Hämeenkyrössä käytiin harrastamassa aluekoulukisailua pääsiäismaanantaina. Ratsastin kaksi luokkaa, K.N. specialin ja helppo A:10. Tuo A jännitti ihan kamalasti, meidän aluekisat kyseisellä tasolla ovat menneet surkeasti ja tosi surkeasti aiemmin... Nyt lähdimme kuitenkin uuteen kauteen kokeilemaan jälleen kerran, joko se A sieltä alkaisi lutviutua.
Aamulla herätys sunnuntain neljän herätykseen nähden varsin inhimilliseen aikaan. Tallilta lähdimme liikenteeseen yhdeksän aikaan. Hämeenkyröön köröttelyssä meni hyvä hetki, mutta perillä olimme tuttuun tapaan jo hyvään aikaan.
Ensin K.N.:n verryttelyyn ja radalle. Mielestäni rata oli parempi kuin sunnuntaina, mutta sorruin vähän yliratsastamaan tahtia, jolloin Riku tulee kiireiseksi, mutta jää ajoittain silti harmittavasti pohkeen taakse.
Tuomarien mielipiteet:
Pysähdykseen hiippaillen (5,5 molemmilta). Loiva kiemuraura olisi voinut olla tienä parempi (5,5 ja 6). Keskiravi vähän vaatimaton, mutta molempien tuomareiden mielestä ajatusta löytyi silti (jee! 5,5 ja 6). Voltista 6 ja loivasta kiemuraurasta 6,5 ja 7 kommentilla tahdikas. Kolmesta käyntiaskeleesta (jossa pää napsahti ylös ja hirnunta alkoi) 6 ja 5,5. Voltista 5,5 ja 6. Käyntiin siirtymästä 5 ja 6, siirtymä oli myöhässä. Käynnistä tykättiin, mutta toinen tuomari rokotti pään nostosta pysähdyksessä (5,5 ja 6,5). Laukannostosta 6,5 ja 6. Pääty-ympyrään kaivattiin parempaa asetusta (6 ja 6). Laukan laatu lävistäjällä oli parempi, mutta toinen tuomari rokotti hieman tasapainottomasta siirtymisestä (5,5 ja 6,5). Laukkannostosta 6,5 molemmilta, pääty-ympyrästä taas 7 ja 6,5. Lävistäjästä 6 ja 6,5. Käyntiin siirtyminen ravin kautta (5 ja 4). Pysähdykseen tultaessa kehuttiin käyntiä ja linjaa, pysähdys taas pää pystyssä (6,5 ja 5,5).
Alapisteet
Askellajit 6 ja 6
Lennokkuus 5,5 ja 6
Kuuliaisuus 6 ja 5,5
Asento 6,5 ja 6
Tiet 6 ja 6
Kommentit:
"Mukavia pätkiä :) Pyri ratsastamaan vielä huolellisemmin pohkeen eteen ja pyöreämmälle niskalle."
"Huolehdi ravin tahdista. Hyvä käynti ja letkeä, iso laukka."
Näillä prosentit 59,2 (Ääh! Tän piti olla se kausi kun ei B:stä yksiäkään prosentteja alle 60 aluetasolta ;D)
Sija löytyi puolen välin alapuolelta ja olin vähän yllättynyt. Videolta katsoessani kyllä tajusin ongelmat, joten ei muuta kuin treenaamaan taas!
Kanget päähän ja A:n rataa varten verkkaamaan. Riku tuli tosi vahvaksi laukassa ja mä jäin pitämään, kun jännitin, saanko tarvittavat tiet tehtyä radalla.
Radalle mennessä jännitti ensimmäistä kertaa hetkeen. En nyt jaksa käydä ihan koko rataa lävitse, joten mainitsen aallonpohjat ja huiput.
Aallonpohjat:
- keskiravi meni rikki jännityksen + juuri sillä hetkellä ohi kolistelevan kopin antaman tekosyyn takia.
- Laukkatäyskaarrot, joissa kaaduttiin pahasti jalan päälle, koska laukassa katosi vähän ohjaus innostuksen takia
Huiput:
- Takarit!! Sain ne esitettyä ja kutosta ja kuuspuolta tuli. Woawoa!
- Laukannostot olivat hienot
Tuomarikommentit:
"Symppis sh. Saisi olla ripauksen rennompi. Vielä vähän pyöreämpi niska."
"Askellajit puhtaat. Pientä jännitystä."
Loppuprosentit olivat 59,3. Woah! Olen todella onnellinen tästä prosenttinoususta ja ennen kaikkea siitä, että itsellä oli olo, että olen tehtävien tasalla radalla. Nyt oli paljon jännitystä mukana, toivottavasti seuraava rata päästään tekemään rennompana. Kyllä tää tästä :)
sunnuntai 27. huhtikuuta 2014
sunnuntai 20. huhtikuuta 2014
Vesra aluekoulu
Kyllä oli koirat kotona aamulla ihmeissään kun kello pärähti soimaan 4:15 ja siihen vielä sängystä reagoitiin nousemalla ylös. Huhhuh. On tämä hullu ja ihana harrastus. Eniten tämän aamun herätyksessä ja kisapäivässä kyllä ilahduttaa ja ihmetyttää se, kuinka mahtavat tukijoukot mulla on, kun ne tällaisiin päiviin suostuu. Kahden hevosen ja niiden ratsastajien lisäksi meillä oli hieno kolmen hengen tiimi, joka hoiti kaikki tilanteet reippaasti ja sujuvasti. Iso kiitos!
