Kysymykset ja vastaukset

Sain haasteen Polipulinan Kirsiltä. En haasta ketään, mutta vastailen mielelläni kysymyksiin. Kiitos Kirsi :)

1. Miksi aloitit blogin pitämisen? 

En ikinä ehtinyt tallilla kirjoittaa harjoituspäivistä, ja turhauduin siihen, että kirjoitin aina viikon treenit sunnuntaisin kun oli aikaa. Halusin kuitenkin pitää silmällä omaa kehitystäni uuden hevosen kanssa. Suljettu nettipäiväkirja oli tietysti vaihtoehto tehdä tätä, mutta lopulta en nähnyt juuri eroa siihen, että kirjoittaisin asiat myös blogiin. Bloggaaminen on minulle tuttua muuta kautta, pidän työhöni liittyvää blogia.

2. Oletko kilpaillut / millä tasolla kilpailet?
Olen aloittanut kilpailemisen 1990-2000 -lukujen taitteessa pikkutallin, jossa aloitin ratsastuksen, tuntihevosilla. Tuolloin en osannut ajatella esimerkiksi sitä, onko laukka oikea, mutta niin sitä vain hypättiin 80cm esteluokkia ja saatiin ruusukkeita... Aika pelottavaa oikeastaan. Vuonna 2002 siirryin nykyisen opettajani opetettavaksi ja aloin kisata enemmän. Vuodesta 2002 vuoteen 2005 kisasin aktiivisesti tuntihevosilla. Kilpailin koulua (seura HeB-tasolla max), esteitä (70-85cm) ja kenttää (harraste). Rusetteja ei juuri tullut, mutta mahtavia kokemuksia kyllä. 

Kuvassa minä ja mun ensimmäinen "elämäni hevonen", Risto. Kuva on harvinaiselta radalta - yhtään puomia ei tippunut ja aika riitti rusettiin. Vuosi taisi olla 2005 ja luokka 70cm. Kuvan on ottanut ystäväni Kati.

 Sitten seurasikin lähes kuuden vuoden kilpailutauko. Muutin Joensuuhun opiskelemaan ja kävin ratsastamassa siellä maastossa, mutta en edes istunut kuuden vuoden aikana alas harjoitusraviin. Harjoittelin silloin mm. suomenhevosruuna Iiron (Iineksen Iiro) kanssa laukannostoja hiekkakuopalla ja sain elämäni reippainta kyytiä maastossa ;)

Laukka noussut! Ja pelhamit suussa, nykyään ei kyllä olisi... Hevonen oli kyllä vahva, mutta tuli varmaan noilla vielä vahvemmaksi. Oli siis vielä kovin nuori, eikä oikein ymmärtänyt mitä pitäisi tehdä, ja reagoi asioihin juoksemalla. Ihana, kiltti hevonen! Kuvan on ottanut ystäväni Anna.

 Pudotus olikin kova, kun kesällä 2011 sitten palasin takaisin kotikaupunkiin ja aloin taas harjoitella kouluratsastuksen ihmeitä. Tässä vaiheessa estepelkoni oli kasvanut älyttömiin mittoihin (olen siis katkaissut jalkani esteillä ja siitä lähtien ollut aika arka siinä hommassa). Kouluratsastus oli siis ehdottomasti thö Laji. Lokakuun lopussa vuonna 2011 sain yhdeltä ratsastuksenopettajistani hänen hevosensa Timon ylläpitovuokralle. Timon kanssa startattiin HeB luokkia seura- ja aluetasolla ja HeA-luokkia seuratasolla. Meneminen oli varmaa ja tasaista ja usein ruusukkeen arvoista HeB-luokissa, HeA-luokkia en saanut ratsastettua tarpeeksi koottuna. 

Tässä ollaan Timon kanssa JOKERAn seurakisoissa odottelemassa palkintojenjakoa. Punaista ruusuketta pukkasi HeB-luokasta, ja kuskin tyytyväisyyden näkee ilmeestä :) Kuvan on ottanut äiti.

  Uusi aika alkoi elokuussa, kun ostin Rikun. Olen syksyn aikana kisannut ensimmäistä kertaa seitsemään vuoteen estekisoja (luokat 50-80cm) ja tuupannut ahkerasti koulua HeB-HeA -tasolla. Tavoitteena ensi kaudelle on saada nostettua HeA-prosentit vakituisesti kuudenkymmenen tuntumaan ja uskaltaa ratsastaa 80cm ratoja reippaasti.

