Playsson.netin istuntaklinikka

Eilen olin seuraamassa meidän kotitallilla Playsson.netin järjestämää istuntaklinikkaa, jota oli pitämässä ratsastuspilatesohjaaja Aira Toivola. Päivä alkoi maneesissa klo 9-13 pidettävällä klinikkaopetuksella, jonka jälkeen oli lisämaksusta ollut mahdollisuus varata aika simulaattoriratsastukseen Airan opissa. Olin vähän epäileväinen sen suhteen, tulenko olemaan sitä mieltä, että oli kannattavaa vähistä rahoistani tällainen herkku kustantaa. Onneksi illalla simulaattoriratsastuksen jälkeen mieli oli kyllä täysin kääntynyt sen puolelle, että tapahtuma oli rahallisen panostuksen arvoinen.

Huom: Tämä teksti on kirjoitettu omien muistiinpanojen mukaan, pidätän mahdollisuuden väärinymmärryksiin.


Tapahtuma alkoi yhdeksältä niin, että Aira demosi kahden jalan olevan ratsastajan (Roosa ja Mira) avulla kunnollista seisomasentoa ja ryhtiä. Huomio kiinnittyi siihen, että yleisemmin, kun ihmistä pyydetään ottamaan "hyvä ryhti", hän automaattisesti vetää hartiat taakse, lapaluita yhteen ja näin alaselkä menee voimakkaasti notkolle. Aira korjasi tätä niin, että lantiota vedettiin "edestä alle" ja rintakehää "eteen ja alas". Tätä kuultiin monta kertaa päivän aikana uudestaan, sillä näin löydettiin ratsastajan palikat oikein päällekkäin, eikä niin, että joku palikka on liian edessä tai takana painopisteeseen nähden.

Seisoessa tulisi jalat asettaa noin 10 sentin päähän toisistaan, ja painon tulisi jakautua tasan jalalle niin, että painoa on myös isovarpaan tyvi - jalan ulkosyrjä -linjalla. Paino hakeutuu automaattisesti helposti vain kantapään päälle. Tämä johtuu usein siitä, että polvet ovat ylisuorina, ja tämä ylisuoruus tulisi tunnistaa ja korjata.

Ihminen suorittaa suuren osan liikkeistä dominoivilla etureisillä, jotka isoina ja "helppoina" lihaksina pyrkivät johtamaan liikettä. Tämä näkyy esimerkiksi niin, että kun ratsastaja keventää etureisiä käyttäen, kevennys on sellainen, että se ratsastajan ylösnoustessa ajaa hevosta eteenpäin ja taas laskeutuesssa pidättää. Tämän virheen korjaamisessa olennainen osa on takareisi-kantapää -linjan aktivoiminen. Tällöin työ siirtyy tehtäväksi myös takareidellä. Tätä harjoiteltiin katsomossa hakemalla ensin hyvä seisonta, paino koko jalkapohjalla, ja sen jälkeen tietoisesti kyykätessä käytettiin takareisiä ja jalan takalinjaa. Ja kas kummaa, kun allekirjoittaneenkin kipeä polvi ei yhtään kommentoinut kyykkäämistä näin, vaikka normaalisti vihoittelee!

Ratsukoiden aikana Aira kiinnitti asioita tietenkin erilaisiin asioihin ratsukoiden tarpeiden mukaan. Eniten itseeni kolahti omaan ratsastukseeni tällä hetkellä liittyvä kommentti, jonka Aira sanoi ensimmäisenä ratsastaneen Sennin ja Allin (kuten Aira, mäkin kieltäydyn kyllä sanomasta hevosta Lehmäksi :D) aikana. "Kun tasapaino tulee keskivartalosta, hevosen epätasaisuus ei häiritse sinun tasapainoasi, etkä sinä tukeudu hevoseen. Molemmilla on oma tasapaino." Tämä osui ja upposi! Mä aina rutisen siitä kun Riku "repii" mua pois tasapainosta, mutta jos ja kun se mun tasapaino tulisi sieltä, mistä sen kuuluisikin, ei se Rikun kiskominen vaikuttaisi muhun niin kuin se nyt pääsee vaikuttamaan. Ja toisaalta kun mulla olisi oma tasapaino kunnossa, mä en tukeutuisi Rikuun tasapainon tarpeessa ja näin aiheuttaisi sille sellaista fiilistä, että se haluaa kiskoa mua. Ei kun treeniä siis.

Kenttäratsukoiden ryhmässä, jossa olivat Roosa ja Senni ratsastamassa, keskityttiin aika paljon kevyttä istuntaa. Usein kevyt asento tehdään niin, että polvi isketään satulaan kiinni ja nostetaan etureisillä itsensä ylös satulasta. Aira muodosti kevyen asennon niin, että lonkka avattiin ensin takareiden kautta auki -> ylös penkistä -> vatsalihasten jatkuva tuki -> lonkka on auki ja lantio alla, polvi ei purista.

Olin lukenut hevostalli.netistä ennen klinikkaa jonkin verran kritiikkiä siitä, kuinka Aira asettaa kaikki ratsastajat samanlaiseen "etukönöön". Aira mainitsi jo ensimmäisten demojen kohdalla, että katse korjataan oikeaan paikkaan viimeiseksi, koska se on sellainen palikka, joka romahduttaa keskivartalon tuen, jos se nostetaan liian aikaisin. Klinikkaa katsellessa sain oivalluksen, joka liittyi siihen, että niin joo - ehkä se katse onkin se asia, joka lopulta sinetöi sen ryhdin oikeanlaiseksi. Jos seurasi ratsastajaa, joka oli ratsastanut Airan opissa enemmän, ja vertasi ratsastajaan, joka laittoi vasta lantion palikoita paikoilleen, ero oli selvä. Ensimmäinen istui kouluratsastajankin silmään suorassa, jälkimmäinen juuri siinä etukönössä. Kysyinkin tästä Airalta kysymyksen, jossa hän totesi, että etukönö todella on vain välivaihe, ei se, mihin ratsastaja lopulta halutaan. Siinä kohdassa ei kuitenkaan voi oikaista, ennen kuin ratsastaja aidosti pystyy pitämään keskivartalon tuen oikeanlaisena katsetta korjatessaan.

