Nyt se loppui

... kisaaminen siis. No tuskin loppui. Mutta ainakin vähenee.

Mutta niin, fiilis on nyt voimakkaasti se, että kisaaminen ainakin aluetasolla saa nyt hetkellisesti olla tässä. Mä en selkeästi ole vielä valmis suorittamaan noita tehtäviä sillä tavalla, millä ne tällä tasolla (alue helppo A) pitäisi suorittaa. Nyt ei auta kuin niellä kalkki ja mennä kotiin harjoittelemaan. On halvempaakin.

Kävin eilen pupertamassa Paimiossa asti kaksi rataa. Kumpikaan ei ollut kelvollinen. Riku oli vähän väsynyt, verkassa kuitenkin paljon parempi, kuin radalla. Oli tosi kuuma, ötököitä paljon, kisamatka oli ollut pitkä. Hellekausi näkyy hevosessa väsymisenä. Mutta hevosta ei voi kummastakaan radasta vähimmässäkään määrin syyttää, kuski ne ratsasti.

Ensin suoritettiin FEI:n HeA* kenttäkilpailuohjelma poneille. Prosentteja raavittiin 59,405% ja sijoitus tällä 13./24.

Tuomareiden loppukommentit:

C: Rauhallinen suoritus. Potentiaalia on!!!, mutta lisää kantovoimaa taakse + pyöreämpi laukka. Ajoittain suu auki -> pehmennä tuntumaa. Prosentit nousevat, kun suoritus saa lisää energiaa.
M: Tasainen suoritus, takajalat vielä aktiivisemmin töihin. Rohkeutta ja venyvyyttä keskiaskellajeihin. Aukoo suutaan. Tsemppiä jatkoon.

Tuo suun aukominen johtui osittain typerästä virheestä, jonka tein kankiohjien kanssa säheltäessäni. Toinen kanki jäi selvästi lyhyemmäksi kuin toinen, ja Riku tietysti reagoi siihen. Olisi pitänyt reagoida itse nopeammin siihen, nyt meni vähän säätämiseksi koko rata.

Riku odotteli kopissa kolmisen tuntia seuraavaa starttia, joka oli FEI:n HeB kenttäkilpailuohjelma poneille. Tästä radasta sitten prosentteja 60,652% ja sijoitus 7./22.

Tuomareiden loppukommentit:

C: Nöyrä, sympaattinen SH joka kuuliaisesti suorittaa. Välillä hiukan etupainoinen. Siirtymiset vielä selvemmin.
M: Paljon siistejä kohtia. Säilytä tahti paremmin, kädet alas ja vakaammin ohjan ja pohkeen väliin.

Tiedän, että pitäisi olla ihan tyytyväinen. Ja hevoseen olenkin ihan aidosti tyytyväinen. Kaikki on sen kanssa niin helppoa, se yrittää parhaansa ja toimii vieraissa tilanteissa hienosti. Itseeni olen todella pettynyt. Jotenkin se, kun tähän kesään ei ole mahtunut niitä onnistumisia kisarintamalla, on saanut mut epäilemään. Mä olen nyt varmaan haukannut vain liikaa. Luullut olevani valmis tasolle, jolle en ole valmis.

Olen todella pettynyt itseeni. Tämä tarkoittaa sitä, että nyt treenataan entistä kovempaa. Peruin lähtöni kunkkareihin, koska lähes satasen lähtömaksujen lisäksi minun pitäisi ottaa vapaata palkaton päivä, joten aika kalliiksi tulisi hakea taas yksi paperi, jossa lukee se, minkä jo tiedän. Hevonen on paras ja kuskilla paljon petrattavaa. Tämän viikon lauantaina piti mennä Porvooseen. Nyt sitten haistelen tilannetta. Jos Riku tuntuu yhtään väsyneeltä, ei lähdetä. Jos ilmoittautumisaikaa olisi ollut vielä sunnuntaina, olisin perunut nämäkin lähdöt. Nyt ne on maksettu, joten pohditaan rauhassa loppuviikkoon asti, mitä tehdään.

Jos ei tekstistä vielä selvinnyt, olen siis todella maassa, enkä edes jaksa esittää pirteää. Alla vielä video eilisestä A:n radasta, ettei totuus unohtuisi. Kuvattu kännykällä (kiitos Boonus!), joten laatu sen mukaista. 

Must love kouluratsastus

Tänään lähdettiin porukalla kahden hevosen, kahden ratsastajan ja yhden groomiin joukolla road tripille kohti Korpilahtea. Aamulla heräsin neljän maissa letittämään, ja tuli meinaan hienoimmat letit, jotka olen koskaan letittänyt! Kuvaa en tietenkään tajunnut ottaa...

Kisapaikalle oli siis rapea 150 kilometrin ajomatka. Kisapaikalla kaikki toimi hienosti, parkkiinohjauksesta erittäin tehokkaaseen tulospalveluun asti. Loistavat kisajärjestelyt!

Ensimmäisenä oli Lauran ja Ronin vuoro. Ratsastaja ei koutsausta juuri tarvinnut, verryttelystä asti näki, että nyt lähtee. Harmi vain, että ratsastaja unohti radan - ei kerran, vaan kaksi ;) Siitä huolimatta toinen sija, upeaa Laura!

Lauran radan jälkeen napattiin Riku ulos autosta ja mä lähdin verkkaamaan. Verkassa olin itse vähän hakoteillä, kuumuus tuntui ahdistavalta ja jouduin monta kertaa tekemään liukupysähdyksiä kun tuntui, että koko ajan oli joku alla. Pidätteet eivät koko verkan aikana oikein menneet lävitse, enkä osannut tehdä asialle mitään.

Ei siis ihme, ettei radasta jäänyt lapsille juuri kerrottavaa. Sen lisäksi, että ratsastin molemmat ravivoltit väärään kohtaan (miksei niitä vihelletty?), vastalaukka oli onnetonta räpellystä ja Riku kulki osan ajasta pää pystyssä jännittyneenä kun joutui olemaan "ihan yksin" (viereisellä radalla oli tauko ja kaverit kaukana). Ansaitut heikot prosentit siis.

Radan jälkeen kokosin itseni, menin verryttelemään ja ratsastin. Ja siitä radalle. Pohkeenväistöt olivat huonot, takaosakäännökset jäivät heikoiksi, mutta muuten ohjelma oli siisti, rikkeetön ja hyvällä energialla. Alkutervehdykseen (laukasta seis) tullessa mietin, että woah, näin hyvää pysähdystä en ole koskaan laukasta tehnyt!

Summataan rata siis vaikka tähän ekaan tuomarikohtaan:
C-tuomari: 7,5. Suora. Hyvä pys.
H-tuomari: 5,5. Lepuuttaa oik. takajalkaa.

Siis en kestä tätä lajia :D Ihan näin suuria eivät piste-erot ihan joka kohdassa olleet läpi radan, mutta toinen tuomari arvioi meidän suorituksen reilun 60% ja sinisen rusetin arvoiseksi, toisen mielestä taas ansaittiin rapiat 53 prosenttia. Siis herranjumala. VIISKYTÄKOLME prosenttia??? Sehän on melkein ei-hyväksytty...

Tätä tämä on tämä laji. Nyt pidetään vähän hermolepoa. Ensin käyn viikon reissulla ja sen jälkeen treenataan. Tästä päivästä sisuuntuneena (ja vähän masentuneena) peruin kaikki tulevat kisat ja päätin keskittyä ihan vaan treenaamiseen. Tällaisia tuloksia ei enää lähetä hakemaan.

Siis viiskytäkolme prosenttia???

Pääasia on kuitenkin, että Riku liikkuu taas puhtaasti, eli on päässyt arkova kavio -ongelmastaan yli. Ehdinhän mä tässä neljä vuorokautta panikoidakin ;)

"Miksi sä valitset sen vaihtoehdon, että ratsastat huonosti?"

Olen lähiaikoina saanut aika paljon oivalluksia ratsastuksen parissa. On jotenkin pysäyttävää saada oppia tästä ihanasta lajista lisää erityisesti silloin, kun oppimiseen liittyy joku oma ajatus - niin, että valmennuksessa kuulee jotain ja sen saa yhdistettyä omassa päässään niin, että siitä saa ratsastukseen oikeasti jonkun sellaisen aidon tunteen, josta on apua.

Olin pari viikkoa sitten Piia Pantsun valmennuksessa, jossa Piia puhui siitä, että jokainen etäisyys on ratsastettava. Ei ole reilua hevosta kohtaan, jos ratsastajalla ei ole suunnitelmaa etäisyyden suhteen. Alkeisestekurssin jälkeen ei ole enää sallittua "ratsastaa tolppien väliin ja toivoa parasta" vaan ratsastajalla on oltava suunnitelma. Hän ottaa myös vastuun omasta suunnitelmastaan - jos hänen suunnitelmansa ei toimikaan (eli etäisyys epäonnistuu), ei se ole hevosen vika. Etäisyyksien ratsastamista on kuitenkin harjoiteltava. Jos yrität ratsastaa etäisyyttä, ja epäonnistut, opit (toivottavasti jotain). Opit jotain rytmistä, omasta hevosestasi, laukasta, siitä miltä epäonnistunut etäisyys näyttää muutaman askeleen päästä. Jos sen sijaan ratsastat esteelle ilman suunnitelmaa, voi olla, että hevonen onnistuu ilman sinua hypyssä. Tai sitten ei. Kummassakaan tapauksessa et opi mitään.

Kouluratsastukseen tämä ajatus kääntyi minulla niin, että aina pitää muistaa ratsastaa ja esittää liike. Miettiä suunnitelma ja yrittää ratsastaa liike mahdollisimman laadukkaana esiin. Suurimmasta osasta helppo B ja A -tasoisia liikkeitä selviää ilman suunnitelmaa, "ratsastellen". Joskus lopputulos voi näyttää hyvältä. Jopa paremmalta kuin silloin, kun oikeasti keskityt ratsastamaan ja teet suunnitelman. Silti, silloin kun teet suunnitelman ja ratsastat, opit myös epäonnistuessasi jotain. Itselläni ongelma näkyy usein tavalla, jota kutsun "yliratsastamiseksi" eli paineistan Rikua liikaa. Jos sorrun yliratsastamaan, opin kuitenkin jotain. Opin jotain hevosestani, ajoituksesta, paineesta tai jostain. Jos sen sijaan ratsastelen liikkeen lävitse, ei oikeastaan ole väliä, onnistuuko vai epäonnistuuko se - en opi mitään.