3. Kuinka kauan olet ratsastanut?
Olen aloittanut ratsastuksen vuonna 1995 ratsastuskoulun tunneilla. Siitä vuoteen 2001 ratsastin tuolla pikkutallilla. Vuonna 2002 aloitin nykyisen opettajani tunneilla ratsastamisen. 2007 aloin vuokrata Iiroa Joensuussa. Vuodet 2009-2011 pidin taukoa kesään 2011 asti, joilloin aloitin taas ratsastamisen.

4. Koulu vai esteet?
Kouluratsastus sopii tällaiselle pilkunviilaaja-täydellisyydentavoittelijalle hyvin. Odotan sitä päivää, kun esteet oikeasti alkavat olla mukavia, eivätkä vain pelottavia. Joskus tulevaisuudessa toivoisin voivani vastata tähän, että ei koulu eikä esteet vaan kenttä ;)

5. Valmennus vai kilpailut? 
Onneksi elämässä voi oikeasti valita molemmat! Mutta niin, pilkunviilausta pystyy paremmin harjoittamaan valmennuksissa, eli vastaan valmennus.
 
6. Poni vai hevonen? Perustele.
Hevonen, koska mä en ole ponikokoinen.
 
7. Onko sinulla ollut hoito-, vuokra- tai omaa hevosta?
Hmm... Listataanpa.


Mun ensimmäinen hoitohevonen oli suomenhevostamma Kukka. Hoidin myös suomenhevosruuna Heippiä useamman vuoden. Ensimmäinen oma hevonen oli eestinponi Riku, jonka omistin vuoden verran. Sen jälkeen "lopetin ratsastuksen" vuodeksi, aloittaakseni sen taas uudestaan ;) Tuolloin hoidin ensin ratsastuksenopettajani hevosta Bondia (<3!), joka kuitenkin myytiin muutaman kuukauden jälkeen. Tämän jälkeen hoidin sitten ratsastuksenopettajani uutta hevosta Puuhaa ja ponia Cibusta. Cibus oli tuntiponi ja Puuhan kanssa pääsin mukaan kisareissuille. Pienen hetken hoidin myös tuntihevosta nimeltä Paavo muutaman päivän viikossa. Tuolloin kävin tallilla joka päivä. 

Tässä välissä vaihdomme ratsastuksenopettajani kanssa tallia (eli hän siirtyi opettamaan toiselle tallille ja meitä lähti iso porukka mukana). Uudella tallilla jatkoin Puuhan ja Cibuksen hoitamista. Hoidin myös jonkin aikaa ratsastuksenopettajani Maukka-hevosta, joka kuitenkin myytiin pois. Tässä vaiheessa elämääni tuli sitten Risto, jota hoidin loppuvuodesta 2002 eteenpäin aina siihen saakka, kun lähdin opiskelemaan.

Opiskeluaikana vuokrasin Iiroa - tai ehkä kyseessä oli paremminkin liikutus, koska raha ei vaihtanut omistajaa, tein tallitöitä hieman. Takaisin kotikaupunkiin tultuani ratsastin hetken tunneilla, kunnes lokakuussa sain ylläpitoon Timon ja seuraavan vuoden elokuussa ostin Rikun.
  
8. Oletko hypännyt maastoesteitä?
Olen hypännyt Ruovedellä ja Ypäjällä harrasteen maastoesteradat. Lisäksi olemme käyneet harjoittelemassa Ypäjän maastoesteitä tuntihevosilla.

  9. Lempihevosrotusi? 
Suomenhevonen.

10. Korkein hyppäämäsi este?
Varmaan 100cm. Ja jos nyt kerron, että tämä on siis saavutettu vuonna 2003 Jasulla (jumppasarjan vika osa), niin meidän tallilaiset ehkä kuolee nauruun ;) Mutta näin on!

