tiistai 24. marraskuuta 2015

Piia Pantsun valmennukset 23-24.11.

Harmittelin kuukausi sitten, kuinka ihanaa olisi päästä hyppäämään Piia Pantsun valmennukseen pitkästä aikaa. Esteratsastus on alkanut kiinnostaa enemmän ja enemmän, ja tuntuu, että olen nyt vihdoin sellaisessa tilanteessa, että pystyn muuttamaan jotain ratsastuksessani myös esteillä. Jonkinlainen rauha on löytynyt. Sellainen, ettei tarvitse olla koko ajan kamalan huolissaan, vaan asiat sujuvat omalla painollaan ja minulla on sellainen olo, että asioihin pystyy vaikuttamaan.

Asian harmitteluni liittyi siihen, että koska valmennukset ovat aika hinnakkaita, ei minulla yksinkertaisesti ollut rahaa sellaiseen luksukseen juuri nyt. Tässäkin tilanteessa on huiman hienoa, että tällaisellä 29-vuotiaalla (synttärit olivat muuten eilen, viimeinen vuosi kahdenkympin puolella pyörähti käyntiin!) on ratsastuksesta yhä vaan innostunut äiti. Päädyin siis valmennukseen aikaisena joululahjana. Ja täytyy sanoa, että tämä oli kyllä tämän joulun paras ja antoisin lahja!

Eilen maanantaina aloitimme siis iltapäivällä Rikun kanssa urakkamme. Olin pyytänyt päästä mahdollisimman helppoihin ryhmiin, ja näin olimme ensimmäisenä päivänä ryhmässä oli Rikun lisäksi nuoria 4-7 -vuotiaita hevosia. Piia halusi meidät alkuverryttelystä asti keskittymään siihen, että hevoset liikkuvat tasaisella tuntumalla molempien ohjien välistä pohkeesta kohti ohjaa. Minun perivirheeni on jäädä erityisesti estetunnin verryttelyssä säätämään kädellä kaikkea mahdollista, ja siihen Piia puuttui napakasti heti tunnin alusta. Sain mielestäni korjattua asiaa aika hyvin niin, että Riku oikeasti pääsi vertymään itse, ilman sitä, että minä yritin jatkuvasti kantaa sitä. Ylitimme kulmissa olevia yksittäisiä puomeja ensin ravissa, jonka jälkeen nostimme laukkaa. Teimme ravi-laukka-ravi -siirtymisiä niin, että jokaisen siirtymisen jälkeen tuli varmistaa, että hevonen liikkui ilman ratsastajan jatkuvaa työstämistä omassa tasapainossaan pohkeiden välissä. Tämän jälkeen jäimme laukkaamaan pidempiaikaisesti ja ylitimme kulmissa olevia puomeja niin, että väliin otettiin viisi askelta. Huolellisen alkuverryttelyn jälkeen Rikun laukka oli todella helposti säädeltävissä, ja kaikki välit oikeastaan onnistuivat.

Tätä työskentelyä teimme jonkin aikaa, että innostuneet nuoremmat hevoset saivat välit myös onnistumaan. Tämän jälkeen tulimme muutaman yksinkertaisen pikkutehtävän pienillä esteillä. Ensin hyppäsimme puomi - 2 askelta - pysty -linjan, josta jatkoimme päätyyn laukkapuomeille (väliin neljä askelta), siitä kokorataleikkaa -linjalle, jossa pysty - 3 askelta - ristikko-okseri ja taas päätyyn puomeille, jossa väli neljä askelta. Tämä sujui Rikulta oikein hyvin, se oli hyvin pohkeen edessä, laukat vaihtuivat ja homma tuntui juuri niin helpolta kuin näillä esteillä kuuluukin. Alla on tästä radasta video, tällä kertaa myös Piian kommentit kuuluvat, koska maneesissa käytettiin kuulutusjärjestelmää, eikä korvanappeja.