Eilen tehdessäni viikonlopun kisoja varten viimeisiä säätöjä, minulta kysyttiin hyvä kysymys: "Miksi sä valitset ratsastaa liikkeen huonosti, kun sulla on vaihtoehto ratsastaa se myös hyvin?".

Niin, siinäpä kysymys. Tänään valitsin vähän niin kuin molemmat - kisoissa ratsastin verkan hyvin ja tehokkaasti, radalla unohdin taas kaiken. Onneksi jokainen päivä tuo uuden mahdollisuuden oppia tässä lajissa paremmaksi.

No, totuuden nimissä en ollut ainoa, joka siellä radalla kukkui tyhjää. Riku löi täysin yllättäen liinat kiinni täydestä liikkeestä kun valjakkokentällä olleet muovinauhat alkoivat lepattaa. Taidettiin molemmat olla yhtä ratsastelumoodissa.

Huomiseksi yritän hakea hyvää, rentoa ja päättäväistä mieltä. Jännitän huomisia Laakson kisoja ihan liikaa ja pelkään vähän sortuvani yliratsastamaan.

K-HR seurakoulu

Miten mun paras terä aina ajoittaa seurakisoihin?

Tänään aika kivalla radalla 61,8% ja puoli pistettä voittajasta. Kakkosia siis parinkymmenen lähtijän joukosta.

Walk throughia en jaksa tehdä radasta, mutta laitetaan pari fiilistelykuvaa sen sijaan :)

Hevonen olisi näyttänyt monessa kuvassa paremmalta, ratsastaja ei könöttänyt tässä kovin pahasti niin valitsin tämän ;)

Maailman paras alkuhevonen <3

Hämeenkyrö aluekoulu

Hämeenkyrössä käytiin harrastamassa aluekoulukisailua pääsiäismaanantaina. Ratsastin kaksi luokkaa, K.N. specialin ja helppo A:10. Tuo A jännitti ihan kamalasti, meidän aluekisat kyseisellä tasolla ovat menneet surkeasti ja tosi surkeasti aiemmin... Nyt lähdimme kuitenkin uuteen kauteen kokeilemaan jälleen kerran, joko se A sieltä alkaisi lutviutua.

Aamulla herätys sunnuntain neljän herätykseen nähden varsin inhimilliseen aikaan. Tallilta lähdimme liikenteeseen yhdeksän aikaan. Hämeenkyröön köröttelyssä meni hyvä hetki, mutta perillä olimme tuttuun tapaan jo hyvään aikaan.

Ensin K.N.:n verryttelyyn ja radalle. Mielestäni rata oli parempi kuin sunnuntaina, mutta sorruin vähän yliratsastamaan tahtia, jolloin Riku tulee kiireiseksi, mutta jää ajoittain silti harmittavasti pohkeen taakse.

Tuomarien mielipiteet:

Pysähdykseen hiippaillen (5,5 molemmilta). Loiva kiemuraura olisi voinut olla tienä parempi (5,5 ja 6). Keskiravi vähän vaatimaton, mutta molempien tuomareiden mielestä ajatusta löytyi silti (jee! 5,5 ja 6). Voltista 6 ja loivasta kiemuraurasta 6,5 ja 7 kommentilla tahdikas. Kolmesta käyntiaskeleesta (jossa pää napsahti ylös ja hirnunta alkoi) 6 ja 5,5. Voltista 5,5 ja 6. Käyntiin siirtymästä 5 ja 6, siirtymä oli myöhässä. Käynnistä tykättiin, mutta toinen tuomari rokotti pään nostosta pysähdyksessä (5,5 ja 6,5). Laukannostosta 6,5 ja 6. Pääty-ympyrään kaivattiin parempaa asetusta (6 ja 6). Laukan laatu lävistäjällä oli parempi, mutta toinen tuomari rokotti hieman tasapainottomasta siirtymisestä (5,5 ja 6,5). Laukkannostosta 6,5 molemmilta, pääty-ympyrästä taas 7 ja 6,5. Lävistäjästä 6 ja 6,5. Käyntiin siirtyminen ravin kautta (5 ja 4). Pysähdykseen tultaessa kehuttiin käyntiä ja linjaa, pysähdys taas pää pystyssä (6,5 ja 5,5).

Alapisteet

Askellajit 6 ja 6
Lennokkuus 5,5 ja 6
Kuuliaisuus 6 ja 5,5
Asento 6,5 ja 6
Tiet 6 ja 6

Kommentit:
"Mukavia pätkiä :) Pyri ratsastamaan vielä huolellisemmin pohkeen eteen ja pyöreämmälle niskalle."
"Huolehdi ravin tahdista. Hyvä käynti ja letkeä, iso laukka."

Näillä prosentit 59,2 (Ääh! Tän piti olla se kausi kun ei B:stä yksiäkään prosentteja alle 60 aluetasolta ;D)
Sija löytyi puolen välin alapuolelta ja olin vähän yllättynyt. Videolta katsoessani kyllä tajusin ongelmat, joten ei muuta kuin treenaamaan taas!

Kanget päähän ja A:n rataa varten verkkaamaan. Riku tuli tosi vahvaksi laukassa ja mä jäin pitämään, kun jännitin, saanko tarvittavat tiet tehtyä radalla.

Radalle mennessä jännitti ensimmäistä kertaa hetkeen. En nyt jaksa käydä ihan koko rataa lävitse, joten mainitsen aallonpohjat ja huiput.

Aallonpohjat:
- keskiravi meni rikki jännityksen + juuri sillä hetkellä ohi kolistelevan kopin antaman tekosyyn takia.
- Laukkatäyskaarrot, joissa kaaduttiin pahasti jalan päälle, koska laukassa katosi vähän ohjaus innostuksen takia

Huiput:
- Takarit!! Sain ne esitettyä ja kutosta ja kuuspuolta tuli. Woawoa!
- Laukannostot olivat hienot

Tuomarikommentit:

"Symppis sh. Saisi olla ripauksen rennompi. Vielä vähän pyöreämpi niska."
"Askellajit puhtaat. Pientä jännitystä."

Loppuprosentit olivat 59,3. Woah! Olen todella onnellinen tästä prosenttinoususta ja ennen kaikkea siitä, että itsellä oli olo, että olen tehtävien tasalla radalla. Nyt oli paljon jännitystä mukana, toivottavasti seuraava rata päästään tekemään rennompana. Kyllä tää tästä :)

Vesra aluekoulu

Kyllä oli koirat kotona aamulla ihmeissään kun kello pärähti soimaan 4:15 ja siihen vielä sängystä reagoitiin nousemalla ylös. Huhhuh. On tämä hullu ja ihana harrastus. Eniten tämän aamun herätyksessä ja kisapäivässä kyllä ilahduttaa ja ihmetyttää se, kuinka mahtavat tukijoukot mulla on, kun ne tällaisiin päiviin suostuu. Kahden hevosen ja niiden ratsastajien lisäksi meillä oli hieno kolmen hengen tiimi, joka hoiti kaikki tilanteet reippaasti ja sujuvasti. Iso kiitos!

Kiitos tiimi! 

Tallilla letiteltiin ja kohti Vesilahtea lähdettiin kello 6:15. Paikalla oltiin tosi hyvissä ajoin, puolisen tuntia ehdittiin pyöriä ennen kuin lopulta polkaistiin "karavaani käyntiin" ja laitettiin pollet kuntoon ja lähdettiin verryttelemään.

Verryttely oli mun osaltani todella epäonnistunut. En onnistunut ratsastamaan hevosta hyväksi ja se, että tilaa oli suhteellisen vähän sotki mun keskittymistä, niin kuin aina. Ja sitten kun tilaa olisi ollut, en jotenkin saanut aikaiseksi. Riku jäi hitaaksi pohkeelle, enkä saanut lopulta kovista yrityksistä huolimatta oikeaa pohjetta kunnolla lävitse.

Radalle kuitenkin hiljalleen siitä.

Kokonaisuudesta voisin sanoa, että ei todellakaan ratsastuksellisia tähtihetkiäni. Jäin ratsastelemaan ratsastamatta. Viime kaudella olisin ollut tyytyväinen tähän periaatteessa ihan siistiin rataan, mutta tällä hetkellä ihan kiva ei vaan riitä. No, annetaan puheenvuoro kuitenkin nyt tuomareille.

Sisään ihan ok, lopussa vähän liirasi linjalta (6,5 ja 6). Voltilla ei ihan taipunut, mutta mun mielestä ihan ok, tuomarit vähän erimielisiä (5 ja 6,5). Toinen voltti paremmassa asetuksessa (7 ja 6). Suoristus olisi saanut osua paremmin linjalle (6 ja 6,5). Keskiravi lähti ookoo ja loppui vähän ajoissa (6 ja 6). Ensimmäinen käyntipohkeenväistö rikkoontuu kun Riku bongasi yhtäkkiä kaverin, nosti pään ylös ja alkoi seurata, mitä kaveri tekee. En laittanut väistöön juuri painetta kun pelkäsin että rikkoo raville kun on niin jännittynyt. Väistöstä siis ansaitusti 5 ja 5,5. Ravissa kaarto radan poikki energinen (6,5 ja 6,5). Käyntiin siirtymä ok (6,5 ja 6). Käyntiväistössä poikitus vaihteli (6 ja 6). Laukannosto tuntui hyvältä selkäänkin! (7 ja 7). Laukkaympyrään toinen tuomari kaipasi parempaa asetusta (7 ja 6). Lävistäjältä pääsi vähän tipahtamaan raviin, ei pahasti kuitenkaan (6 ja 6,5). Seuraava laukannosto ei ihan nappiin valmisteltu (6,5 ja 6). Keskilaukkaan kaivattiin vielä lisää rohkeutta ja suoruutta (6 ja 6). Pysähdys ei täysin suora (6 ja 6).

Istunta 6 ja 6
Apujen käyttö 6 ja 6
Tiet 6,5 ja 6,5
Harmonia 6 ja 6
Muoto ja eteenpäinpyrkimys 5,5 ja 6,5

Tuomarikommentit:
"Raamikas ratsu, jolla kiva energia. Muista tasapainottaa, jotta ei tule kiireiseksi."
"Miellyttävä ja hyväliikkeinen hevonen. Vielä lisää tasaisuutta ja valmistelut huolella."