Viikko ratsain

Viikko sitten sunnuntaina kävin ratsastamassa intervallitreenin alakentällä. Tällä kertaa tehtiin vähän pidemmät pätkät, pidemmät palauttelut ja vähemmän vetoja. Riku oli muutenkin suhteellisen reipas, niin ei viittinyt lisäksi vielä revityttää ;)

Maanantaina kävin ratsastamassa tosi reippaasti askellajit lävitse. Olin selässä kokonaisuudessaan 40 minuuttia, mikä oli kamalan vähän. Alkuun 10 minuuttia käyntiä, sitten 10 minuuttia ravityöskentelyä, sitten tehokas laukkatyöskentely (laukkavoltteja, keskilaukkaa), ja sitten taas jo loppuverkkaan. En tykkää yhtään ratsastaa kiireessä!

Tiistaina äiti kävi Rikun kanssa tunnilla. Ei ollut kuulemma oikein sujunut.

Keskiviikkona oli vapari.

Torstaina menin itse koulutunnille. Tunnilla tehtiin tarkkoja siirtymisiä pisteessä, kokoamista ja väistöä ympyrällä. Meni aika helposti tappeluksi, minulla itselläni oli huono päivä ja hermostuin ihan turhaan hevoselle kun itse annoin ohjeet epäselvästi. Jossain vaiheessa tajusin onneksi pysähtyä muutamaksi sekunniksi muistuttamaan, että ei ole hevosen vika jos minulla ei pysy ajatus ratsastuksessa. Loppuun saatiinkin ihan onnistunutta ja rentoa ravia.

Perjantaina suuntasin ensin suoraan töistä kiireellä tallille ja Jasulla maastoon. Käveltiin reippaasti, pappa ihmetteli kaikkea kummaa matkan varrella ja kuskin ajatukset saivan levätä. Sitten menin uudestaan yrittämään tunnille Rikun kanssa. Nyt sujui jo huomattavasti paremmin kuin eilen. Tehtiin samoja harjoituksia, mutta pidempää pätkää laukassa niin, että vuoroin koottiin ja vuoroin ratsastettiin eteen. Mukava tunti.

Lauantaina äiti ratsasti ensin n. 20 minuuttia ja sitten minä hyppäsin selkään. Riku oli ihan super! Alusta asti hienosti avuilla ja työntekofiilis katossa. Tein laukka-avoa, ravisulkua (!) ja laukkapohkeenväistöä. Oli sellainen olo, että olisi voinut yrittää ihan mitä tahansa ja kaikki onnistuu. Lopuksi sisko tuli Rikun selkään harjoittelemaan kääntämistä, pysähtymistä ja kevyttä ravia. Riku oli kiltisti.

Tänään olimme Rikun kanssa estekisoissa. Niistä postaus myöhemmin.

Perustreeniä

Keskiviikkona mein Rikun kanssa illalla koutsin pitämälle estetunnille. Tunnilla tehtiin miniesteillä (max 70cm) laukan säätelyä. Molemmilla lävistäjillä ja sitten pituushalkasijalla oli suhteutetut välit - lävistäjillä 17,5m ja pituushalkaisijalla 21m. Pituushalkaisijan esteitä tultiin Rikun kanssa 5-8:lla askeleella ja lävistäjiä sitten 4-6:lla askeleella. Tunti meni kaiken kaikkiaan aika hyvin. Mulla on kamalasti oppimista esteratsastuksessa, mutta tällä kertaa en jännittänyt mitenkään kamalasti. Oli kivaa hypätä.

Torstaina suuntasin tunnille, tällä kertaa tosiaan ihan vain nivelellä niin kuin jatkossa aion ratsastaakin. Alkuun olin ajatuksen ihan muualla enkä meinannut saada mitään sujumaan. Hiljalleen sain ajatukset tähän päivään ja homma alkoi rullata. Tehtiin laukka-käynti siirtymisiä (muutamia onnistuneitakin tuli!), kokoamisia ja siirtymisiä niin askellejien välillä kuin askellajin sisälläkin. Oli hauska ja hyväntuulinen tunti. Aina välillä jäin tuijottamaan peiliin kun ihailin ratsastustani ei kun mietiskelin, miten mun asentoni on parantunutkin niin kamalasti vähässä ajassa ;)

Perjantaina lähdettiin maastoon. Minä menin Jasulla ja P Rikulla. Mentiin lähes koko matka käyntiä, yksi ravipätkä. Tai siis Riku ravasi ja Jasu laukkasi ja pukitteli ;) Äiti tuli sitten vielä ratsastamaan Rikulla koulutunnin. Sujui hyvin, Riku liikkui kivan pehmeästi ja mukavassa tahdissa koko tunnin.