Klinikkaopetuksen loputtua ja simulaattoriopetuksen loppuessa aivovammaisen aivoja väsytti sen verran, että oli pakko lähteä nukkumaan pienet päiväunet kotiin ennen omaa vuoroani simulaattorissa. Simulaattoriin oli varattu 20 minuuttia per ratsastaja. Aikaa olisi saanut olla enemmänkin, olisin itse mielelläni harjoitellut monta kertaa istunnan muuttamista vanhasta uuteen istuntaan.

Tässä näkyy, millainen näyttö minulla oli edessä ratsastaessani simulaattorilla.

 Olen ratsastanut simulaattorilla kerran aikaisemmin, neljä vuotta sitten. Silloin lopputuloksena oli se, että painoni oli jatkuvasti hevosen oikealla puolella niin, että oikeastaan ollenkaan painoa ei ollut satulan keskellä, vaan paino oli lähinnä satulan ulkopuolella oikealla puolella. Nyt teimme ratsastuksen alkuun kahden minuutin ratsastustestin, jonka teimme silloin viimeksikin. Tässä testissä käydään kaikki askellajit lävitse, itse ei tarvitse ratsastaa vaan hevonen siirtyy askellajien välillä itsenäisesti, mikä on sekin aika hauskaa. Simulaattorihevosella on aivan tavallinen satula päällä ja päässä suitset, ohjista pidetään normaalisti kiinni.

Testitulos ennen istuntaohjausta

 Tässä testissä istuin siis selässä niin, kuin istuisin kun haluan istua superhyvin niin kuin olen oppinut. Tuo pituussuunnassa oleva pylväs, jossa on värejä, näyttää, kuinka paljon liikun sivuttaissuunnassa satulassa eri askellajeissa. Tästä olin superonnellinen, liikkumista tapahtui kyllä jonkun verran, mutta painoni ei ollut systemaattisesti toiselle puolelle kallellaan samalla tavalla kuin viime kerralla. Poikittain olevassa pilarissa näkyy sitten se, kuinka paljon liikun satulassa eteen-taakse. Laukassa valun helposti takakaarelle, ravissa taas paino siirtyy jonkin verran eteen.

Testin jälkeen aloimme työskennellä Arjan kanssa istuntani parissa. Hän tuli fyysisesti lähelle ja kosketti minua, jotta sai minut käyttämään oikeita lihaksia. Ongelmana minulla on se, että hevosen liike-energia pääsee minulta keskivartalosta "läpi", enkä saa otettua sitä käyttöön. Tämä on ongelmani erityisesti käynnissä ja laukassa, ja tunnistan sen itsekin. Kun yritän saada liike-ernegiaa talteen ja hevosta liikkumaan kanssani samassa rytmissä, jännitän helposti jalkojani yrittäen väkisin roikkua liikkeessä mukana. Airan kanssa yritimme saada minun keskivartaloni ottamaan liikkeen vastaan ja pitämään energian mukana, niin ettei liike karkaa. Tässä siis siirsimme taas lantiota edestä alle, hartioita eteen ja alas, niin että ylä- ja alavatsalihakset muodostivat korin. Ja kyllä muuten tuntui vatsalihaksissa jo hetken päästä!

Yritys tehdä pidäte ilman, että menetän vatsalihasten tukea.

Aira tuli reippaasti lähelle ja kosketuksella auttoi tuntuman oikeaan paikkaan.

Aika meni todella nopeasti! Vaihtelimme asentoa uuden ja vanhan välillä, jotta minun olisi jatkossa helpompi saada vaihdettua ajatusta istunnassa siihen oikeaan suuntaan. Olin tosi innoissani ja oli huippua päästä ratsastamaan näin, että toinen ihminen on siinä koko ajan valmiina auttamaan ja neuvomaan. Lopuksi teimme saman kahden minuutin ratsastustestin, kuin aluksi.

Lopputesti

Tässä näkyy ero tuohon ensimmäiseen siinä, missä toivoimmekin sen näkyvän - laukassa liike eteen- ja taakse satulassa on vähentynyt. Olin toki tuossa vaiheessa jo vähän väsähtänyt, niin henkisesti kuin fyysisestikin, mutta yritin jaksaa silti tsempata. Katselin tuota tulostetta vielä hetken simulaattorin omistajan kanssa (Sappeen Ratsutilan Arto Vähätalo), joka sanoi, että tuon verran kun istuntaan saadaan vartin aikana muutosta, se on hieno juttu.

Tuli itselle ihan hirveän iso motivaatiopiikki, ei siis mikään ihme, että tänään olin ilolla taas pilates/flexi-bar tunnilla etsimässä keskivartalon lihaksia ;)

Loppuun vielä vähän videota simulaattorista. Ekassa videossa on käyntiä, jossa voi nähdä, miten Aira opettaa minua löytämään keskivartalon lihasten tuen. Toisessa videossa on sitten ravia ja minun keskittynyt laukannostoyritykseni - lopulta saan simulaattorihevosenkin ymmärtämään, mitä yritän tehdä :D

Linkki videoon: https://www.youtube.com/watch?v=vKCvLSbBbYk

Linkki videoon: https://www.youtube.com/watch?v=u3S2ColaEt0