Ihan aloittelijamaisia virheitä tuli tehtyä, mutta hevosen suorittamiseen olen hyvin tyytyväinen. Tällä suorituksella kuitenkin prosentit 61,630. Jäimme siis kisapaikalle ottamaan arskaa ja nauttimaan buffetin antimista. Upea kisapäivä.

Toki päivän kruunasi se, että lopulta tuli kutsu palkintojenjakoonkin. Viimeisiä sijoittuneita olimme, eli siis yhdeksänsiä 35 joukosta. Hyvä Riku, kuskia ei voi nyt juuri kiitellä ;)

Huomenna jatkamme Hämeenkyrössä.

Kattokaa nyt kuinka onnellinen mä olen :D (Ja pohkeet irti pysähdyksessä...)

Könötys...

Vaeltava vasen käsi

Korvarapsutus!

Onni on terve hevonen... & Nurmijärvi 6.4.

Olen ollut blogin puolella kovin hiljainen. Kirjoitushalut ovat täysin kadonneet. Isoin yksittäinen syy siihen, ettei ole tehnyt mieli kirjoittaa, on ollut Rikun omituinen "kipeystila". Tämän kanssa tuli tuskailtua koko helmi- ja maaliskuu - nyt onneksi syy on selvitetty ja kaikki on ihan hyvin. Asiasta kirjoittaminen on jotenkin ihan käsittämättömän vastenmielistä ja työlästä. Siksi en kirjoita siitä nyt - ehkä jossain myöhemmässä postauksessa avaan aihetta.

Nyt siirryn suoraan viime viikonlopun kisoihin. Sunnuntaina suuntasimme siis Nurmijärvelle seurakoulukisoihin. Aamulla siis hevonen letitykseen ja letityksen jälkeen satula selkään ja maneesiin pyörähtämään. Päätin ratsastaa Rikulla hieman ennen kisoihin lähtöä, koska viime kaudelta siitä jäi hyvät kokemukset. Riku oli aina huomattavasti paremmin avuilla verryttelyssä silloin, kun olin ehtinyt ratsastaa sitä hieman jo kotona.

Nurmijärvellä kaikki järjestelyt sujuivat hyvin. Kisat olivat aikataulussa ja Riku pääsi vuokraajansa kanssa ensin tutustumaan suhteellisen jännittävään maneesiin. Rata ratsastettiin onneksi ulkokentällä. Maneesin jännittävyyden jälkeen ulkokentän ja kisa-aitojen Rikuun tuoma lötkeys pääsi yllättämään ;)

Riku meni ensimmäisen radan jälkeen hetkeksi koppiin odottelemaan, että luokka vaihtuu ja sen jälkeen laitettiin poni uudelleen kuntoon ja kiipesin selkään. Riku oli verkassa aivan super. Parempaa en olisi voinut toivoa - hevonen oli innokas, avuilla ja kauttaaltaan mahtavan tuntuinen.

Kentälle pääsi vuoroaan odottelemaan yhtä ratsukkoa ennen. Tein vähän pohkeenväistöä, muutamia pysäytyksiä ja muutaman keskiravin. Hyvältä tuntui edelleen.

Ei kuin radalle siis.

Sisääntulolinja oli suora, mutta pysähdyksessä tuli muutama hiippailuaskel, poni ei meinannut rauhoittua odottamaan (6). Keskiravi sujuva 7, voltille kaivattiin lisää taivutusta 6. Seuraava keskiravi jälleen sujuva 7, ja voltille parempaa taivutusta 6. Kolmikaarisella kiemurauralla oli "hyvä energia" (7), mutta keskihalkaisijalla tulleet kolme askelta käyntiä olivat vähän kiireiset (6). Keskikäynti oli sujuva, mutta siihen kaivattiin lisää työntöä takaa (7). Laukannosto täsmällinen (7). Voltti hivenen alitemmossa (6), keskilaukka lähti hyvin mutta loppui liian aikaisin (6). Tämän takia myös harjoitusraviin siirtymisestä tuli 5,5. Pysäytys ja peruutus meille tutusti pää pystyssä ja pois avuilta, sinänsä siis kyllä ihan hyvä peruutus (5,5). Seuraava laukannosto oli aika räjähtävä, tuomari muotoili sen "hieman hätäiseksi" (6). Tähän suuntaan laukkavoltti parempi (6,5). Keskilaukka myös lähti paremmin (6,5). Raviinsiirtyminen oli sujuva (7). Keskihalkaisijalle tulin vähän ohi linjan (6). 

Loppuarvosanat
Askellajit 7 (!)
Lennokkuus  6,5
Kuuliaisuus 6 (haha)
Asento 6,5
Oikeiden teiden seuraaminen 6,5

Loppukommentit: Hyvällä energialla ja ryhdillä esitetty rata. Volteilla saisi taipua rehellisemmin kyljestä ja keskiaskellajeissa varo ettei tahti kiihdy, jolloin saavutettu ylämäki säilyy. 

Kokonaisprosentit 63,2% ja fiilis aivan loistava!!!

En ole ikinä ratsastanut niin hyvin kisoissa kuin tuolla radalla. Vaikka prosenteissa ei viime kauteen nähden ole mitään suurta muutosta, oli koko rata ihan eri planeetalta - juuri niin kuin kritiikissäkin sanottiin, ryhdikäs ja energinen. Ensimmäiset keskiravi seiskatkin tuli ansaittua, ah. Tältä se siis ilmeisesti tuntuu, kun se on helppoa.

Kun hevonen oli  taputeltu ja maailman parhaaksi kehuttu, vietiin se koppiin ja lähdettiin kotiin. Ratsastin luokan alkupäässä ja luokka oli niin suuri, että pyysin lupaa poistua viemään hevonen kotiin.

Lupa tuli ja viikolla ihanilta kisajärjestäjiltä tuli vielä postia.

LR-Teamin seurakoulukilpailut 18.1.

Viime viikon lauantaina herätyskello soi kello 5:00. Pakkasmittari näytti -24, eli siis mikäs mukavampi hetki kuin lähteä tallille letittämään ;) Kisahoitajan hain matkaan 5:45 ja tallilla sitten perinteiset puunaamiset, letitykset (voi elämä mä olen ruosteessa...) ja tavaroiden pakkaamiset. Liikkeelle pikkaisen kahdeksan jälkeen. Reittivalintamme ei osunut ihan nappiin, ja kisapaikalla oltiin siis aikataulusta myöhässä - ja sen jälkeen, kun jouduimme vääntämään pienessä tilassa yhdistelmämme ympäri (paikalla ei ollut opastusta parkkiin), olimme jo sitten ihan myöhässä.

Hevoset ulos kopista, kuntoon ja verkkaamaan. Verkka-aikaa oli 15 minuuttia. Verkassa Riku oli ajoittain ihan huikea - kaikki tuntui sujuvan ja sopivan. Muoto oli hieno ja korkea ja hevonen koko ajan jalan edessä. Paniikki iski siinä vaiheessa (hevoselle) kun maneesi tyhjeni - menimme ensimmäisinä luokassa ja maneesissa oltiin yksin. Meinasin tippua ennen radan aloitusta useampaan kertaan - en muistanutkaan, kuinka notkeasti mun hevoseni pukittaa ;)

Ensin ratsastettiin He A:10. Rata oli kauttaaltaan epätasainen - ne pätkät, jotka sujuivat, menivät tosi hyvin ja ne pätkät, mitkä eivät sujuneet, menivät ihan alta lipan. Pisteiden vaihtelua välillä 3-8 :D Olin kuitenkin tyytyväinen siihen, että sain ratsastettua ja pysyin itse suhteellisen rauhallisena vaihtelevista tilanteista (säntäily, laukan vaihtaminen pukin kautta, pukittaminen muuten vaan) huolimatta. Prosentteja yllättävän hyvät 58,8% ja 4./8.

Ennen seuraavaa luokkaa laitettiin hevoset loimikasa päällä koppiin syömään heiniä ja yritettiin pitää itsemme lämpimänä keinolla millä hyvänsä. Aika huonosti ainakin allekirjoittanut onnistui... K.N:n verkka oli jos mahdollista vielä parempi kuin A:n - parhaita keskiraveja ikinä, hevonen toimi kuin unelma. Tämä kaikki toki kadotettiin radalla, eihän se muuten olisi mun ratsastusta ;) Rata oli tahdiltaan kiireinen ja Riku intoutui pukittamaan myös useampaan kertaan. Tuomarilta loppukommentiksi: "Erittäin laadukas, mutta hivenen omapäinen hevonen" :D Hivenen joo... Prosentit 58,6% ja luokassa 14./26.

Olipa kyllä harvinaisen pirteä kisapäivä :D Jos seuraavan kerran liikenteeseen kun on n. 30 astetta lämpimämpää...

RiRa seuraeste 27.7.

Kamalasti on ehtinyt tapahtua asioita, jotka haluan kirjoittaa muistiin sitten viime postauksen. Taidan jakaa asiat useampaan postaukseen, joten aloitetaan nyt vaikka Riksun estekisoista reilun viikon takaa.

27.7.2013 olimme siis Riksussa seuraestekisoissa. Aamulla lähdimme kahdeksan maissa tallilta liikenteeseen, mukaan lähtivät myös tallikaveri ja hänen hevosensa, jotka hyppäsivät sitten isompia luokkia iltapäivällä. Itse olin ilmoittautunut hurjiin 70cm ja 80cm luokkiin.

Kisapaikalla sitten lähdin kisakansliaan maksamaan lähdöt ja siitä sitten ihailemaan esterataa. Oksetutti, tärisytti ja kauhistutti. Rataa kävellessä mikään este ei näyttänyt isolta, mutta asenteeni oli kuitenkin suunnilleen "tuolle kieltää, tuosta ei mennä yli voieivoieivoiei" :D Hetken päästä kuitenkin yritin saada itseni oikeaan mielentilaan, ja onneksi tallikaveri oli myös tsemppaamassa oikeaan vireeseen.

Verkassa Riku oli iloinen ja hyppäsi hyvin. Radalle lähdin ahdistuneena, mutta ehdin kuitenkin näyttää lähes kaikki radan ihmeelliset erikoisesteet (joita oli useita!). Sen jälkeen reipas tervehdys, pohkeet kiinni, nenä ylös (hevosen nenä) ja kohti ekaa estettä. Riku imi esteelle hienosti eikä mun tarvinnut kuin pitää pohkeet kiinni ja ohjata seuraavalle. Riku hyppäsi hyvin ja kuskikin keikkui mukana, vaikka osa hypyistä lähti aika kaukaa Rikun innostuksen takia ja sen takia jäin vähän jälkeen muutamassa hypyssä.

