Yksi syy kipeytymiseen saattaa olla myös se, että Riku kaatui juoksuttaessa riehuessaan marrakuussa (?) ja siitä lähtien oli esimerkiksi tuon lavan kanssa ongelmaa. Seuraava hoitokerta on maaliskuussa ja nyt vähän aikaa liikutellaan kevyemmin.