Linkki videoon: https://www.youtube.com/watch?v=xzwu-YCS6X4

Tämän jälkeen hyppäsimme vielä viimeiseksi pienen radan, jossa tulimme ensin saman esteen kuin äsken ensimmäisenä, mutta toisesta suunnasta, niin, että nyt rata alkoikin pysty - 2 askelta - puomi (tämä este puuttuu videolta, kun kuvaaja ei ehtinyt mukaan). Tämän jälkeen okseri - 3 askelta - pysty ja yhden askeleen pysty-pysty -sarja. Sen jälkeen mentiin vielä päädyn puomit. Videolla on myös pätkä mun ja Piian keskustelua radan jälkeen. Taas kaikki tuntui helpolta, oli jotenkin hyvä fiilis, paikat löytyivät ja homma sujui. Piia sanoikin loppupalautteessaan, että nyt ei ole kyllä syytä mihinkään paniikkiin, koska hevonen on kamalan positiivisesti ja rauhassa mun kanssa tekemässä hommia. Siltä se tuntuikin. Kotiläksyksi sain edelleen oman istunnan parantamista niin, että kantapäät pysyisivät esteiden välillä paremmin alhaalla ja ohja pysyy lyhyempänä.

https://www.youtube.com/watch?v=Tfro2VqH5ww

Näiden hyppyjen jälkeen päätettiin ensimmäisen päivän valmennus ja lähdettiin kotiin nukkumaan, koska tiistaina meidän aika valmennukseen oli Rikun kanssa kello 6.30. Huhhuh!

Tänään siis aloitettiin aamuhämärissä hommat. Ryhmä oli jonkin verran muuttunut edellisestä päivästä, ja nyt mukana oli ihan kaikenlaisia ratsukoita. Piia pyysi meitä ensin verryttelemään hevosia niin, että ne saivat rauhassa lämmetä pohkeesta eteen. Eli ensin ravasimme ja laukkasimme niin, että hevoset etsivät itse oman tasapainonsa rauhassa. Tämän jälkeen työstimme muutamia siirtymisiä niin, että ne olivat tasapainoisia ja hevoset siirtymisen aikana ja välittömästi niiden jälkeen avuilla. Riku tuntui todella miellyttävältä ratsastaa ja olin ajankohdasta huolimatta hyvin hereillä. Piia sanoikin, että Riku on suomenhevoseksi harvinaisen miellyttävän näköinen hevonen ratsastaa. En oikein tiennyt, olisinko ollut enemmän harmissani hienon rodun takia vai hyvilläni oman hevoseni takia, joten päätin sitten keskittyä vain siihen, että Riku on hieno ;)

Tällä kertaa hypättiin selkeästi enemmän. Aloitimme muutamilla yksittäisillä hypyillä, joiden jälkeen meidän piti ratsastaa hevoset pehmeästi avuille, kuuntelemaan ja liikkumaan omin jaloin. Riku oli todella hyvin näissä hypyissä ratsastettavissa! Alla videolla yksi esimerkki pompuista.

https://www.youtube.com/watch?v=TxzfT53eq6s

Tämän jälkeen hypättiin rata palasissa. Ensin tultiin sama hyppy kuin ensin yksittäisenä esteenä, jonka jälkeen hypättiin kokorataleikkaa -linjalla pysty - viisi askelta - okseri. Sen jälkeen vielä Piian sanojen mukaisesti "organisoitiin laukka" avuille. Kuulostaa varmaan tosi tylsältä, mutta olin näihinkin hyppyihin tosi tyytyväinen! Riku oli kivasti avuilla, ei painunut pohjetta vasten esteiden jälkeen suuremmin ja hypyt tuntuivat rennoilta.

https://www.youtube.com/watch?v=99pEMwkGQX0

Seuraavaksi tulimme radan loppuosan, eli yhden askeleen okseri-pysty -sarjan, viiden askeleen pysty-okseri -linjan ja kahden askeleen pysty-okseri -sarjan. Tällä radalla sattui minulla askelvirhe tuonne viimeiselle sarjalle, jossa en nähnyt ensimmäiselle osalle etäisyyttä, päädyin vähän lähelle ja näin jäimme sitten kauaksi toisesta osasta, johon tuli erikoinen hyppy, jossa ratsastaja ei pysynyt ihan mukana. Korjattiin se sitten toisen kerran, ja silloin se tulikin oikein mallikkaasti.

https://www.youtube.com/watch?v=9CTt1vOC_mI

Viimeiseksi tulimme koko rataa. Kauhukseni tajusin jossain vaiheessa, että sen jälkeen, kun Piia oli nostanut ensin esteitä muutamalle muulle ratsukolle, hän nosti niitä vielä lisää mulle ja Rikulle. Päätin kuitenkin, että minähän en Piia Pantsulle voi vastaan rutista, ja tulin radan kiltisti omasta mielestäni jäätävän isona. Oikeasti se oli noin 90cm-100cm korkuinen, mutta jäätävältä se tälle kuskille tuntui! Omasta rimakauhustani huolimatta kaikki meni aika hyvin. Viitosesteelle jäädyin itse kun en nähnyt askelta, enkä ollut menossa esteestä yli. Näin ollen Riku pysähtyi tälle radan pienimmälle esteelle kerran. Seuraavalla kerralla kuitenkin mentiin ylitse, ja kaikki oli hyvin. Kierroksesta jäi kiellosta huolimatta aika hyvä fiilis, koska tiedän, että jos olisin vain itse uskaltanut vähän kannustaa ennen estettä, Riku olisi kyllä selvinnyt siitä. Muuten paikat löytyivät kivasti ja tekeminen tuntui helpolta.