Tänään Riku piti vaparin.

Joka päivä haluaisin tallille ja hevosen selkään. Olen jotenkin kamaln motivoitunut tästä talvesta ja työskentelyjaksosta - en malta odottaa, miltä tilanne  näyttää kuukauden tai puolen vuoden päästä! Kuskin kuntokuuri on aloitettu tässä nyt hevosen kuntokuurin sivussa - ensi kesänä me näytetään yhdessä hyvältä ;)

Vauhdikas alkuviikko

Maanantaina ampaisin suoraan töistä tallille, tavoitteena ehtiä maastoon. Selkään noustessa tajusin, että en kyllä ehdi kunnon lenkkiä tehdä ennen kuin on pimeää, joten päätinkin mennä kentälle tekemään intervallia. Reilu tunti tehtiin hommia, Riku oli tosi vireä ja alkuun myös jännittynyt. Lopuksi olikin jo aika väsynyt ja jaksoi keskittyä muuhunkin kuin kyttäämiseen ;) Ei oltukaan miltei kahteen viikkoon oltu ulkona ratsastamassa muuta kuin vähän rantateitä!

Intervallin rakenne tällä kertaa seuraava:

10 käynti
4 ravi oikea
3 käynti
4 ravi vasen
3 käynti

3 laukka oikea
2 käynti
3 laukka vasen
2 käynti

1,5 laukka oikea
0,5 laukka oikea reipas
1 laukka oikea
0,5 laukka oikea reipas

5 käynti

1,5 laukka vasen
0,5 laukka oikea reipas
1 laukka oikea
0,5 laukka oikea reipas

3 käynti

4 ravi oikea
2 käynti
4 ravi vasen
15 käynti

Lopuksi Riku sitten heitti vielä kunnon pukkishow't päälle kun näki vastarannalla laukkaavan kaverin... Pysyin selässä!

Tiistaina menin illalla koulutunnille. Tunnilla teimme pohkeenväistöjä ja vastalaukkaa. Oli tosi onnistunut tunti, Riku oli ihanan yhteistyöhaluinen ja liikkui kivan kevyenä läpi tunnin. En voi oikeastaan edes sanoa, että parani lopuksi (niin kuin yleensä sanon), vaan oli ihan vaan tasaisen hyvä. Vastalaukka kolmikaarisella kiemurauralla sujui valovuoden paremmin kuin aikaisemmin.

Tänään lähdimme kamalassa syystuulessa ja räntäsateessa maastoon äitin ja Jasun kanssa. Mentiin tunnin verran käyntiä mäkisessä maastossa. Riku keksi kaikkea pientä "omaa kivaa" mikä toi oman makunsa hommaan... Metsässä oli niin kovin paljon kaikkea uutta ja ihmeellistä... On hevosella ainakin huumorintajua.

Huomenna Riku rokotetaan, joten loppuviikko onkin sitten vain käyntihommia. Hiljalleen siirrytään taas kohti talvea ja talviliikutusta: valmentautumista ja peruskunnon työskentelyä. Ongelmaksi muodostuu taas tämä vajavainen valoisa aika: miten ehtiä viikolla maastoon? No ei oikein mitenkään, ainakaan jos lunta ei pian tule. Mutta katsellaan rauhassa, onneksi meillä on maneesi niin aktiiviseen treenaukseen ei tule pakollisia taukoja.

Lisää kilsoja!

Nyt täytyy kyllä sanoa, että viime viikon löysäily näkyi hevosessa ylimääräisenä törttöilynä, ja sen johdosta päätin, että nyt sitten lisätään kilsoja. Ja katsotaan miten homma etenee.

Sunnuntaina oltiin siis taas Jokeran kisoissa. Riku oli levoton suusta ja vastusteli kuolainta, jos olisi ollut sellainen lauantaina niin olisi jäänyt lähtemättä. Verkassa otti muutamat lähdöt ulkona, sisällä verkassa oli parempi. Radalla pukitteli :D Itse ratsastin aika huolimattomat tiet ja jotenkin ilman keskittymiskykyä muutenkin. Prosentteja tuli 59,6% ja oltiin sijalla 6./16. Onneksi ei sijoituttu, olisi hävettänyt tuolla suorituksella hakea rusetti. B:0:n rata oli alkuun parempi, tosin lisäykset kuolivat lävistäjän puolivälissä. Ja ekassa laukkaosuudessa sai pukkikohtauksen, villiintyi ja poistui. Prosentteja tästä 57,00 ja 3./6. Ilman rusetteja siis kotimatkalle tällä kertaa.