Ihana Riku hoiti homman kotiin ja saatiin puhdas rata. Kaikki puhtaan radan suorittaneet palkittiin ruusukkeella ja ilolla otin ruusukkeen vastaan portilla ja sen jälkeen mä yritin löytää kadonneen hengitykseni takaisin. Pelko oli mennyt jalkoihin ja ne lähes pettivät kun tulin hevosen selästä alas... Voi kamala kun oon ihan kamalan estepelkoinen :D

Kasikympin verkka sujui taas hyvin ja rata oli ihan yhtä hyvä kuin edellinen. Olin ennen selkään menoa seurannut sen verran luokkaa, että huomasin, että ihanneaikaan täytyi painella aika hapiaa. Monet nopeat ponitkaan eivät siihen meinanneet ehtiä ja yliaikavirhepisteitä tuli paljon. Sen takia sitten pistelin reipasta tahtia koko radan ja vikalle esteelle (okseri-pysty -sarja) tullessa oltiin vielä nollassa kiinni. Siihen toin sitten liian reippaasti sisään ja Riku ei ehtinyt kerätä jalkojaan kunnolla ja tiputti okserin etupuomin. Tuloksena 4vp, mutta itse suoritus suoritettu ihanneajan mukaisesti, eli ei siis virhepisteitä ajasta! Uskomatonta.

Riku on kyllä maailman hienoin heppa. Tässä vielä vähän estekuvia kisoista, kaikki kuvat on ottanut Heidi Alanko, kiitos Heidille!

Eka este ylitetty!

Ei muuten naurattanut...

Ihana Riku!

Hanaa!

Tätä tällä kertaa: rästiin jäävät vielä kertomukset omista harkkarikoulukisoista, tuntsarimestaruuksista Lappeenrannassa ja omien seurakoulukisojen järjestäminen... Jatketaan siis ehkä huomenna!

Superfiilis ja superhevonen - Nastola 14.7.

Viime viikolla ahkeroimme Rikun kanssa yhdessä kouluvalmennuksessa, yhdessä estevalmennuksessa, kahden maastopäivän, yhden puomipäivän ja yhden kisapäivän verran.

Olin siis pitkästä aikaa kouluvalmennuksessa. Fiilis ei ollut huikea, lähinnä sellainen, että mietin jo lajinvaihtoa. Mitäköhän me edes tehtiin, olen pyrkinyt poistamaan sen valmennuksen niin tehokkaasti kovalevyltäni, ettei muistijälkiä juuri ole jäänyt. Väistöjä, laukannostoja, askeleen pidennystä ja lyhennystä jne. Mutta ei siis tosiaan jäänyt jälkipolville kerrottavaa siitä valmennuksesta.

Estevalmennuksesta sen sijaan jäi! Olen hypännyt Rikun kanssa nyt keväällä ja kesällä yksittäisinä esteinä ihan maksimissaan 85cm esteitä ja tehtävissä n. 70cm rataa. Menin valmennukseen haastamaan itseni ja haastetta tosiaan sain... Hypättiin rataa, joka oli kauttaaltaan linjaa linjan perään. Ykkönen-kakkonen oli suora viiden askeleen linja, kolmoselta kaarrettiin kaarevalla linjalla kolmen askeleen neljä-viisi linjalle, siitä sitten seuraavalle kolmen esteen linjalle pysty- viisi askelta -pysty - kolme askelta - okseri ja siitä sitten lopuksi vielä viiden askeleen suoralle linjalle. Hyppäsimme radan ensin osissa n. 70cm korkeana ja siinä vaiheessa sain kunnon estevaihteen silmään ja kaikki hypyt tuntuivat äärimmäisen hyviltä. Sen jälkeen esteitä nostettiin niin, että radan korkeus oli n. 80-90cm. Ja tultiin uudestaan koko rata. Ja mä selvisin siitä hengissä! Ja hengissä selviämisen lisäksi hyppääminen oli kivaa ja helppoa. Huhhuh mikä fiilis! Valmentajakin sanoi tunnin jälkeen, että "En mä tiennytkään, että sä hyppäät näin!". En mäkään todella tiennyt. Tämän tunnin innoittamana ilmoittauduin estekilpailuihin Riihimäkeen parin viikon päähän. Hurjaa.

Maastolenkeillä riitti pöristävää, vaikka molemmille lenkeille saimme seuraakin. Kaikkea jännittävää, mm. marjastajia löytyi kuitenkin puskista ;)

Eilen lähdimme Nastolaan aluekoulukisoihin. Reissu alkoi epäonnisesti kun tallikaverin hevonen polkaisi kengän puoliksi irti kaviosta ja kun kenkäkin siinä meni vähän solmuun, ei sitä pystynyt lyömään takaisin. Reissu jäi siis siihen heidän osaltaan.

Riku kuitenkin pakattiin autoon. Olin päättänyt näissä kisoissa kokeilla erilaista verryttelytaktiikkaa, eli kävin ennen letitystä ratsastamassa n. 30 minuuttia askellajit lävitse, hevosen kuulolle ja itselleni hyvän mielen. Näin siis kisapaikalla pystyin pitämään verryttelyn todella lyhyenä. Kisapaikalla tein siis vain vähän ravia, pikkaisen laukkaa ja varmistin, että hevonen on varmasti molempien pohkeiden välissä kulkemassa kohti molempia ohjia. "Hyvältä tuntuu" summasin verkan tukijoukoille.

Ulkokenttä oli tukahduttavan kuuma. Kolme ratsukkoa olisi päässyt kentällä suorittavan lisäksi, mutta päätin itse seisotuttaa yhden ratsukon ajan Rikua vielä varjossa. Sen jälkeen kävelin yhden ratsukon ajan kentällä ja näytin kaikki paikat rauhassa. Sen jälkeen verryttelin vielä kevyesti yhden ratsukon ajan. Hyvältä tuntui edelleen.

Ohjelma oli FEI:n HeB Kenttäkilpailuohjelma poneille. Tässä nopea katsaus rataan:

Radalle suoraan, pysähdyksessä hieman jalkojen korjailua (6, 6). S-kiemura sujuva (6,5 ja 7). Voltti onnistunut (7 ja 6,5). Keskiravi ei tänään irronnut (5,5 ja 5). Pysähdys oli ok, peruutus jännittynyt ja haluton (5 ja 5,5). Voltti oli tahdikas (7 ja 6,5). Keskiravi jälleen onneton (5,5 ja 5). Nelikaarinen kiemuraura onnistunut (8,5! ja 8). Keskikäynti-lisätty käynti tahdikasta (7 ja 6,5). Laukannostoon kaivattiin enemmän ylämäkifiilistä (6 ja 6,5) ja keskilaukkaan vielä rohkeutta (6, 6). Laukkavoltti ok, mutta isohko (6 ja 6). Vastalaukassa pieni tahtirikko, kun Riku ymmärsi vähän väärin mun ajatukset ja olisi siirtynyt jo raviin ellen olisi ollut tarkkana herättämässä ( 6 ja 5,5). Toiseen kierrokseen voltti oli jälleen isohko (6 ja 5,5), mutta vastalaukka parempi (6 ja 7). Laukka nousi myöhään, mutta keskilaukka lähti nyt paremmin (6 ja 7). Lopputervehdys tyylikäs (7 ja 7,5).

Yleisvaikutelman pisteet
Askellajit 6,5 ja 6,5
Lennokkuus 6 ja 6
Kuuliaisuus 6,5 ja 6,5
Ratsastajan asento 7 ja 7

Loppukommentit: "Sujuva rata. Vielä voimaa takaosaan ja keveyttä etuosaan."
"Mukavan tarmokas hevonen ja tarkkaa ratsastusta!"

Radalta sain lähteä pois huutokonsertin säestämänä kun mun ihanat tukijoukot piti vähän älömölöä ;) On ne ihania. Olin itsekin ihan ok tyytyväinen rataan, ja kun mulle kovasti vakuutettiin, että se näytti hyvältä, olin vielä vähän enemmän tyytyväinen. Lähdin kuskaamaan hevosta autolle ja mua kovasti vannotettiin, että en saa laittaa sitä pois ennen kuin paperit on haettu. Ehdin nostaa jalustimet ja löysätä vyön kun pieni komeetta (osa tukijoukkoa) syösyi mua kohti karjuen että mä menin johtoon luokassa.

Meinasin pyörtyä. Prosentteja oli 63,478% mikä on mun aluekisaenkka. Jännitettiin siinä viimeiset suoritukset vielä, ja lopulta selvisi, että mä voitin koko kisan. Ihan älytöntä. En oikein vieläkään usko, että se on totta.

Palkintojenjaossa istui siis punaisen suomenhevosensa selässä yksi erittäin onnellinen ja tyytyväinen ratsastaja. On mulla kyllä maailman paras hevonen.

Lohja 29.6. ja kesähöntsäilyä

Viime viikolla tuli kovien helteiden ajalla vähän höntsäiltyä ratsastuksen suhteen - vapaata ja rentoa oleilua. Se kostautui sitten perjantaina, kun oli tarkoitus tehdä ns. viime hetken viritykset ja totesin, että jaahas, hevoseni ei ole ollenkaan avuilla. Sen ei olisi ehkä pitänyt yllättää niin paljoa kuin mitä se yllätti, koska olin edellisen kerran ratsastanut sillä kunnolla 16.6. kilpailuissa. Huh. Tyhmästä päästä kärsii jne. No, onneksi olin saanut Ruotsista asti koutsausapua, yritettiin siis ystäväni Katin kanssa laittaa asetuksia kohdalleen. Ei ne ihan löytyneet, mutta lopputulos kuitenkin oli parempi kuin alkutilanne ;)

Lauantaina siis suunta kohti Lohjaa. Ensimmäinen startti oli klo 12:30 ja verryttely oli katastrofi. Riku oli todella jännittynyt maneesiverkassa, ja jokaisesta ripsauksesta ja rapsauksesta pyrki vaihtamaan suuntaa tai askellajia. Jäin sitten itse matkustamaan ja vain hyssyttelemään, mikä kostautui kun menin radalle. Ulkona Riku rentoutui heti, ja koska verryttelyni oli ollut niin tehoton, lopputulos oli se, että Riku oli auttamatta pohkeen takana ja huonosti kuulolla. Peräänanto ei myöskään ollut rehellinen, kun hevonen oli niin pahasti pohkeen takana. Tuplaharmistukseksi ensimmäinen ratamme oli vielä se helppo A:2, eli radoista hankalampi. No, paljon tuli opittua uutta jälleen. Lopputulos oli yhteisprosentit 56,12% ja tällä esityksellä 29./37. En ole tyytyväinen itseeni, hevoseen kyllä - se esiintyi juuri niin hyvin kuin noin huonosti ratsastavan ratsastajan kanssa tarvitsee ;)

Tuomarikommentit A:sta:
C: Siisti ratsastus. Hevonen ajoittain avoimessa muodossa. Liikkeeseen toivoisin enemmän lennokkuutta ja ilmavuutta.
H: Yritystä oli, peräänanto puutteellinen. Lisää terävyyttä ja energiaa.
 

