Kuinka monta mokaa mahtuu yhteen valmennukseen...

No aika monta! Jo valmennuksen aikana vähän nauratti, että miten pystyykin kämmäämään näin paljon, ja nyt muutaman päivän jälkeen naurattaa vielä enemmän. Jos lähiaikoina estetreenit ovat olleet vähän sellaista iloista ilotulitusta, tällä kertaa ne eivät sitä olleet.

Sunnuntaina 6.12. olimme siis jälleen Anna Kärkkäisen estevalmennuksessa. Muurahainen käy meillä valmentamassa noin kolmen viikon välein, ja minä olen ottanut nyt henkilökohtaiseksi tavoitteekseni saada meille kasattua aina silloin myös esteryhmän kouluryhmien lisäksi.

Sunnuntaina siis rakensimme seuraavanlaisen radan maneesiimme.

Alkuverryttelyn jälkeen aloimme tulla kavalettikokoisina harjoitusta niin, että hyppäsimme ensin päädyn pystyn, sitten pitkän sivun okserille ja siitä päätypystylle. Riku kävi superkuumana ja lähti aina kavalettien jälkeen iloisesti nelistämään. Tehtävä oli niinkin yksinkertainen kuin ratsastaa koko matka samassa laukassa ja ylittää kavaletit. Pääsin kuitenkin itse harrastamaan kontrolliharjoituksia, koska Riku vaihtoi molemmissa kierroksissa pitkän sivun kavaletilla aina laukan. Laukka tuli korjata nopeasti ravin kautta. Koko tämän harjoituksen ajan (jota saimme Rikun kanssa toistaa monta kertaa :D) minua nauratti kamalasti Rikun ihana sinkoilu - se oli niin kamalan iloinen näistä vakavastiotettavista esteratsastustehtävistä. Muurahainenkin totesi, että on huippua nähdä se noin hyväntuulisena, mutta ei silti saisi olla kuriton ja kuskata...

Seuraavaksi tulimme kiemuraa, jossa riitti ratsastajalle pohdittavaa. Piirsin taas teille hienon ratapiirroksen!

Eipä tämäkään näytä paperilla niin haastavalta kuin luonnossa! Mutta siis tätä kiemuraa tultiin pari kertaa molemmista suunnista. Riku ei oikein malttanut odottaa ensin ja oli kovasti itse ehdottelemassa mikä este olisi kiva hypätä, mutta rauhoittui kyllä sitten kuuntelemaan. Aika nopeasti kaarteet imivät mehut intoilevasta pojasta ja vauhti tasoittui.

Minulla on muutamia videonpätkiä, joita Stella ystävällisesti esteidennoston ohessa ehti ottamaan, ja tässä on vika kierros kiemuralta kuvattuna. Hypystä päädyn pystylle tulee aika hauska, kun Riku yllättää valitsemalla paikan kaukaa n. 30 sentin korkuiselle esteelle... Ei ollut kuski ihan valmistautunut ;)

Linkki videoon: https://www.youtube.com/watch?v=u8jyVQXZNeQ

Tämän jälkeen aloimme tulla varsinaista rataa, josta superhieno ratapiirros tässä.

Päädyissä olevat pystyt jätettiin noin 60cm korkuiseksi, muita nostettiin sinne 80-90cm maihin. Tulimme Rikun kanssa radan kahteen kertaan, ja molemmat radat olivat rytmiltään epätasaisia. Riku oli selvästi väsähtänyt, ja sen takia se mieluusti heitti vielä pienen askeleen ennen estettä kun välit eivät oikein sujuneet eteen. Aika paljoin sai ratsastaja pyytää ja patistaa, että kaikesta päästiin lopulta ylitse. Samalla kun laukasta katoaa sujuvuus, häviävät myös laukanvaihdot esteillä, nyt niitä junnattiin useammassa välissä.

Ohessa video päivän viimeisestä radasta, jonka jälkeen Muurahainen sanoi, että kovasti tekisi mieli pyytää vielä tulemaan uudestaan, kun jäi niin paljon korjattavaa, mutta hevosella on bensa sen verran loppu, ettei viitsi vaatia määräänsä enempää. Olin ihan samaa mieltä. Tehtävät suoritettiin kuitenkin, tällä hetkellä aavistuksen raskas pohja ja alun kaarreharjoitukset ja iloittelu veivät mehut totaalisesti.

Linkki videoon: https://www.youtube.com/watch?v=puT6GqXnREw

Riku on kyllä jännä, kun siltä loppuu tuo vauhti ja kunto niin totaalisesti ja yhtäkkiä! Ensin mennään tuli hännän alla ja hevosen intoilun takia vähän liikaakin, ja sen jälkeen yhtäkkiä on bensa niin lopussa, että kone vain yskii. Sileällä Riku jaksaa paljon paremmin, mikä oli meidän onni esimerkiksi Piia Pantsun valmennuksissa. Siinä missä monet hevoset olivat aika loppu jo alkuverkan jälkeen, Riku jaksoi sen hyvin, ja hypyt siihen perään myös.

Nyt on siis tarkoitus kasvattaa talven aikana hyppykuntoa - yhden varsinaisen estetreenin lisäksi viikottaiseen estetreeniin lisätään yksi estejumppapäivä, jolloin tehdään puomeja, kavaletteja ja jumppasarjoja pienillä korkeuksilla.

PS: Etsinnässä leiripaikka ensi kesäksi mulle, äitille ja Rikupetterille! Suosittele hyvää, ei tartte olla Aulangon veroiset puitteet tai opetus, mutta kuitenkin kunnon ratsastusta, ei mitään täteilyjä ;) Ja mukaankin saa tulla leireilemään, isommalla porukalla hauskempaa!