Tallilla letiteltiin ja kohti Vesilahtea lähdettiin kello 6:15. Paikalla oltiin tosi hyvissä ajoin, puolisen tuntia ehdittiin pyöriä ennen kuin lopulta polkaistiin "karavaani käyntiin" ja laitettiin pollet kuntoon ja lähdettiin verryttelemään.
Verryttely oli mun osaltani todella epäonnistunut. En onnistunut ratsastamaan hevosta hyväksi ja se, että tilaa oli suhteellisen vähän sotki mun keskittymistä, niin kuin aina. Ja sitten kun tilaa olisi ollut, en jotenkin saanut aikaiseksi. Riku jäi hitaaksi pohkeelle, enkä saanut lopulta kovista yrityksistä huolimatta oikeaa pohjetta kunnolla lävitse.
Radalle kuitenkin hiljalleen siitä.
Kokonaisuudesta voisin sanoa, että ei todellakaan ratsastuksellisia tähtihetkiäni. Jäin ratsastelemaan ratsastamatta. Viime kaudella olisin ollut tyytyväinen tähän periaatteessa ihan siistiin rataan, mutta tällä hetkellä ihan kiva ei vaan riitä. No, annetaan puheenvuoro kuitenkin nyt tuomareille.
Sisään ihan ok, lopussa vähän liirasi linjalta (6,5 ja 6). Voltilla ei ihan taipunut, mutta mun mielestä ihan ok, tuomarit vähän erimielisiä (5 ja 6,5). Toinen voltti paremmassa asetuksessa (7 ja 6). Suoristus olisi saanut osua paremmin linjalle (6 ja 6,5). Keskiravi lähti ookoo ja loppui vähän ajoissa (6 ja 6). Ensimmäinen käyntipohkeenväistö rikkoontuu kun Riku bongasi yhtäkkiä kaverin, nosti pään ylös ja alkoi seurata, mitä kaveri tekee. En laittanut väistöön juuri painetta kun pelkäsin että rikkoo raville kun on niin jännittynyt. Väistöstä siis ansaitusti 5 ja 5,5. Ravissa kaarto radan poikki energinen (6,5 ja 6,5). Käyntiin siirtymä ok (6,5 ja 6). Käyntiväistössä poikitus vaihteli (6 ja 6). Laukannosto tuntui hyvältä selkäänkin! (7 ja 7). Laukkaympyrään toinen tuomari kaipasi parempaa asetusta (7 ja 6). Lävistäjältä pääsi vähän tipahtamaan raviin, ei pahasti kuitenkaan (6 ja 6,5). Seuraava laukannosto ei ihan nappiin valmisteltu (6,5 ja 6). Keskilaukkaan kaivattiin vielä lisää rohkeutta ja suoruutta (6 ja 6). Pysähdys ei täysin suora (6 ja 6).
Istunta 6 ja 6
Apujen käyttö 6 ja 6
Tiet 6,5 ja 6,5
Harmonia 6 ja 6
Muoto ja eteenpäinpyrkimys 5,5 ja 6,5
Tuomarikommentit:
"Raamikas ratsu, jolla kiva energia. Muista tasapainottaa, jotta ei tule kiireiseksi."
"Miellyttävä ja hyväliikkeinen hevonen. Vielä lisää tasaisuutta ja valmistelut huolella."
Ihan aloittelijamaisia virheitä tuli tehtyä, mutta hevosen suorittamiseen olen hyvin tyytyväinen. Tällä suorituksella kuitenkin prosentit 61,630. Jäimme siis kisapaikalle ottamaan arskaa ja nauttimaan buffetin antimista. Upea kisapäivä.
Toki päivän kruunasi se, että lopulta tuli kutsu palkintojenjakoonkin. Viimeisiä sijoittuneita olimme, eli siis yhdeksänsiä 35 joukosta. Hyvä Riku, kuskia ei voi nyt juuri kiitellä ;)
Huomenna jatkamme Hämeenkyrössä.
 |
| Kiitos tiimi! |
Tallilla letiteltiin ja kohti Vesilahtea lähdettiin kello 6:15. Paikalla oltiin tosi hyvissä ajoin, puolisen tuntia ehdittiin pyöriä ennen kuin lopulta polkaistiin "karavaani käyntiin" ja laitettiin pollet kuntoon ja lähdettiin verryttelemään.
Verryttely oli mun osaltani todella epäonnistunut. En onnistunut ratsastamaan hevosta hyväksi ja se, että tilaa oli suhteellisen vähän sotki mun keskittymistä, niin kuin aina. Ja sitten kun tilaa olisi ollut, en jotenkin saanut aikaiseksi. Riku jäi hitaaksi pohkeelle, enkä saanut lopulta kovista yrityksistä huolimatta oikeaa pohjetta kunnolla lävitse.
Radalle kuitenkin hiljalleen siitä.
Kokonaisuudesta voisin sanoa, että ei todellakaan ratsastuksellisia tähtihetkiäni. Jäin ratsastelemaan ratsastamatta. Viime kaudella olisin ollut tyytyväinen tähän periaatteessa ihan siistiin rataan, mutta tällä hetkellä ihan kiva ei vaan riitä. No, annetaan puheenvuoro kuitenkin nyt tuomareille.