Seuraavaa rataa lähdin ratsastamaan sitten ns. veitsi kurkulla, eli hevosesta ulos liikettä ja itselle asennetta. Pienesti tuli ehkä vähän yliyritettyä, ja sen takia muutamia harmillisia rikkoja. Rata oli kuitenkin kaikenkaikkiaan huomattavasti parempi. Tyytyväisinä voitiin siis lähteä kotia kohti. Yhteisprosentit 60,6% ja tällä luokassa 5./13.

Tuomarikommentit B:stä:

C: Kivan asiallinen ratsu. Perustahdikkuus melko vakaa. Siirtoihin enemmän jäntevyyttä ja etuosaan keveyttä.
M: Oikein laadukas hevonen! Ratsasta vakaampaan muotoon ja takaosa alle ja suoraksi.

He A:2 ja tuskainen ilme :D

HeB ja könötys!

Korvarapsutus! Riku oli tyytyväinen suoritukseensa :)

Eilen Rikulla oli vähän vahinkovapari. Oli tarkoitus mennä maastoon, mutta olin aamulla tallinteon ohella vähän kisaturistina Riihimäellä katsomassa alue-estekisoja kun tallikaveri hyppäsi ja sen jälkeen innostuin siivoamaan tallissa kaikkia mahdollisia paikkoja, joten en lopulta ehtinyt ratsastamaan ollenkaan. Tänään sen sijaan käytiin maastossa, ja täytyy sanoa, että hauskaa tuntui pojalla olevan ;) Täti selässä sen sijaan oli välillä vähän kauhuissaan...

RiRa 16.6. ja suunnitelmia

Sunnuntaina 16.6. kävimme tallikaverin kanssa Riihimäellä seurakoulukilpailuissa. Minulla oli tarkoitus ratsastaa pitkästä aikaa helppoi A -tasoinen rata kilpailuissa ja hakea samalla "vikalistaa" siihen, mitä aletaan nyt erityisesti treenaamaan.

Minulla oli lähtö yhdentoista maissa, eli tallille menimme ruokkimaan hevosia puoli kahdeksan maissa, sitten letitys, kamat kasaan ja yhdeksältä matkaan. Kisapaikalla pyörähdys kansliassa, muutaman radan katsominen alle ja puoli yhdentoista maissa selkään. Riku oli kivasti avuilla, valppaana ja iloisena kisapaikalla. Verkassa oli ajoittain ruuhkaista, kun kahdelle eri radalle verkattiin samassa pienehkössä tilassa, mutta sopu antoi hyvin sijaa.

Rataa ei päässyt tällä kertaa kiertämään sisältä käsin, ja pohdin hetken, että tuleeko siitä ongelma. Riku on välillä ollut jännittynyt ekaa kertaa tuomaripäädyssä, mutta sen jälkeen todennut, etteivät tuomarien autot syö. Onneksi radan ympärysalueelle pääsi jo kahta ratsukkoa ennen, eli ehdin ottaa ensin pitkin ohjin käyntiä yhden ratsukon ajan ja käydä kävelemässä paikat läpi ja sen jälkeen ravissa pohkeenväistöjä ja vähän keskiravin tynkää. Ja sitten radalle.

Radalle tultiin ihan hyvin (7, 6) ja suht. suoraan sisään. Eka keskiravi oli lähinnä tahdinkiihdytys (5,5 ja 6). Pohkeenväistö oli suht. sujuvaa, takaosa jäi hieman (6 ja 6,5). Toinen keskiravi oli mielestäni hivenen parempi, tuomarit kuitenkin pitivät vaatimattomana (5, 6). Toinen pohkeenväistö oli mielestäni onnistunut (6,5 ja 7). Laukannosto ja ympyrä tahdikas ja mukavasti ratsastettu tie (7,5 ja 6,5), mutta takaosaan kaivattiin hivenen vielä tarmokkuutta. Keskilaukassa oli "oikea ajatus", mutta jäi silti vaatimattomaksi (5,5 ja 6). Täyskaarto ja vastalaukka oli omasta mielestäni varsin lennokas, toisen tuomarin mielestä taas sujuva ja toisen mielestä hivenen jännittynyt (6,5 ja 6). Laukanvaihto ei sujunut käynnin, vaan raviaskeleen kautta (4 ja 5). Laukannosto ja ympyrä jälleen varsin mallikkaat (6,5 ja 6,5). Toinen keskilaukka lähti paremmin, mutta ei ansainnut parempia pisteitä kuitenkaan (5,5 ja 6). Täyskaarto ja vastalaukka hyvällä tiellä (6,5 ja 6). Raviin siirtyminen tuli liian aikaisin, mutta keskikäynti oli tarmokasta (5,5 ja 6). Keskikäyntipätkä ok (6 ja 6). Suunnanmuutokseen vapaassa käynnissä kaivattiin vielä lisää aktiivisuutta, mutta puhtautta ja yliastuntaa kehuttiin (6,5 ja 7). Seuraavassa keskikäyntipätkässä oli hivenen poikitusta (6 ja 5,5). Siirtyminen raviin oli ok (6,5 ja 6). Loppupysähdys suora, mutta pää tuttuun tapaan korkeuksiin (7 ja 6).

Yleisvaikutelman pisteet:
Askellajit 5,5 / 6
Lennokkuus 5 / 6
Kuuliaisuus 5,5 / 6,5
Asento 6 / 6,5

Loppukommentit:
" Kiva sh ja iloisesti hymyilevä ratsastaja. Ohjelmassa mukavia pätkiä, mutta hevoselle tarvitaan lisää voimaa takaosaan ja sen tulee liikkua paremmin läpi selän että kykenet esittämään selvemmät siirtymiset askellajien sisällä, sekä paremmat pisteet ansaitsevat keskiaskellajit." 58,448%
" Melko tasainen suoritus. Takaosa vaan vielä tarmokkaammin töihin että suoritukseen tulee lisää lennokkuutta ja näin pisteetkin paranevat." 61,552%

Mitään yllätyksiä ei siis tullut, ellei sellaiseksi laske sitä, että koko rata oli niin rento ja hyväntuulinen. Sain ratsastettua hyvät pohkeenväistöt ja Riku kulkee nykyään selkeästi suorempana kuin aikaisemmin. Olin molempien tuomarien kanssa samaa mieltä tuosta takaosaan tarvittavasta voimasta. Mukavaa oli myös se, että tuomareilla oli näin samantyyppiset ajatukset.

Yhteisprosentteja tällä tuli 60,00% ja tällä tuloksella sijoituimme kahdenkymmenenkuuden lähtijän joukosta kuudenneksi ja näin ollen saimme myös meidän ensimmäisen A-sijoituksen joka on hankittu seurakisoista muualta kuin kotoa ja jonka prosentit eivät ole olleet onnettomat ;) Olin todella tyytyväinen hevoseen.

Taru Alatalo oli kuvaamassa ja hänen sivuiltaan löysin muutaman hienon kuvan meistä. Oltiin yksiä harvoista ilman kisatakkia, ensi kerralla pitää muistaa panostaa myös seurakisoihin sen verran, että ottaa sen pukupussin mukaan...

Keskilaukkaa taidamme tässä yrittää

Pohkeenväistöä + könöttävä ratsastaja ;)

Suunnitelmista sen verran, että ilmoittauduin 29.6. Lohjalle aluekoulukisoihin menemään suomenhevosille avoimen helppo B:0 ja lisäksi Helppo A:2. Huhhuh, ahistaa.. Saa nähdä, haetaanko sitä tuosta A:sta taas "nippanappa hyväksytty" tulos niin kuin tuosta meidän debyytistä kyseisellä tasolla. Pieni jännitysmomentti liittyy myös siihen, että luokat saatetaan ratsastaa myös maneesissa. Maneesissa Riku on todella jännittynyt, eli pohdin vielä tuon lähtemisen sen mukaan, missä nuo luokat ratsastetaan.

Muita suunnitelmia on mahdollisessa startata Nastolassa 14.7. aluekisoissa HeB. Ja lisäksi viettää iloista kesäaikaa maastoillen ja hypäten, ihana kun on valoisaa ja vapaata.

Nyt en olekaan moneen päivään päässyt itse hevosen selkään sillä sunnuntaina lähdimmä suoraan kisojen jälkeen ajamaan Joensuuhun. Olen viettänyt muutaman päivän kesäturistina Joensuussa ja lisäksi käynyt Kolilla kävelemässä 20 kiloa painavan rinkan kanssa reilun 40 kilometriä. Kolme päivää ja kaksi yötä oltiin metsässä, enkä mä ole vielä päättänyt, onko toi eräily mun juttu ;) Pitää ensin varmaan odottaa hartioiden palautumista ja sitten miettiä uudelleen.

Mukavaa juhannusta kaikille!

Kumma-Lauantai

Kummajaisissa jatkettiin siis lauantaina. Perjantai-ilta venähti allekirjoittaneelta harvinaisesti vähän myöhäiseksi kaverin luona maailmaa parantaen, joten lauantaina olisi nukuttanut vielä hyvinkin siinä vaiheessa kun kello soi seitsemältä.