Tänään maanantaina käytiin kävelemässä kunnon peruskuntolenkki. 1,5h kävelyä äidin ja Jasun kanssa ei tuonnut hikeä pintaan Rikulle, mutta ratsastajalle toi. Riku meinaan otti lähtöjä vähän sieltä ja täältä ja ei meinannut uskaltaa kaiken maailman "mukamöröistä" ohitse. Hieman nousi välillä savu ratsastajan korvien välistä ;)

Nyt siis lisää kilometrejä ja kivaa perustyöskentelyä. Alustava viikko-ohjelma seuraaviksi pariksi kuukaudeksi näyttää tältä:

1 vapaa
3 kouluratsastuspäivää, joista kaksi kouluvalmennusta/koulutuntia ja yksi kevyempi, "hauskempi"
1 esteratsastuspäivä
1 intervallitreeni/reipas maasto
1 kävelymaasto, pituutta väh. 1h

Näillä mennään nyt.

Huono viikko töissä, hyvä viikko ratsailla

Maanantaina Riku vain tarhaili.

Tiistaina ratsastin alakentällä kevyesti. Harjoiteltiin mm. lauanvaihtoja puomilla (kamalan isoja pukkeja tuli taas!) ja lopuksi hyppäsin muutaman kerran pienen pystyn. Hetki oli historiallinen sen takia, että ensimmäistä kertaa sinä aikana, kun olen omistanut Rikun, hyppäsin vapaaehtoisesti (eli siis tuntien ulkopuolella)! Hyvin pieni askel Rikulle, mutta suuri minulle ;) Tiistaina kävin myös Jasun kanssa maastossa nauttimassa syksyn harmaudesta.

Keskiviikkona meillä oli kouluratsastusvalmennus. Näin meidän kouluvalkun pitkästä aikaa, viimeksi nähtiin niihin aikoihin kun olin juuri ostanut Rikun. Silloin sain korjausehdotuksia tuohon minun vinouteeni, ja olenkin työstänyt sitä nyt 1,5 kuukautta hyvin aktiivisesti. Nyt oli ilo kuulla, että jotain oli todella tapahtunut ja vinous oli lähes kokonaan hävinnyt! Samalla kun kierous on hävinnyt, myös "viehättävä" tapani viedä oikea käsi kaulan yli on hävinnyt. Hallelujah! Nyt siis päästiin paneutumaan seuraaviin asioihin. Yksi niistä on se, että mun kädet on liian takana ja pidätteen suunta on kohti reisiä. Toinen taas se, että istun selässä liian "mukavasti", eli selkä kyömyllä. Nyt siis harjoitellaan käsien nostamista (vaikka tuntuu oudolta!) ja rintakehän kohottamista. Lisäksi harjoittelen ratsastamaan jalustimet jalassa. Tähän saakka olen ratsastanut kouluratsastusta niin kauan kuin muistan ilman jalustimia. Silloin saan ratsastettua ja vaikutettua paremmin. Nyt harjoittelen sitten ratsastamaan myös jalustimilla, jottei kisaverkassa tarvitsisi heittää jalustimia kaulalle ristiin jotta saan hevosen kulkemaan ;) Rikulla kun en uskalla sitä tehdä, kun se voi poistua jonnekin kauas aroille...