Sisään ihan ok, lopussa vähän liirasi linjalta (6,5 ja 6). Voltilla ei ihan taipunut, mutta mun mielestä ihan ok, tuomarit vähän erimielisiä (5 ja 6,5). Toinen voltti paremmassa asetuksessa (7 ja 6). Suoristus olisi saanut osua paremmin linjalle (6 ja 6,5). Keskiravi lähti ookoo ja loppui vähän ajoissa (6 ja 6). Ensimmäinen käyntipohkeenväistö rikkoontuu kun Riku bongasi yhtäkkiä kaverin, nosti pään ylös ja alkoi seurata, mitä kaveri tekee. En laittanut väistöön juuri painetta kun pelkäsin että rikkoo raville kun on niin jännittynyt. Väistöstä siis ansaitusti 5 ja 5,5. Ravissa kaarto radan poikki energinen (6,5 ja 6,5). Käyntiin siirtymä ok (6,5 ja 6). Käyntiväistössä poikitus vaihteli (6 ja 6). Laukannosto tuntui hyvältä selkäänkin! (7 ja 7). Laukkaympyrään toinen tuomari kaipasi parempaa asetusta (7 ja 6). Lävistäjältä pääsi vähän tipahtamaan raviin, ei pahasti kuitenkaan (6 ja 6,5). Seuraava laukannosto ei ihan nappiin valmisteltu (6,5 ja 6). Keskilaukkaan kaivattiin vielä lisää rohkeutta ja suoruutta (6 ja 6). Pysähdys ei täysin suora (6 ja 6).
Istunta 6 ja 6
Apujen käyttö 6 ja 6
Tiet 6,5 ja 6,5
Harmonia 6 ja 6
Muoto ja eteenpäinpyrkimys 5,5 ja 6,5
Tuomarikommentit:
"Raamikas ratsu, jolla kiva energia. Muista tasapainottaa, jotta ei tule kiireiseksi."
"Miellyttävä ja hyväliikkeinen hevonen. Vielä lisää tasaisuutta ja valmistelut huolella."
Ihan aloittelijamaisia virheitä tuli tehtyä, mutta hevosen suorittamiseen olen hyvin tyytyväinen. Tällä suorituksella kuitenkin prosentit 61,630. Jäimme siis kisapaikalle ottamaan arskaa ja nauttimaan buffetin antimista. Upea kisapäivä.
Toki päivän kruunasi se, että lopulta tuli kutsu palkintojenjakoonkin. Viimeisiä sijoittuneita olimme, eli siis yhdeksänsiä 35 joukosta. Hyvä Riku, kuskia ei voi nyt juuri kiitellä ;)
Huomenna jatkamme Hämeenkyrössä.
 |
| Kattokaa nyt kuinka onnellinen mä olen :D (Ja pohkeet irti pysähdyksessä...) |
 |
| Könötys... |
 |
| Vaeltava vasen käsi |
 |
| Korvarapsutus! |
torstai 17. huhtikuuta 2014
Hyvää fiilistä
Viime viikonloppuna Riku pääsi pitkästä aikaa hyppäämään kunnolla. Olin yrittänyt löytää itseäni rohkeampaa kuskia ensimmäisiin ulkokentällä (joka meillä on siis kuin lentokenttä...) tapahtuviin estehyppelyihin. Karaistuin kuitenkin lopulta hyppäämään itse siitä huolimatta, että en ollut hypännyt lokakuun jälkeen ollenkaan...
Hyvin kuitenkin sujui. Perjantaina menin hyppäämään vuokraajan koulutunnin jälkeen suoraan, vaihdettiin siis vain estepenkki selkään. Tämä ratkaisu oli varmaan ihan hyvä, Riku oli verrytellyt ja ehkä hieman vauhteja päästellyt jo pois. Vauhtia riitti silti kyllä estetunnillekin, kyllä mua vaan välillä vähän jännittää ne sinkoutumiset, pukittelut ja erilaisit jättihypyt. Hypättiin yksinkertaisia harjoituksia ja lopuksi pientä rataa. Esteiden korkeus max 80cm.
Lauantaina menin aamulla uudestaan hyppäämään. Edelleen sujui hyvin eikä jännittänytkään yhtään niin paljon kuin perjantaina. Riku oli ihan innoissaan leikkimässä estehevosta.
Estehyppelyiden jälkeen sunnuntai ja maanantai menivät maastossa. Sunnuntaina otettiin ihan normaali laukkamaasto ja maanantaina kävimme kävelemässä mäkiä.
Kouluratsastuksen pariin sen sijaan pääsin tiistaina ja uudestaan tänään. Molempina päivinä meinasi tulla epätoivo, kun tuntui, ettei homma vaan yksinkertaisesti suju ja hevonen tuntuu huonolta. Onneksi tänään keksin antaa kaverille kameran kentän laidalle ja hän kuvasi pätkiä treenistä. Järkytys oli valtava, kun katselin niitä pätkiä kotona. Itku meinasi tulla. Ja tulikin. Mun hevoseni on ryhdikäs ja kivan näköinen. Vielä on paljon parannettavaa, mutta huimasti ollaan tultu eteenpäin. Ihan järkyttävää.
Tässä pieni pätkä meidän treeneistä. Lyhyt pätkä valitettavasti vain, valitsin tämän kun ei näkynyt muita tuntilaisia tässä kovinkaan paljoa.
Hyvin kuitenkin sujui. Perjantaina menin hyppäämään vuokraajan koulutunnin jälkeen suoraan, vaihdettiin siis vain estepenkki selkään. Tämä ratkaisu oli varmaan ihan hyvä, Riku oli verrytellyt ja ehkä hieman vauhteja päästellyt jo pois. Vauhtia riitti silti kyllä estetunnillekin, kyllä mua vaan välillä vähän jännittää ne sinkoutumiset, pukittelut ja erilaisit jättihypyt. Hypättiin yksinkertaisia harjoituksia ja lopuksi pientä rataa. Esteiden korkeus max 80cm.