Olin jättänyt eiliset letit ns. alas letitettyinä (eli ei sykeröillä, mutta leteillä) kiinni ja toivoin, että ne olisivat säilyneet niin hyvinä, että olisin voinut vain laittaa ne sykeröille aamulla. Ei ollut sellaista tuuria, todellakaan... Eli sitten vaan älyttömän nopeasti uudet letit tulille ja täytyy sanoa, että letittäjä oli kyllä niin pahalla päällä ettei auttanut kenenkään tulla sanomaan mitään ;) Niin kiire tuli. Leteistä tuli vielä tavallistakin rumemmat, mutta matkaan päästiin kuitenkin ajoissa.

Tarkoitus oli ratsastaa suomenhevosille avoin K.N. special -alueluokka ja hypätä 70cm seuraluokka. Koulustartti oli aamulla yhdentoista maissa ja esteluokan arvioitu alkamisaika oli kello kuusi illalla, eli pitkä päivä oli tiedossa.

Kouluverkassa Riku oli vähän pohkeen takana, mutta kuitenkin rento. Itse huomasin jännittäväni kamalasti estestarttia, joten en saanut kunnolla keskityttyä. Rata oli keskinkertainen, ei missään nimessä lähelläkään sitä tasoa millä eilen operoitiin.

Tässä taas tuomareiden mietteitä:

Alkutervehdys reipas, pää ylhäällä taas pysähdyksessä (6, 6). Loiva kiemura tahdikas (7), toisen tuomarin mielestä hivenen hätäinen (6). Lävistäjälle pieni rikko laukkaan, sen jälkeen kuitenkin hyvää keskiravia (5, 4). Voltti ok (6,5 ja 6). Loiva kiemura ok (6, 6). Kolme askelta käyntiä täsmällisesti, mutta turhan avoimessa muodossa (6, 6). Voltti ok (6,5 ja 6). Käyntipätkä totuttuun tapaan hyvä, mutta muoto aika avoin (7, 6). Pysähdys ei ollut tasan (5,5 ja 5,5). Laukannosto vähän nuutunut, mutta siisti (6, 6). Pääty-ympyrä huonosti ratsastettu, mutta laukka laadukas (6 ja 6,5). Laukkalävistäjän jälkeen siirtyminen hiukan kättä vasten (6 ja 6). Laukannosto oli pehmeä (6,5), toinen tuomari kaipasi energiaa lisää (6). Kierros pääty-ympyrällä sujui mukavassa, sujuvassa laukassa (7 ja 7). Lävistäjä melko suora (6,5) ja siirtyminen käyntiin suoraan, mutta kättä vasten (5,5). Lopputervehdykseen tultiin suoraan, mutta taas avoimessa muodossa (6, 6).

Yleisvaikutelman pisteet:
Askellajit: 6,5 ja 6,5
Lennokkuus 6 ja 6,5
Kuuliaisuus 6,5 ja 5,5
Ratsastajan asento 5,5 ja 5,5 (auts...)
Tiet 6 ja 6

Loppukommentit H-tuomari: Hieno, tyytyväisenä suorittava suokki. Ajoittain saisi olla paremmin kahden pohkeen välissä.
C-tuomari: Symppis sh. Sujuva laukka. Vielä vähän pyöreämmälle niskalle, sujuvia osuuksia!

Yhteisprosentit 61,4% ja tällä mielestäni kovatasaoisessa seurassa sija 24./42. En ole tyytyväinen, mutta en tyytymätönkään. Hevonen suoritti hyvin, minä taas olin ajatuksissani ihan muualla...

Lauantain radalta, totinen ilme kertoo kaiken... Kiitos kuvasta kuvaajalle, hänen sivuiltaan löytyy hienoja otoksia Kummajaisista!

Pitkän odotuksen jälkeen pääsin kävelemään 70cm rataa illalla joskus viiden jälkeen. Riku oli kiltisti hengaillut pellolla vihreää syöden ja sen jälkeen kopissa seisten. Otettiin Riku ennen radan kävelyä ulos kuitenkin kopista, ja mä laitoin sille estekamat päälle. Ihan mahdoton teppaaminen alkoi heti kun suojia alkoi sovittamaan jalkaan, tiesiköhän jätkä mitä kohta tapahtuu...

Menin kävelemään rataa ja nieleskelin kurkkuun nousevaa palaa. Jännitti ihan kamalasti, ja kaikki esteet näyttivät tosi erikoisilta vaikkeivat olleet sitä. Sen sijaan isoilta ne eivät näyttäneet, mistä järkytyin tosi paljon. Yleensä mun mielestä näyttää 50cm esteetkin ihan vuorenkokoisilta kun niitä kävelee ennen rataa. Rata oli looginen ja helppo. Uusintaan pohdin monenlaisia erilaisia reittejä, jos sinne asti satun pääsemään.

Sitten selkään. Katselin pari rataa alle ja lähdin verkkaamaan. Riku oli verkassa pirteä, mutta koko ajan käsissä. Oikeastaan kaikki verkkahypyt olivat hyviä. Radalle mennessä mua jännitti niin paljon, etten meinannut pysyä hevosen selässä. Näytin parit johteet Rikulle ettei se ihmettelisi niitä, ja nostin laukan. Ennen ekaa estettä rupesin miettimään, että entäs jos se ei hyppääkään... Ja annoin hevoselleni niin epäselviä merkkejä, että se lopulta päätti kieltää, kun ei saanut selvää mitä mä halusin :D Onneksi se samalla myös romahdutti esteen (mentiin siis ihan sekaan) ja mä sain aikaa kerätä itseni. Tajusin, että tuuppasin taas samalla kun pidin kädellä vastaan, eli eihän se hevonen voi millään tajuta mitä mä haluan... Siispä uusi laukka, jalat kiinni, esteelle tullessa puolipidäte ja sitten hypyn odottaminen jalat kiinni. Ja kas kummaa, hevonenhan hyppäsi! Eli tuo ekan esteen kielto jäi mun ainoaksi. Jotaiun virhepisteitä saatiin varmaan ylitetystä enimmäisjasta, mutta sillä nyt ei ole mitään väliä. Radalta tullessa oli niin voittajaolo, että olisin voinut huutaa onnesta. Kyllä tää tästä, mä pystyn tähän!

Pics or didn't happen! Riku oli selvästi sitä mieltä, että nyt se Anne tajusi minkä takia kisoihin tullaan...

Ihana, lähes 12-tuntinen kisapäivä siis sai onnellisen lopun. Kummajaisissa oli hienot järjestelyt, ystävälliset toimihenkilöt ja hyvä tunnelma. Ensi vuonna uudestaan!

Kummajaiset 7-8.6.2013, perjantai

Perjantain ja lauantain suunnitelmana oli siis kisailla Urjalassa suomenhevosten Kummajaisissa. Perjantaina meidän ainoa lähtömme oli helppo B:0, alueluokka. Lähtö oli kolmen maissa iltapäivällä, eli tallille menimme puoli kahdentoista maissa letittämään, hevonen koppiin ennen yhtä ja vähän ennen kahta perillä. Parkkitilaa oli ihanasti ja kaikki paikat löytyivät helposti. Kisakansliasta sai hauskana lisänä lapun, johon pystyi täyttämään lisätietoja hevosesta kuuluttajalle. Päivän aikana oli tosi hauska kuunnella hauskoja pikkujuttuja hevosista.

Verkassa Riku tuntui hyvältä, innokkaalta ja tyytyväiseltä. Kaikkea kivaa piti tietenkin pällistellä, mutta mitään suuria jännittymisiä ei tullut. Verkka-aika oli vähän liian pitkä (40min) kun ilma oli niin kuuma. Kävelin ja seisoskelin siis varjossa aika paljon. Radalle mentäessä tunne itsellä oli super ja koko rata meni hienosti. Oli heittämällä parhain meidän HeB-rata!

Tässä tuomareiden mietteitä:

Tervehdys toisen tuomarin mielestä suora ja tyylikäs (7), toisen mielestä taas peräänanto ei säilynyt pysähdyksessä (5,5). Ensimmäinen keskiravi oli mielestäni ihan ok, ei hurjan hyvä (6,5 ja 6). Volttiin olin itse + molemmat tuomarit tyytyväisiä (7 ja 6,5). Keskiravi lähti paremmin, toinen tuomari olisi kaivannut selvempiä siirtymisiä (6,5 ja 5,5). Voltti oli mielestäni hyvä, toinen tuomari olisi kaivannut selkeämpää taivutusta (6,5 ja 5,5). Kolmikaarinen oli vähän hätäisesti ratsastettu, mutta tiet ja asetukset kunnossa (6,5 ja 5,5). Kolme askelta käyntiä oli mielestäni hivenen löysä, mutta siisti - tuomarit taasen hyvin erimielisiä, toinen kaipasi vielä napakampia siirtymisiä (6,5) ja toinen taas pehmeyttä siirtymisiin (5,5). Toinen kehui keskikäynnin yliastuntaa (7) ja toinenkin kai oli siihen ihan tyytyväinen (6). Harjoituslaukka nousi siististi, mutta vähän avoimena (6 ja 5,5). Laukkavoltti oli mielestäni ihan ok, tosin luisui suureksi (6 ja 6). Keskilaukkaan olin tyytyväinen (6,5 ja 6). Raviin siirtyminen oli huonosti valmisteltu (6 ja 5). Pysähdys oli tasan, mutta peruutuksessa Riku vähän katseli maailmaa (6 ja 5,5). Laukannosto oli tasapainoinen ja napakka (8 ja 6,5). Voltti huomattavasti parempi kuin ensimmäinen (7,5 ja 6,5). Keskilaukkaan olin tyytyväinen, toinen tuomari koki että Riku ryntäsi laukkaan (7 ja 5,5). Harjoitusraviin siirtyminen oli mielestäni hyvä, toinen tuomari ei perustellut arvosanaansa niin en tiedä mitä siinä oli pielessä (6,5 ja 5,5). Lopputervehdys oli suora ja tasan, tosin taas avoimessa muodossa (7 ja 5,5).

Alapisteet:
Askellajit 7 ja 6,5
Lennokkuus 6,5 ja 6
Kuuliaisuus 6,5 ja 5,5'
Asento 6 ja 5,5
Tiet 6 ja 6,5

Loppukommentit: "Mukavasti liikkuva hevonen!" ja "Mukavanoloinen hevonen. Miellyttävät askellajit. Toivoisin enemmän pyöreyttä muotoon varsinkin siirtymisiin."