Torstaina olin koutsin pitämällä koulutunnilla, jossa yritin ottaa käyttöön näitä uusia ohjeita. Taas syntyi samalla uusia korjattavia asioita -> kun siirrän kättä eteen, en voi pitääkään kiinni siitä mistä olen tottunut eli ohjan "kolmannesta pampulasta" -> ohja on koko ajan liian pitkä. Kun nostan rintakehän ylös ja yritän olla selässä ryhdikkäästi, halvaannun muuten ja en pysty toimimaan. No, hiljalleen... Teimme tunnilla kolmikaarista kiemurauraa laukassa. Ensin niin, että eka ja vika kaari laukassa ja keskimmäinen käynnissä. Sitten niin, että keskimmäinen kaarre vastalaukassa. Oli muuten vaikeaa! Meidän kolmikaarinen oli vielä jotenkin erikoisen muotoinen, eli keskimmäinen kaari jäi liian ahtaaksi ja kääntämisvaiheessa meinasi tulla tai tuli rikko. Loppuun sain muutaman onnistuneen kaaren, mutta ratsastus ei kyllä ollut nättiä. Huhhuh.

Perjantaina olin koutsin pitämällä estetunnilla. Riku oli aivan super ja jäi tosi hyvä mieli. Se oli hieman vireä ja halusi villitellä, mutta laukat vaihtuivat nyt paremmin ja paikat löytyivät hyvin. Sovittiin koutsin kanssa, että katsotaan tiistaina, mitkäluokat hyppään seuranmestaruuksissa, jotka ovat siis viikon päästä sunnuntaina. Tänä viikonloppuna ei olekaan kisoja, omituista!

Syysmasennus on vallannut mut töissä, mutta tallilla muhun on iskenut syysilonnus. Mulla on maailman hienoin hevonen, mahtavia opettajia ja kyky oppia. Mikäs tässä on siis tehdessä talvi töitä ensi kautta varten!

Maastoputputusta

Sunnuntaina lähdettiin kuskaamaan tallikaveria ja hänen hevostaan Tampereelle aluemestaruuksiin. Oltiin noin kahdeksan tuntia reissussa, eli näin koulukisaajan silmin oli varsin kohtuullisen pituinen päivä ;) Jos minä olisin startannut ne pienemmät luokat, olisi pitänyt lähteä vielä pari tuntia aiemmin, sitten olisikin ollut jo pitkä päivä. Kyllähän mulla oli vähän sellainen olo, että olisihan se kiva olla tuolla hyppäämässä (tosin ei sen kokoisia mitä kaveri hyppäsi!), mutta toisaalta olin hyvinkin tyytyväinen ratkaisuuni jättää Riku kotiin. Estekisoissa ehtii käydä sitten kun ei enää okseta hypätä kotona ;)

Kun pääsimme takaisin tallille, lähdin Rikun kanssa kävelemään maastoon. Olisi hieman kyllä houkuttanut lähteä vain kotiin, kun oli nälkä ja väsytti. Mutta ahkerana heppatyttönä mietin toki sitä, ettei (Rikulle) raskaan intervallitreenin jälkeen voi jättää seisomaan, ja sain aikaiseksi lähteä vielä maastoon. Riku oli hyväntuulinen ja reipas. Yritimme tosiaan mennä vain käyntia, mutta muutamat järkyttävät asiat (kuten pyörät ja sipsipussi) aiheuttivat lisävauhtia matkaan.

Tänään eli maanantaina lähdimme P:n kanssa yhdessä maastoon. Minä ratsastin uljaalla lainaratsullani, 21-vuotiaalla suomenhevosruunalla, Jasulla. P meni Rikulla. Kävimme reilun tunnin lenkillä, lähinnä kävelimme meidän ihania mäkiämme metsässä. Yhden pitkähkön pätkän ravasimme reippaasti. Reissu sujui hyvin ja ilman turhaa draamaa, Rikukin otti rauhallisesti kun oli järkevä hevonen mukana ;)

Kilpailuiden suhteen päätin startata sunnuntaina Korpikylän seurakisoissa. Ilmoittauduin K.N.-specialiin ja helppoon A:han. En ole vielä ihan varma, starttaanko tuon A:n. Toisaalta siinä ei ole mitään sellaista, mitä emme voi suorittaa, mutta toisaalta olen sitä mieltä, että meidän muoto ei sinne ihan vielä riitä. Ja sitten taas toisaalta tuntuu tyhmältä ajella Korpikylään saakka ja mennä vain B. No, katsoo ja pohtii nyt vielä. Tällä viikolla olisi tarkoitus testata miltä Riku tuntuu kangilla. Rikullahan on käytetty kankia aikaisemmin ja minä olen harjoitellut niillä ratsastamaan Timon opissa. Eli nyt pitäisi kokeilla, miltä yhteistulos näyttää.