Lauantaina menin aamulla uudestaan hyppäämään. Edelleen sujui hyvin eikä jännittänytkään yhtään niin paljon kuin perjantaina. Riku oli ihan innoissaan leikkimässä estehevosta.
 |
| Tiukkaa keskittymistä (Kuvan ottanut Tytti Honkanen) |
 |
| Hurjia hyppyjä ;) (Kuvan ottanut Tytti Honkanen) |
Estehyppelyiden jälkeen sunnuntai ja maanantai menivät maastossa. Sunnuntaina otettiin ihan normaali laukkamaasto ja maanantaina kävimme kävelemässä mäkiä.
Kouluratsastuksen pariin sen sijaan pääsin tiistaina ja uudestaan tänään. Molempina päivinä meinasi tulla epätoivo, kun tuntui, ettei homma vaan yksinkertaisesti suju ja hevonen tuntuu huonolta. Onneksi tänään keksin antaa kaverille kameran kentän laidalle ja hän kuvasi pätkiä treenistä. Järkytys oli valtava, kun katselin niitä pätkiä kotona. Itku meinasi tulla. Ja tulikin. Mun hevoseni on ryhdikäs ja kivan näköinen. Vielä on paljon parannettavaa, mutta huimasti ollaan tultu eteenpäin. Ihan järkyttävää.
perjantai 11. huhtikuuta 2014
Onni on terve hevonen... & Nurmijärvi 6.4.
Olen ollut blogin puolella kovin hiljainen. Kirjoitushalut ovat täysin kadonneet. Isoin yksittäinen syy siihen, ettei ole tehnyt mieli kirjoittaa, on ollut Rikun omituinen "kipeystila". Tämän kanssa tuli tuskailtua koko helmi- ja maaliskuu - nyt onneksi syy on selvitetty ja kaikki on ihan hyvin. Asiasta kirjoittaminen on jotenkin ihan käsittämättömän vastenmielistä ja työlästä. Siksi en kirjoita siitä nyt - ehkä jossain myöhemmässä postauksessa avaan aihetta.
Nyt siirryn suoraan viime viikonlopun kisoihin. Sunnuntaina suuntasimme siis Nurmijärvelle seurakoulukisoihin. Aamulla siis hevonen letitykseen ja letityksen jälkeen satula selkään ja maneesiin pyörähtämään. Päätin ratsastaa Rikulla hieman ennen kisoihin lähtöä, koska viime kaudelta siitä jäi hyvät kokemukset. Riku oli aina huomattavasti paremmin avuilla verryttelyssä silloin, kun olin ehtinyt ratsastaa sitä hieman jo kotona.
Nurmijärvellä kaikki järjestelyt sujuivat hyvin. Kisat olivat aikataulussa ja Riku pääsi vuokraajansa kanssa ensin tutustumaan suhteellisen jännittävään maneesiin. Rata ratsastettiin onneksi ulkokentällä. Maneesin jännittävyyden jälkeen ulkokentän ja kisa-aitojen Rikuun tuoma lötkeys pääsi yllättämään ;)
Riku meni ensimmäisen radan jälkeen hetkeksi koppiin odottelemaan, että luokka vaihtuu ja sen jälkeen laitettiin poni uudelleen kuntoon ja kiipesin selkään. Riku oli verkassa aivan super. Parempaa en olisi voinut toivoa - hevonen oli innokas, avuilla ja kauttaaltaan mahtavan tuntuinen.
Kentälle pääsi vuoroaan odottelemaan yhtä ratsukkoa ennen. Tein vähän pohkeenväistöä, muutamia pysäytyksiä ja muutaman keskiravin. Hyvältä tuntui edelleen.
Ei kuin radalle siis.
Sisääntulolinja oli suora, mutta pysähdyksessä tuli muutama hiippailuaskel, poni ei meinannut rauhoittua odottamaan (6). Keskiravi sujuva 7, voltille kaivattiin lisää taivutusta 6. Seuraava keskiravi jälleen sujuva 7, ja voltille parempaa taivutusta 6. Kolmikaarisella kiemurauralla oli "hyvä energia" (7), mutta keskihalkaisijalla tulleet kolme askelta käyntiä olivat vähän kiireiset (6). Keskikäynti oli sujuva, mutta siihen kaivattiin lisää työntöä takaa (7). Laukannosto täsmällinen (7). Voltti hivenen alitemmossa (6), keskilaukka lähti hyvin mutta loppui liian aikaisin (6). Tämän takia myös harjoitusraviin siirtymisestä tuli 5,5. Pysäytys ja peruutus meille tutusti pää pystyssä ja pois avuilta, sinänsä siis kyllä ihan hyvä peruutus (5,5). Seuraava laukannosto oli aika räjähtävä, tuomari muotoili sen "hieman hätäiseksi" (6). Tähän suuntaan laukkavoltti parempi (6,5). Keskilaukka myös lähti paremmin (6,5). Raviinsiirtyminen oli sujuva (7). Keskihalkaisijalle tulin vähän ohi linjan (6).
Loppuarvosanat
Askellajit 7 (!)
Lennokkuus 6,5
Kuuliaisuus 6 (haha)
Asento 6,5
Oikeiden teiden seuraaminen 6,5
Loppukommentit: Hyvällä energialla ja ryhdillä esitetty rata. Volteilla saisi taipua rehellisemmin kyljestä ja keskiaskellajeissa varo ettei tahti kiihdy, jolloin saavutettu ylämäki säilyy.
Kokonaisprosentit 63,2% ja fiilis aivan loistava!!!