Kuten huomata saattaa, tuomarit olivat hieman erimielisiä. C-tuomarilta sain 65,8% ja hän olisi sijoittanut minut luokassa toiseksi. H-tuomarilta sain 57,8% ja hän olisi sijoittanut minut luokassa sijalle 16. Lähtijöitä oli 30 ja erimielisyyksistä huolimatta päädyin lopulta sijalle 5. Näin myöhemmin katsottuna olisi varmaan pitänyt pyrkiä puheisiin tuomareiden kanssa, koska niin paljon jäin miettimään tuota eroa. Toisaalta H-tuomari perusteli näkemyksensä hyvin, ja tiedän, että varsinkin pysähdyksissä Riku ei pysy peräänannossa, enkä halua sitä sinne "vatkata" väkisin, vaan odottelen sitä, kun se alkaa olla niin hyvin läpiratsastettu ettei pää nouse aina radalla pysähtyessä ylös. Kotona se joskus pysyykin jo alhaalla. Ei siis jäänyt mitään hampaankoloon, tuomari osasi näkemyksensä perustella myös paperilla mukavan monisanaisesti.

Mukana oli harvinaisesti kuvaaja, joten loppuun kuvia meidän reissusta!

Tuuppingtuupping

Takakeno ja kuuluisa venyvä ohja :D

Tää oli se liian ryntäävä keskilaukka ;)

Riku lempikisapuuhassaan

Riku ei innostunut palkintojenjaon odottamisesta yhtä paljon kuin mä, joten autoin sitä

Palkintojenjaossa

 Kirjoittelen Kummajaisten toisesta päivästä vielä toisen postauksen, toivon, että saisin siihenkin kuvitusta paikalla olleilta kuvaajilta :)

JRS aluekoulu 2.6.2013

Tänään heräsin yllättävän pirteänä aamulla klo 4:30 ja suuntasin tallille letittämään. Olipa ihana kisa-aamu tällainen lämmin kesäaamu verrattuna esimerkiksi helmikuun herätykseen, kun samoihin aikoihin suunnattiin Tampereelle kisoihin. Aamulla oltiin ihan kivassa aikataulussa, letitin kaikessa rauhassa, kasattiin loput kamat (suurin osa oli kyllä jo pakattu edellisenä iltana) ja harjailtiin puhdas (edellisenä iltana pesty) hevonen. Varttia vaille seitsemän hevonen koppiin ja suunta kohti Järvenpäätä. Järvenpäässä oltiin himppua yli kahdeksan. Suuntasin itse ensimmäisenä kansliaan ja katselemaan kisakenttää, joka olikin meille jo tuttu viime syksyltä. Viime syksynä jäätiin ihan pikkuisen sijoituksesta, joten revanssia toki lähdettiin hakemaan ;)

Menin selkään ennen yhdeksää. Riku oli pohkeen takana ja en saanut sitä ratsastettua sieltä kunnolla eteen. Tämä sitten näkyi koko radan lävitse. Tosin muiden suorituksia seuratessa huomasin, että en kyllä ollut ainoa, jolla kyseistä ongelmaa oli - ei tosiaan ole tällainen hellekään se paras kouluratsastusilma...

Mutta sitten itse rataan (Helppo B:3). Alkutervehdykseen tullessa Rikulle tuli kiire, ja pysähdys oli aavistuksen vasten kättä (6, 6). Käännökset vasemmalle sujuivat siististi (6,5 ja 6,5). Volttikahdeksikko oli ok, en tosin ehtinyt volttien välissä kunnolla suoristaa (6,5 ja 6). Harjoitusravipätkä oli mielestäni hyvä, sain ratsastettua liikettä vähän uloskin (7, 6,5). Nelikaarisen reitteihin en ollut tyytyväinen itse, mutta tuomarit kuitenkin tykkäsivät niistä, tahdista sitten eivät (6,5 ja 6). Laukannosto ja laukka ylipäätään oli löysää (6, 6). Voltille sain vähän potkittua vauhtia (6 ja 6,5). Lävistäjällä raviin siirtyminen oli mielestäni hyvä ja siisti, tuomarit rokottivat samaan arvostelukohtaan sisältyneestä laukannostosta, joka oli taas löysä (6,5 ja 6). Laukkapätkä edelleen löysä (6,5 ja 5,5). Laukkavoltti myös (6 ja 6). Ravisiirtymä oli täsmällinen, mutta keskikäyntisiirtymä taas vähän levähti (6,5 ja 6). Keskikäynti oli aktiivista, mutta muoto hajosi vähän (6 ja 6). Puoliympyrällä käynti oli hyvää, toinen tuomari olisi halunnut nähdä vielä pidemmän ohjan??? (7 ja 6). Toinen keskikäyntipätkä parempi kuin ensimmäinen, pieni tahtirikko (6,5 ja 6). Loppupysähdys taas kättä vasten (6 ja 6). Toiselta tuomarilta alapisteet kaikki 6,5 ja toiselta 6.

Kommentit:
C: Siististi ja täsmällisesti esitetty. Laukkaan lisää ajatusta ylämäkeen.
M: Tasainen suoritus. Laukassa takaosa saisi toimia paremmin.

Näillä yhteisprosentit 61,932% ja kilpailussa siinä vaiheessa neljänneksi. Totesin äidille, että nyt tulee taas tällainen takapuolesta oleva reissu - odotellaan koko päivä ja lopulta tipahdetaan pois sijoilta ;) Mutta lopulta löysin itseni kolmen ja puolen tunnin kuluttua onnellisena palkintojenjaosta hymyilemästä kuin idiootti :D En meinannut millään pysyä housuissani, mun ja Rikun eka aluesijoitus! Riku ei päässyt palkintojenjakoon, älyttömän kuuman sään takia hevoset oli siitä vapautettu. Mutta mä pääsin ja olin maailman onnellisin.

Nyt sitten vain uutta treeniä putkeen. Ensi viikosta on tarkoitus antaa Rikulle vähän vapaampaa alkuviikkoa, perjantaina on sitten vuorossa Kummajaisissa B:0 ja lauantaina K.N. ja 70cm esteluokka. Arvatkaa mitä noista jännitän eniten ;)

Loppuun vielä kuva Rikusta parkkipaikalla tarkkailemassa muiden hevosten puuhia sen kilvanajojen kivoimman homman, eli vihreän syömisen, ohessa.

Ja mitäs tuolla tapahtuu?

TRS aluekoulu 19.5.

Eilen käytiin Rikun kanssa pyörähtämässä aluekoulukisoissa Tampereella. Lähtöaika oli vasta illalla viiden jälkeen, eli herätys oli aamulla vasta puoli kymmeneltä, tallille meno vähän ennen 12 ja lastaus kahden jälkeen. Oikein luksusta!

Matka sujui hyvin ja kisapaikalla Riku jaksoi seisoskella kiltisti kopissa. Kopista ulosotettaessa Riku oli yllättävän rauhallinen ja nousinkin miltei heti selkään. Verkkasin puolisen tuntia ja Riku oli tosi hyväntuntuinen verkan läpi. Lähdin tosi hyvillä mielin radalle. Ratana K.N. Special.

Radalle tulo ja pysähdys oli toisen tuomarin mielestä 6,5 arvoinen, toinen tuomari taas koki pysähdyksen olevan kahdella uralla (5,5). Loiva kiemura herätti myös erimielisyyttä, toisen tuomarin mukaan sujuva tie (6,5) ja toisen mukaan vasemmalle asettunut (5,5). Keskiravi ei ollut kummoinen, yritystä oikeaan suuntaan kuitenkin (6 ja 5,5). Voltti oli mielestäni ihan ok, tuomarit taas hivenen erimielisiä (5,5 ja 6,5). Loiva kiemura tarkasti ratsastettu (6,5 molemmilta). Kolme askelta käyntiä, jotka olivat ehkä siisteimmät ratsastamani, palkittiin arvosanoille 7 ja 6,5. Volttiin toinen tuomari kaipasi parempaa ravia, molemmilta kuitenkin 6,5. Käyntiin siirtyminen oli mielestäni hyvä, siitä arvosanoiksi 6,5 ja 6. Pysähdys käynnistä oli hyvä, kun taas käynnissä uralla Riku alkoi ennakoida laukkaa ja poikitti rajusti. Molemmilta tuomareilta oikeutetusti 5. Laukannosto sai räjähtävästä lähdöstä huolimatta arvosanaksi 6 molemmilta. Pääty-ympyrää, jossa minulla oli hieman ohjausongelmia, toinen tuomari arvioi 6 ja toinen 5 arvoiseksi. Lävistäjään olin itse tyytyväinen (6,5 ja 6). Seuraavaan laukannostoon molemmat tuomarit toimvoivat napakkuutta (6 ja 6,5). Pääty-ympyrä onnistui nyt paremmin (7 ja 7). Lävistäjä ei ollut täysin suora (6 ja 6). Käyntiin siirtyminen meni plörinäksi ja ravin kautta (4,5 ja 4). Pysähdys oli mielestäni varsin kohtuullinen (6,5 ja 6,5).

Radalta tullessani olin todella tyytyväinen ja vähän jo ajattelin, että rusettikin saattaisi hyvin irrota... Ja peen marjat ;) Toisen tuomarin prosentit 61,4% olisivat riittäneet 38 lähtijän joukosta yhdeksänteen sijaan, toisen tuomarin prosentit 59,4% taas sijaan nr. 22 ;) Yhteensä prosentit 60,4%, joten vihdoin saatiin tällekin kaudelle aluekisoihin se kuudenkymmenen rikko. Oltiin sijalla 14./38.

Tästä suunta ylöspäin.

