tiistai 11. elokuuta 2015

Puskaratsastajaksi puskaratsastajien joukkoon

Jännitän sunnuntaina odottavaa Playssonin järjestämää Mikael Wahlmanin klinikkaa aivan mielettömän paljon. Kun minua alunperin kysyttiin osallistumaan, epäröin hetken. En sen takia, että en haluaisi päästä Miksun oppiin. Epäröinti liittyi siihen, että en innosta räiskyen halua suunnata haukuttavaksi hevostalli.nettiin. Totuushan on se, ettei minun esteratsastukseni ole mitenkään kaunista. Olen kohtalaisen kehno ratsastaja, joka on esteratsastajana täysin alkutaipaleella.

Epäröinti meni kuitenkin ohitse muutamassa minuutissa. Voi elämä - mähän olen melkein kolmekymppinen erityisluokanopettaja, tottunut tiukkoihin tilanteisiin. En luulekaan ratsastavani hyvin, joten kommentit tuskin onnistuvat osumaan kovinkaan arkaan paikkaan. Ja kuinka hieno mahdollisuus on päästä uuden ihmisen silmän alle ratsastamaan hevosella, jonka kanssa on vielä näin paljon opittavaa. Huippua!

Nyt jännitys on kuitenkin tullut takaisin. Se valtasi minut oikeastaan samaan aikaan kun hevostalli.netissä alkoi keskustelu klinikan osallistujista. Keskustelua on käyty mielestäni hyvässä hengessä, todeten, että klinikkaan osallistuu tavallisia ratsukoita. Näin se onkin. Toki moni on ihmetellyt, että miksi tuosta pitäisi maksaa - kun eihän siellä edes näe mitään. Toisaalta moni on myös todennut, että tavisratsastajille saattaa olla hedelmällisempää päästä seuraamaan toisten tavisratsastajien ratsastusta. Ja varmasti harjoituksista ja siitä, miten Miksu ratsukkoja korjaa, voi oppia moni ihminen jotain.

Jännitys ei oikeastaan liity siis keskustelussa esiin nostettuihin asioihin, koska kuten sanoin, keskustelu on ollut asiallista. Se liittyy siihen, että oikeastaan vasta nyt tajusin, että olen antanut avoimesti luvan nettiyhteisölle rääpiä minun ratsastustani ja minua. Tämän enempää en oikeastaan voikaan ketään kutsua niin tekemään, kuin ilmoittautua paljon keskustelua herättäneen blogiportaalin esteratsastusklinikkaan tietäen, että ratsastuksesi on kehnoa.

No, nyt ei enää jänistetä. Mennään ja ratsastetaan, yritetään pitää hauskaa. Nautin hevosestani ja siitä, että bloggaaminen on heittänyt minut näin mahtavan tilaisuuden eteen. Riku valmistautuu sunnuntain koitosta varten viettäen kolmatta "kesälomaviikkoaan" eli viikkoa, jolloin se saa lomailla minilaitumellaan kavereidensa kanssa. Lisäksi olemme maastoilleet paljon, treenanneet kouluratsastusta pari-kolme kertaa viikossa ja hypänneet välillä. Käytännössä viikko-ohjelma ei siis ole eronnut juurikaan normaalista, mutta kisattomuus on tuonut ratsastajalle samaa lomantuntua, mitä hevonen toivottavasti saa syödessään vihreää laitumella.

Seuraavat koulukoulukisat ovat kalenterissa 22.8., jolloin olisi tarkoitus ajella Killerille asti Lauran ja Ronin kanssa kisailemaan, jos kaikki menee suunnitelmien mukaan. Vähän rupeaa jo kisahammasta kolottamaan...

Hyvillä mielin kohti sunnuntait

6 kommenttia:

  1. Älä stressaa! Ne jotka paasaa, eivät ole siellä katsomossa! Usko pois... ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä yritän kovasti olla ressaamatta! :D

      Poista
  2. Klikkasin nyt vasta auki plokisi, ja tuumin että olisi pitänyt tehdä niin jo paljon aikaisemmin. Pisteet elävästä kielestä ja oikeinkirjoituksesta, se on niin harvinaista!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi kiitos kehuista, merkitsevät paljon!

      Poista
  3. Pitäkää hauskaa ja muista nauttia valmennuksesta! Puskista huutelijat voi jättää aivan omaan arvoonsa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin se on yritettävä tehdä! :)

      Poista