En ole ikinä ratsastanut niin hyvin kisoissa kuin tuolla radalla. Vaikka prosenteissa ei viime kauteen nähden ole mitään suurta muutosta, oli koko rata ihan eri planeetalta - juuri niin kuin kritiikissäkin sanottiin, ryhdikäs ja energinen. Ensimmäiset keskiravi seiskatkin tuli ansaittua, ah. Tältä se siis ilmeisesti tuntuu, kun se on helppoa.
Kun hevonen oli taputeltu ja maailman parhaaksi kehuttu, vietiin se koppiin ja lähdettiin kotiin. Ratsastin luokan alkupäässä ja luokka oli niin suuri, että pyysin lupaa poistua viemään hevonen kotiin.
Lupa tuli ja viikolla ihanilta kisajärjestäjiltä tuli vielä postia.
Nyt siirryn suoraan viime viikonlopun kisoihin. Sunnuntaina suuntasimme siis Nurmijärvelle seurakoulukisoihin. Aamulla siis hevonen letitykseen ja letityksen jälkeen satula selkään ja maneesiin pyörähtämään. Päätin ratsastaa Rikulla hieman ennen kisoihin lähtöä, koska viime kaudelta siitä jäi hyvät kokemukset. Riku oli aina huomattavasti paremmin avuilla verryttelyssä silloin, kun olin ehtinyt ratsastaa sitä hieman jo kotona.
Nurmijärvellä kaikki järjestelyt sujuivat hyvin. Kisat olivat aikataulussa ja Riku pääsi vuokraajansa kanssa ensin tutustumaan suhteellisen jännittävään maneesiin. Rata ratsastettiin onneksi ulkokentällä. Maneesin jännittävyyden jälkeen ulkokentän ja kisa-aitojen Rikuun tuoma lötkeys pääsi yllättämään ;)
Riku meni ensimmäisen radan jälkeen hetkeksi koppiin odottelemaan, että luokka vaihtuu ja sen jälkeen laitettiin poni uudelleen kuntoon ja kiipesin selkään. Riku oli verkassa aivan super. Parempaa en olisi voinut toivoa - hevonen oli innokas, avuilla ja kauttaaltaan mahtavan tuntuinen.
Kentälle pääsi vuoroaan odottelemaan yhtä ratsukkoa ennen. Tein vähän pohkeenväistöä, muutamia pysäytyksiä ja muutaman keskiravin. Hyvältä tuntui edelleen.
Ei kuin radalle siis.
Sisääntulolinja oli suora, mutta pysähdyksessä tuli muutama hiippailuaskel, poni ei meinannut rauhoittua odottamaan (6). Keskiravi sujuva 7, voltille kaivattiin lisää taivutusta 6. Seuraava keskiravi jälleen sujuva 7, ja voltille parempaa taivutusta 6. Kolmikaarisella kiemurauralla oli "hyvä energia" (7), mutta keskihalkaisijalla tulleet kolme askelta käyntiä olivat vähän kiireiset (6). Keskikäynti oli sujuva, mutta siihen kaivattiin lisää työntöä takaa (7). Laukannosto täsmällinen (7). Voltti hivenen alitemmossa (6), keskilaukka lähti hyvin mutta loppui liian aikaisin (6). Tämän takia myös harjoitusraviin siirtymisestä tuli 5,5. Pysäytys ja peruutus meille tutusti pää pystyssä ja pois avuilta, sinänsä siis kyllä ihan hyvä peruutus (5,5). Seuraava laukannosto oli aika räjähtävä, tuomari muotoili sen "hieman hätäiseksi" (6). Tähän suuntaan laukkavoltti parempi (6,5). Keskilaukka myös lähti paremmin (6,5). Raviinsiirtyminen oli sujuva (7). Keskihalkaisijalle tulin vähän ohi linjan (6).
Loppuarvosanat
Askellajit 7 (!)
Lennokkuus 6,5
Kuuliaisuus 6 (haha)
Asento 6,5
Oikeiden teiden seuraaminen 6,5
Loppukommentit: Hyvällä energialla ja ryhdillä esitetty rata. Volteilla saisi taipua rehellisemmin kyljestä ja keskiaskellajeissa varo ettei tahti kiihdy, jolloin saavutettu ylämäki säilyy.
Kokonaisprosentit 63,2% ja fiilis aivan loistava!!!
En ole ikinä ratsastanut niin hyvin kisoissa kuin tuolla radalla. Vaikka prosenteissa ei viime kauteen nähden ole mitään suurta muutosta, oli koko rata ihan eri planeetalta - juuri niin kuin kritiikissäkin sanottiin, ryhdikäs ja energinen. Ensimmäiset keskiravi seiskatkin tuli ansaittua, ah. Tältä se siis ilmeisesti tuntuu, kun se on helppoa.
Kun hevonen oli taputeltu ja maailman parhaaksi kehuttu, vietiin se koppiin ja lähdettiin kotiin. Ratsastin luokan alkupäässä ja luokka oli niin suuri, että pyysin lupaa poistua viemään hevonen kotiin.
Lupa tuli ja viikolla ihanilta kisajärjestäjiltä tuli vielä postia.
perjantai 24. tammikuuta 2014
LR-Teamin seurakoulukilpailut 18.1.