Aulanko seuraeste

Huhhuh mikä päivä! Koko yön heräilin tuskanhikisenä miettimään milloin kentän lanausta, milloin liputtajien puuttumista ja milloin panikoimaan mitä ihmeellisimpiä asioita. Omaa kisajännitystä ei päässyt juurikaan syntymään, vaan sen sijaan jännitin ihan vain yleisesti kisojen sujumista. Yritin nimittäin olla tämänkertaisissa kisoissa vähän niin kuin "kilpailunjohtaja". Hohhoh, onneksi oli fiksumpaa apua saatavilla ;)

Osittain Stable Parkin kisojen peruuntumisen vuoksi saatiin meidän karkeloista ihan kivan kokoiset, lähtöjä taisi olla noin 40. Aamulla suuntasin tallille hoitamaan vielä viime hetken kisajärjestelyjä, mm. rakentamaan rataa ja huoltamaan kenttää. Kaikki saatiin ajoissa valmiiksi, ja yhtäkkiä mun pitikin hypätä jo hevosen selkään. Riku oli innoissaan, kun tajusi, että nyt on muuten kisat kyseessä! Verkassa hypättiin kuitenkin ihan rauhakseltaan. Ensimmäinen rata (hurja 50cm) meni vähän käsijarru päällä ratsastaessa kun Riku ekan esteen jälkeen teki valtavan pukkivaihdon ja mä jäin vähän jännittämään, että tekeekö se niitä lisää ja tein vaihdot sitten ravin kautta. Puhdas rata, mutta yliaikaa tuli kahden virhepisteen verran, eli ruusuketta ei tullut. Toinen luokka oli 65cm, joka sujui huomattavasti paremmin. Tempo oli jo lähempänä normaalia ja selvittiin enimmäisajassa maaliin. Eli punavalkoinen "voittoruusuke" napattiin siitä luokasta.

Heti kun pääsin alas oman hevosen selästä, suhasin verkkaa valvomaan loppupäiväksi. Oli hauska olla tohinan keskellä ja nautiskella kevättuulesta ;) Kisat sujuivat loppuun saakka mielestäni aika jouhevasti. Uloskieltoja tuli aika paljon, johtui varmaan pääosin siitä, että nyt oli varmaan monella ekat ulkokisat ja johteet tosiaan olivat aika jännät. Aluekisoissa ne ovatkin sitten jo ratsukoille tutut!

PS. Blogi palasi, kun innostus palasi.

Viime viikko

Maanantaina kävin Rikun kanssa koulutunnilla. Ei mitään havaintoa, kuinka meni, ei enää muisti toimi niin kauas ;)

Tiistaina Ruotsista kotisuomessa käymässä ollut Kati tuuppaili Rikulla. Tekivät ihan perusjuttuja, mun pyynnöstä mm. niitä hankalia takareita, joita en itse saa mitenkään sujumaan. Paremmin sujuivat lainakuskin kanssa, eli siis peruskuski harjoittelee vain ahkerasti nyt ratsastamaan...

Keskiviikkona Tuulia kävi hoitamassa Rikun. Tällä kertaa ei saatu niin kovaa "jumilistaa" kuin viimeksi, vaan Riku oli jopa erittäin hyvässä kunnossa. Oli kiva yllätys. Liikunnan osalta Rikulla oli siis vapari.

Torstaina kävin kiertämässä Rikun kanssa käynnissä tekosaaret ja sen jälkeen ravailemassa alakentällä vähän eteen-alas -ravia. Virtaa olisi ollut enemmänkin, mutta edellispäiväisen fysioterapeutin käynnin takia piti jättää villittelyt toiseen kertaan.

Perjantaina koutsi hyppäsi Rikulla, jotta sai seuraavan päivän kisoja varten vähän tuntumaa.

Lauantaina paleltiin koko päivä Tampereen alue-estekisoissa ;) Riku hyppäsi koutsin kanssa 80cm ja 90cm radan. 80cm tuli yksi kielto ja 90cm kaksi ekaa estettä alas, sen jälkeen Riku vähän rauhoittui ja antoi ratsastaa. Loppuarata oli hyvä.

Sunnuntaina tein alakentällä intervallia n. 1,5h. Intervallin rakenne oli seuraava:

8 kierrosta käyntiä (n. 15min)
5 kierrosta ravia kahdella ympyrällä oikealle (n. 10min)
2 kierrosta käyntiä (n. 5min)
5 kierrosta ravia kahdella ympyrällä vasemmalle (n. 10min)
2 kierrosta käyntiä (n. 5min)
5 kierrosta laukkaa neljällä ympyrällä (vajaa 5min)
1 kierros käyntiä (n. 2min)
5 kierrosta laukkaa neljällä ympyrällä (vajaa 5min)
2 kierrosta käyntiä (n. 5min)
3 kierrosta laukkaa niin, että joka toinen pitkäsivua reippaampi veto (n. 3min)
1 kierros käyntiä (n. 2min)
3 kierrosta laukkaa niin, että joka toinen pitkäsivu reippaampi veto (n. 3min)
Loppuravit (10min)
Loppukäynnit (15min)

Käyntiä n. 45min
Ravia n. 30min
Laukkaa n. 30min

TwR seurakoulukilpailut 17.3

Sunnuntaina sain siis tallikaverilta kyydin seurakoulukilpailuihin Alaspäähän. Olin ensin ajatellut, että en mene ollenkaan, kun en pääse harjoittelemaan A:n rataa, mutta tilaisuuden kolkutellessa päätin kuitenkin lähteä. Iltapäivällä siis tallille ja iloisen hevosenhoitajan (luksusta!) kanssa hevosen puunaus. Letittää en jaksanut, vaikka harja olikin aika kamalan näköinen. Ennen kolmea lähdettiin siis kohti kisapaikkaa, koska koppikaveri meni aikaisemmassa verkkaryhmässä. Sillä aikaa Riku seisoskeli kopissa.

Puoli tuntia ennen verkan alkua otettiin Riku ulos. Se oli hyvin rauhallisena heti huomattuaan, että ollaan ihan tutussa paikassa. Verkka sujui myös hyvin, Riku oli hieman välillä jännittynyt ja en tuttuun tapaan saanut oikeaa pohjetta lävitse, mutta muuten kaikki oli varsin mukavasti. Yhden ratsukon ajaksi ulos maneesista ja sitten sisään odottelemaan omaa vuoroa. Siinä vuoroani odotellessa taivuttelin ja ravailin.

Radalle mennessä Riku jännittyi aika paljon ja en ehtinyt saada sitä kunnolla avuille ennen kuin piti aloittaa oma suoritus. Keskiravi rikkoikin laukalle ja laukkaohjelma oli kokonaisuudessaan varsin vauhdikas ;) Kovasti oli siis jännittymistä ilmassa. Luokkana oli B-merkin kouluohjelma, jossa ei mitään kovin erityistä ole. Väistötkin käynnissä, niin Riku ehti keskittyä niihin. Temponlisäys laukassa oli myöskin varsin matkaavoittava, heh. Eli siis päästin ehkä millin ohjasta ja sitten mentiin! Prosentteja tälle jokseenkin surkealle esitykselle kertyi 62,826% ja sillä irtosi viides sija (17 lähtijää).

Hauska ja rento reissu rataa lukuunottamatta kaiken kaikkiaan ;) Jos joskus siellä radallakin...

VRS seurakoulukilpailut

Sunnuntaina kävimme siis Rikun kanssa Valkeakosken ratsastusseuran seurakoulukilpailuissa. Edellisen kerran kävimme tuolla elokuussa, jolloin starttasimme helpon C:n ja B:n. Nyt sitten oli vuorossa helppo B ja A.

Ensimmäinen verkka oli vasta viiden maissa, joten aamulla sai nukkua niin pitkään kun jaksoi! Iltapäivällä kuitenkin hyvissä ajoin lähdimme tallille mutsin kanssa, koska olin onnistunut olemaan niin tunari, että olin opetellut A:n ratani peilikuvana... Oli pakko käväistä selässä ja ratsastaa rata vielä oikein ennen lähtöä.

Leteistä tuli muuten kauneimmat mitä olen ikinä onnistunut tekemään! Se ei sinänsä ole paljoa, mutta oli hauska olla kerrankin tyytyväinen jälkeen ;) Epätasaiset ne edelleen ovat, alussa on n. 5 kpl golfpalloja, sitten 4 normaalia ja lopuksi vielä 4 pientä. Ja kyllä, mulla on aina 13 lettiä! Olen huono kouluratsastaja ;)

Kisapaikalla Riku seisoskeli kopissa ja mä kävin katsomassa muutaman suorituksen alle. Äiti talutteli myös Rikua vajaan puoli tuntia, ja onneksi oltiin otettu liina mukaan, koska Riku oli ollut kuulemma varsin pomppivalla päällä. Menin selkään ja ehdin kävellä vartin verran kentällä. Riku oli aika jännittynyt, mutta kun itse relasin ja päästin ohjat kunnolla pitkäksi, sekin rauhoittui. Verkka maneesissa ryhmässä meni hyvin. Riku oli alkuun jännittynyt ja kyttäsi tuomaripäätyä ja katsomoa, mutta rauhoittui nopeasti kun keskityin vain ratsastamaan ihan normaalisti siitä huolimatta. Ajoittain tuli liikaa painetta, mutta ei kuitenkaan niin paljoa, että olisi tullut sinkoilua tai pukittelua.

B:n rata oli kaikenkaikkiaan hyvä. Riku jännittyi tällä kertaa sisääntuloaukon puolella (maneesissa ei siis ollut aitoja, vaan rata oli koko maneesin kokoinen), kun näki portin takana ihmisiä ja hevosia, mutta ei kuitenkaan karannut avuilta. Erityisen tyytyväinen olin raviohjelmaamme kokonaisuutena. Prosentteja tuli 61,8% ja tällä neljäs sija. Lähtijöitä luokassa oli 19.

Miltei saman tien siirryin sitten A:n verkkaan. Verkka sujui edelleen hyvin. Rataankin olin tyytyväinen, vaikka siinä oli paljon pisteitä vähentäviä rikkeitä. Pystyin kuitenkin ratsastamaan koko radan normaalisti, eikä Riku ylijännittynyt. Sen verran se oli kuitenkin vireessä, että keskiravista tuli rikko laukalle ja keskikäynti (tietenkin kertoimella arvioitu...) rikkoi useasti raville. Takaosakäännökset olivat ala-arvoiset ja vastalaukkoihin ratsastin huonot tiet. Pääasia oli kuitenkin se, että muoto pysyi myös nivelellä ja jännittymisestä huolimatta en lopettanut ratsastusta. Prosentteja tuli vaatimattomat 56,92% ja tällä toinen sija. Voittajalle hävittiin niin reilusti, ettei tarvinnut ollenkaan jossitella ;) Lähtijöitä luokassa oli neljä.

Erittäin tyytyväinen olen kisapäivään. Tuomarilta tuli kehuja siististä ratsastuksesta, mukavasta yhteistyöstä ja kivasta hevosesta. Laukkaan toivottiin lisää voimaa ja kantavuutta.

Tästä on hyvä jatkaa kohti ensi viikonlopun Alaspäätä, johon sain tallikaverilta kyydin ja lähdenkin siis sittenkin :)