Linkki videoon: https://www.youtube.com/watch?v=LQR4GC4Y98c

Sain kyllä tosi paljon intoa harjoitteluun näistä kahdesta päivästä! Piia muisti minut kesältä 2014 ja oli oikein tyytyväinen siihen, kuinka paljon ajatusta ratsastukseen on sen jälkeen tullut. Olen ollut hyvässä opissa, mikä pitää kyllä paikkansa, kiitokset vain opettajille!

Talven kotiläksyinä seuraavaa:
- Oma istunta, kantapää alemmas (huom! 2 reikää lyhyemmät jalustimet kuin olen tottunut), ohjat kunnolla käteen ja käsi rauhalliseksi
- Jos iskee paniikki, tuijota esteen taakse, ei estettä
- Jos ei ole askelta, pohje kiinni ja vähän liikkeen taakse, odota hyppyä ja luota siihen, että se tulee sieltä kyllä
- Voimaavoimaavoimaa!
- Treeniä!

Kysymykselleni, voitaisiinkohan me ensi kaudella selvitä jo kunnialla niistä 90cm radoista Piia lähinnä nauroi. Tämä tarkoittanee sitä, että kunhan kuskin pää kestää, niin me selvitään kyllä.

Valmennuksen jälkeen Riku ehti tarhaan jopa ennen tarhakavereitaan, joten yhtään Rikulle tärkeää tarha-aikaa ei mennyt hukkaan ;) Nyt sitten loppuviikon aikana tehdään kevyttä palauttelua, ja perjantaina tuleekin fysioterapeutti Tuulia Luomala tsekkaamaan Rikun. Viikonloppu otetaan siis hyvinkin rauhaksiin.

10 kommenttia:

  1. Tosi levollisen näköistä menoa ja Riku ihanasti korvat hörössä :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo Riku on niin ihana kun se on aina korvat tötteröllä estehommissa <3

      Poista
  2. Kivan näköisiä hyppyjä, hyvä te!

    Multa pääsi spontaani naurunhörähdys tuosta "minähän en Piia Pantsulle voi vastaan rutista". Varmaan samalla mentaliteetilla mentäis täälläkin jos ikinäkoskaan ylipäätään kehtaisin hänen valmennukseensa lähteä. Mutta moro, tiistaiaamuna klo 6.30 :O

    Ja onnea synttärisankarille! Tää on aika passeli ikä ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mun vakiopettajat aina nauraa, että niiden pitäis käydä tsekkaamassa noissa Piian valmennuksissa, että mitä mä oikeastaan uskallan mennä, kun niissä meen aina oikeasti sinne mun mukavuusalueen laidalle ;) Kun ei tosiaan kehtaa nyt sentään Ruotsista asti matkanneelle gurulle ruveta inisemään, että emmäuskallaviittipysty :D

      Kiitti onnitteluista! Ikä on varsin hyvä ;)

      Poista
  3. Voi että tuo teidän meno näyttää niin ihanan rennolta ja kivalta. Riku korvat tötteröllä ja niin itsevarman näkösiä molemmat. (tähän nyt tulis se hymiö millä on sydämmet silmien paikalla) :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo täytyy sanoa, että esteratsastus on vasta nyt alkanut oikeasti tuntumaan rennolta ja kivalta! Jotain on nyt loksahtanut kohdalleen ja oon siitä tosi onnellinen. Riku on kyllä <3 x 1000!

      Poista
  4. Olipa rentoa menoa ja kivan näköisiä hyppyjä! Suomenhevosia on ihana katsella kun ne ovat noin innoissaan jostain :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuski on vihdoin alkanut saada paniikkinsa haltuun! Ja Riku on tosiaan niin ihanan tomerana suorittamassa esteratsastustehtäviään <3

      Poista
  5. Hyvältä näyttää!

    VastaaPoista