Viime viikon lauantaina herätyskello soi kello 5:00. Pakkasmittari näytti -24, eli siis mikäs mukavampi hetki kuin lähteä tallille letittämään ;) Kisahoitajan hain matkaan 5:45 ja tallilla sitten perinteiset puunaamiset, letitykset (voi elämä mä olen ruosteessa...) ja tavaroiden pakkaamiset. Liikkeelle pikkaisen kahdeksan jälkeen. Reittivalintamme ei osunut ihan nappiin, ja kisapaikalla oltiin siis aikataulusta myöhässä - ja sen jälkeen, kun jouduimme vääntämään pienessä tilassa yhdistelmämme ympäri (paikalla ei ollut opastusta parkkiin), olimme jo sitten ihan myöhässä.
Hevoset ulos kopista, kuntoon ja verkkaamaan. Verkka-aikaa oli 15 minuuttia. Verkassa Riku oli ajoittain ihan huikea - kaikki tuntui sujuvan ja sopivan. Muoto oli hieno ja korkea ja hevonen koko ajan jalan edessä. Paniikki iski siinä vaiheessa (hevoselle) kun maneesi tyhjeni - menimme ensimmäisinä luokassa ja maneesissa oltiin yksin. Meinasin tippua ennen radan aloitusta useampaan kertaan - en muistanutkaan, kuinka notkeasti mun hevoseni pukittaa ;)
Ensin ratsastettiin He A:10. Rata oli kauttaaltaan epätasainen - ne pätkät, jotka sujuivat, menivät tosi hyvin ja ne pätkät, mitkä eivät sujuneet, menivät ihan alta lipan. Pisteiden vaihtelua välillä 3-8 :D Olin kuitenkin tyytyväinen siihen, että sain ratsastettua ja pysyin itse suhteellisen rauhallisena vaihtelevista tilanteista (säntäily, laukan vaihtaminen pukin kautta, pukittaminen muuten vaan) huolimatta. Prosentteja yllättävän hyvät 58,8% ja 4./8.
Ennen seuraavaa luokkaa laitettiin hevoset loimikasa päällä koppiin syömään heiniä ja yritettiin pitää itsemme lämpimänä keinolla millä hyvänsä. Aika huonosti ainakin allekirjoittanut onnistui... K.N:n verkka oli jos mahdollista vielä parempi kuin A:n - parhaita keskiraveja ikinä, hevonen toimi kuin unelma. Tämä kaikki toki kadotettiin radalla, eihän se muuten olisi mun ratsastusta ;) Rata oli tahdiltaan kiireinen ja Riku intoutui pukittamaan myös useampaan kertaan. Tuomarilta loppukommentiksi: "Erittäin laadukas, mutta hivenen omapäinen hevonen" :D Hivenen joo... Prosentit 58,6% ja luokassa 14./26.
Olipa kyllä harvinaisen pirteä kisapäivä :D Jos seuraavan kerran liikenteeseen kun on n. 30 astetta lämpimämpää...
Hevoset ulos kopista, kuntoon ja verkkaamaan. Verkka-aikaa oli 15 minuuttia. Verkassa Riku oli ajoittain ihan huikea - kaikki tuntui sujuvan ja sopivan. Muoto oli hieno ja korkea ja hevonen koko ajan jalan edessä. Paniikki iski siinä vaiheessa (hevoselle) kun maneesi tyhjeni - menimme ensimmäisinä luokassa ja maneesissa oltiin yksin. Meinasin tippua ennen radan aloitusta useampaan kertaan - en muistanutkaan, kuinka notkeasti mun hevoseni pukittaa ;)
Ensin ratsastettiin He A:10. Rata oli kauttaaltaan epätasainen - ne pätkät, jotka sujuivat, menivät tosi hyvin ja ne pätkät, mitkä eivät sujuneet, menivät ihan alta lipan. Pisteiden vaihtelua välillä 3-8 :D Olin kuitenkin tyytyväinen siihen, että sain ratsastettua ja pysyin itse suhteellisen rauhallisena vaihtelevista tilanteista (säntäily, laukan vaihtaminen pukin kautta, pukittaminen muuten vaan) huolimatta. Prosentteja yllättävän hyvät 58,8% ja 4./8.
Ennen seuraavaa luokkaa laitettiin hevoset loimikasa päällä koppiin syömään heiniä ja yritettiin pitää itsemme lämpimänä keinolla millä hyvänsä. Aika huonosti ainakin allekirjoittanut onnistui... K.N:n verkka oli jos mahdollista vielä parempi kuin A:n - parhaita keskiraveja ikinä, hevonen toimi kuin unelma. Tämä kaikki toki kadotettiin radalla, eihän se muuten olisi mun ratsastusta ;) Rata oli tahdiltaan kiireinen ja Riku intoutui pukittamaan myös useampaan kertaan. Tuomarilta loppukommentiksi: "Erittäin laadukas, mutta hivenen omapäinen hevonen" :D Hivenen joo... Prosentit 58,6% ja luokassa 14./26.
Olipa kyllä harvinaisen pirteä kisapäivä :D Jos seuraavan kerran liikenteeseen kun on n. 30 astetta lämpimämpää...
torstai 16. tammikuuta 2014
Paluu!
Motivaatio omien treenien kirjoitteluun ylös koki inflaation ja tuntui, ettei tällä näpyttelyllä ole minulle enää mitään annettavaa. Nyt taas tuntuu, että voisi olla hyvä kirjoitella omia ajatuksia taas ylös.
Heinäkuun jälkeen on tapahtunut paljon - olemme Rikun kanssa voittaneet kultaa seuranmestaruuksissa esteratsastuksesta ja hopeaa kouluratsastuksesta (nurinkurista, tiedän!), käyneet edustamassa (ja hakemassa voiton) alueiden tallienvälisissä estekisoissa (samoissa kisoissa myös ensimmäinen meidän estesijoitus muualla kuin kotona - kolmas luokassa 75cm), hypänneet aikuisratsastajamestaruutta Tampereen mestaruuksissa (ja menettäneen mitalin sen takia, että ratsastaja unohti radan!), hypänneet meidän isoimman radan, 90cm kisoissa (kaksi pudotusta) ja sen lisäksi treenanneet ja treenanneet. Ja treenanneet vähän lisää. Riku näyttää nykyään tyystin erilaiselta kuin aikaisemmin, ja välillä pääsee kokemaan myös niitä hetkiä kun hevonen vain leijuu ja olo on se, että voit tehdä mitä vaan. Hyvin harvoin, mutta joskus.
Talvitreenin ja varsinaisen kisakauden tauon aikana on tarkoitus käydä sopivin paikoin vähän muistelemassa, miltä se kouluratsastus tuntuikaan. Ensimmäiset radat ratsastin aika pian vuodenvaihteen jälkeen, omalla tallilla harjoituskoulukisoissa. Riku oli hieno ja energinen, tosin välillä vähän turhankin innoissaan säntäilemässä erinäisiin paikkoihin ;) Tuloksena kuitenkin kaksi varsin hyvää rataa, joista toinen myös elämäni paras helppo A-tasoinen rata.
Ensi viikonloppuna suuntaamme iloisessa pakkassäässä kisaamaan Valkeakoskelle seurakilpailuihin. Olen ilmoittautunut luokkiin K.N. ja He A:10. Saa nähdä, pysynkö niin rauhallisena, että saisin ratsastettua radat edes suunnilleen omalla tasollani.
Rikulle kuuluu noin muutenkin vallan hyvää. Ja minulle myös. Hyvä tästä vuodesta vielä tulee.
Heinäkuun jälkeen on tapahtunut paljon - olemme Rikun kanssa voittaneet kultaa seuranmestaruuksissa esteratsastuksesta ja hopeaa kouluratsastuksesta (nurinkurista, tiedän!), käyneet edustamassa (ja hakemassa voiton) alueiden tallienvälisissä estekisoissa (samoissa kisoissa myös ensimmäinen meidän estesijoitus muualla kuin kotona - kolmas luokassa 75cm), hypänneet aikuisratsastajamestaruutta Tampereen mestaruuksissa (ja menettäneen mitalin sen takia, että ratsastaja unohti radan!), hypänneet meidän isoimman radan, 90cm kisoissa (kaksi pudotusta) ja sen lisäksi treenanneet ja treenanneet. Ja treenanneet vähän lisää. Riku näyttää nykyään tyystin erilaiselta kuin aikaisemmin, ja välillä pääsee kokemaan myös niitä hetkiä kun hevonen vain leijuu ja olo on se, että voit tehdä mitä vaan. Hyvin harvoin, mutta joskus.
Talvitreenin ja varsinaisen kisakauden tauon aikana on tarkoitus käydä sopivin paikoin vähän muistelemassa, miltä se kouluratsastus tuntuikaan. Ensimmäiset radat ratsastin aika pian vuodenvaihteen jälkeen, omalla tallilla harjoituskoulukisoissa. Riku oli hieno ja energinen, tosin välillä vähän turhankin innoissaan säntäilemässä erinäisiin paikkoihin ;) Tuloksena kuitenkin kaksi varsin hyvää rataa, joista toinen myös elämäni paras helppo A-tasoinen rata.
Ensi viikonloppuna suuntaamme iloisessa pakkassäässä kisaamaan Valkeakoskelle seurakilpailuihin. Olen ilmoittautunut luokkiin K.N. ja He A:10. Saa nähdä, pysynkö niin rauhallisena, että saisin ratsastettua radat edes suunnilleen omalla tasollani.
Rikulle kuuluu noin muutenkin vallan hyvää. Ja minulle myös. Hyvä tästä vuodesta vielä tulee.
maanantai 5. elokuuta 2013
RiRa seuraeste 27.7.
Kamalasti on ehtinyt tapahtua asioita, jotka haluan kirjoittaa muistiin sitten viime postauksen. Taidan jakaa asiat useampaan postaukseen, joten aloitetaan nyt vaikka Riksun estekisoista reilun viikon takaa.
27.7.2013 olimme siis Riksussa seuraestekisoissa. Aamulla lähdimme kahdeksan maissa tallilta liikenteeseen, mukaan lähtivät myös tallikaveri ja hänen hevosensa, jotka hyppäsivät sitten isompia luokkia iltapäivällä. Itse olin ilmoittautunut hurjiin 70cm ja 80cm luokkiin.
Kisapaikalla sitten lähdin kisakansliaan maksamaan lähdöt ja siitä sitten ihailemaan esterataa. Oksetutti, tärisytti ja kauhistutti. Rataa kävellessä mikään este ei näyttänyt isolta, mutta asenteeni oli kuitenkin suunnilleen "tuolle kieltää, tuosta ei mennä yli voieivoieivoiei" :D Hetken päästä kuitenkin yritin saada itseni oikeaan mielentilaan, ja onneksi tallikaveri oli myös tsemppaamassa oikeaan vireeseen.
Verkassa Riku oli iloinen ja hyppäsi hyvin. Radalle lähdin ahdistuneena, mutta ehdin kuitenkin näyttää lähes kaikki radan ihmeelliset erikoisesteet (joita oli useita!). Sen jälkeen reipas tervehdys, pohkeet kiinni, nenä ylös (hevosen nenä) ja kohti ekaa estettä. Riku imi esteelle hienosti eikä mun tarvinnut kuin pitää pohkeet kiinni ja ohjata seuraavalle. Riku hyppäsi hyvin ja kuskikin keikkui mukana, vaikka osa hypyistä lähti aika kaukaa Rikun innostuksen takia ja sen takia jäin vähän jälkeen muutamassa hypyssä.
Ihana Riku hoiti homman kotiin ja saatiin puhdas rata. Kaikki puhtaan radan suorittaneet palkittiin ruusukkeella ja ilolla otin ruusukkeen vastaan portilla ja sen jälkeen mä yritin löytää kadonneen hengitykseni takaisin. Pelko oli mennyt jalkoihin ja ne lähes pettivät kun tulin hevosen selästä alas... Voi kamala kun oon ihan kamalan estepelkoinen :D
Kasikympin verkka sujui taas hyvin ja rata oli ihan yhtä hyvä kuin edellinen. Olin ennen selkään menoa seurannut sen verran luokkaa, että huomasin, että ihanneaikaan täytyi painella aika hapiaa. Monet nopeat ponitkaan eivät siihen meinanneet ehtiä ja yliaikavirhepisteitä tuli paljon. Sen takia sitten pistelin reipasta tahtia koko radan ja vikalle esteelle (okseri-pysty -sarja) tullessa oltiin vielä nollassa kiinni. Siihen toin sitten liian reippaasti sisään ja Riku ei ehtinyt kerätä jalkojaan kunnolla ja tiputti okserin etupuomin. Tuloksena 4vp, mutta itse suoritus suoritettu ihanneajan mukaisesti, eli ei siis virhepisteitä ajasta! Uskomatonta.
Riku on kyllä maailman hienoin heppa. Tässä vielä vähän estekuvia kisoista, kaikki kuvat on ottanut Heidi Alanko, kiitos Heidille!
Tätä tällä kertaa: rästiin jäävät vielä kertomukset omista harkkarikoulukisoista, tuntsarimestaruuksista Lappeenrannassa ja omien seurakoulukisojen järjestäminen... Jatketaan siis ehkä huomenna!
27.7.2013 olimme siis Riksussa seuraestekisoissa. Aamulla lähdimme kahdeksan maissa tallilta liikenteeseen, mukaan lähtivät myös tallikaveri ja hänen hevosensa, jotka hyppäsivät sitten isompia luokkia iltapäivällä. Itse olin ilmoittautunut hurjiin 70cm ja 80cm luokkiin.
Kisapaikalla sitten lähdin kisakansliaan maksamaan lähdöt ja siitä sitten ihailemaan esterataa. Oksetutti, tärisytti ja kauhistutti. Rataa kävellessä mikään este ei näyttänyt isolta, mutta asenteeni oli kuitenkin suunnilleen "tuolle kieltää, tuosta ei mennä yli voieivoieivoiei" :D Hetken päästä kuitenkin yritin saada itseni oikeaan mielentilaan, ja onneksi tallikaveri oli myös tsemppaamassa oikeaan vireeseen.
Verkassa Riku oli iloinen ja hyppäsi hyvin. Radalle lähdin ahdistuneena, mutta ehdin kuitenkin näyttää lähes kaikki radan ihmeelliset erikoisesteet (joita oli useita!). Sen jälkeen reipas tervehdys, pohkeet kiinni, nenä ylös (hevosen nenä) ja kohti ekaa estettä. Riku imi esteelle hienosti eikä mun tarvinnut kuin pitää pohkeet kiinni ja ohjata seuraavalle. Riku hyppäsi hyvin ja kuskikin keikkui mukana, vaikka osa hypyistä lähti aika kaukaa Rikun innostuksen takia ja sen takia jäin vähän jälkeen muutamassa hypyssä.
Ihana Riku hoiti homman kotiin ja saatiin puhdas rata. Kaikki puhtaan radan suorittaneet palkittiin ruusukkeella ja ilolla otin ruusukkeen vastaan portilla ja sen jälkeen mä yritin löytää kadonneen hengitykseni takaisin. Pelko oli mennyt jalkoihin ja ne lähes pettivät kun tulin hevosen selästä alas... Voi kamala kun oon ihan kamalan estepelkoinen :D
Kasikympin verkka sujui taas hyvin ja rata oli ihan yhtä hyvä kuin edellinen. Olin ennen selkään menoa seurannut sen verran luokkaa, että huomasin, että ihanneaikaan täytyi painella aika hapiaa. Monet nopeat ponitkaan eivät siihen meinanneet ehtiä ja yliaikavirhepisteitä tuli paljon. Sen takia sitten pistelin reipasta tahtia koko radan ja vikalle esteelle (okseri-pysty -sarja) tullessa oltiin vielä nollassa kiinni. Siihen toin sitten liian reippaasti sisään ja Riku ei ehtinyt kerätä jalkojaan kunnolla ja tiputti okserin etupuomin. Tuloksena 4vp, mutta itse suoritus suoritettu ihanneajan mukaisesti, eli ei siis virhepisteitä ajasta! Uskomatonta.
Riku on kyllä maailman hienoin heppa. Tässä vielä vähän estekuvia kisoista, kaikki kuvat on ottanut Heidi Alanko, kiitos Heidille!
 |
| Eka este ylitetty! |
 |
| Ei muuten naurattanut... |
 |
| Ihana Riku! |
 |
| Hanaa! |
Tätä tällä kertaa: rästiin jäävät vielä kertomukset omista harkkarikoulukisoista, tuntsarimestaruuksista Lappeenrannassa ja omien seurakoulukisojen järjestäminen... Jatketaan siis ehkä huomenna!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)