Hyppyhommia!

Keskiviikkona meillä oli estevalmennus, josta voisin yrittää nyt vähän tarkemmin kertoa jotain. Meitä oli tunnilla yhteensä neljä, tosi eritasoisia ratsukoita niin, että mä mun haparoiva 80cm -tasolla edustin sitä huonointa osaamista ja sitten meillä oli vielä muutama hyvinkin eri tasolla operoiva ratsu. Tunti oli kuitenkin sama kaikille, estekorkeudet sitten toki hyvin erilaisia ;)

Ensin menimme ravissa ja laukassa kolmea puomia niin, että ensimmäisen ja toisen puomin väli oli 12 metriä ja toisen ja kolmannen puomin väli 15 metriä. Ensimmäiseen väliin kolme askelta ja toiseen neljä. Riku oli hieman hidas niin pidätteelle kuin pohkeellekin ja mietin jo hieman, että mitenköhän se hyppääminen sujuu. Puomit kuitenkin sujuivat ihan hyvin.

Sen jälkeen hyppäsimme muutamaa erillistä linjaa ja estettä matalalla korkeudella. Rikulla ei ollut näissä mitään ongelmia, mun oli vaan vaikea jättää varmistelu ja turha nyplääminen ja nypeltäminen pois kun olen tottunut ratsastamaan liikaa kädellä esteitä hypätessäni. Kun onnistuin jättämään turhan säätämisen pois, sujuivat hypytkin paremmin kun rytmi pysyi parempana.

Lopuksi hyppäsimme rataa, josta yritin piirtää vähän kuvaa tähän. En tiedä selventääkö se ollenkaan ;) Ykköselle käännettiin suht. pieni tie nelosen edestä ja siitä jatkettiin kakkos-kolmoslinjalle (n. 7-8 askelta) ja siitä sitten kaarteesta sujuvasti nelos-vitoslinjalle. Siitä sitten taas kaarevalle kuutos-seiskalinjalle ja siitä edelleen kahden askeleen sarjalle. Lopuksi hypättiin vielä muurilaatikot (kuvassa tuo hämärän näköinen neliö, jonka meinasin unohtaa piirtää ja tungin lopulta kahden esteen väliin...). Estekorkeus oli n. 80-90cm, eli mun mittapuulla ihan valtava! Ja kun tosiaan noita linjoja (tosin siis pitkiä linjoja, mutta linjoja kuitenkin) oli koko ajan, ei radalla ollut oikeastaan sellaista hengähdustaukoakaan, joten täytyy sanoa, että aika hengästynyt oli fiilis radan jälkeen. Sain mukavaa palautetta, olen reipastunut esteratsastuksen suhteen (sen olen toki itsekin huomannut) sekä rauhoittunut kädeltäni ja muutenkin.

Huhhuh. Oksettaa silti.

Huomenna pitäisi lähteä Riihimäelle hyppäämään hurjiin seurakilpailuihin, jännittää niin ettei veri kierrä... Tänään sen sijaan otimme rennosti ja ratsastin Rikulla ensimmäistä kertaa elämässäni ilman satulaa! Tajusin tallille ajellessani, etten ole sitäkään ikinä kokeillut ja päätin kokeilla. Hyvin meni, Riku otti hyvinkin rauhallisesti ja suhtautui tyynesti mun ajoittaisiin harjatarrautumisiin kun yritin pysyä selässä. Ei ole tasapaino kuin ennen...

Superfiilis ja superhevonen - Nastola 14.7.

Viime viikolla ahkeroimme Rikun kanssa yhdessä kouluvalmennuksessa, yhdessä estevalmennuksessa, kahden maastopäivän, yhden puomipäivän ja yhden kisapäivän verran.

Olin siis pitkästä aikaa kouluvalmennuksessa. Fiilis ei ollut huikea, lähinnä sellainen, että mietin jo lajinvaihtoa. Mitäköhän me edes tehtiin, olen pyrkinyt poistamaan sen valmennuksen niin tehokkaasti kovalevyltäni, ettei muistijälkiä juuri ole jäänyt. Väistöjä, laukannostoja, askeleen pidennystä ja lyhennystä jne. Mutta ei siis tosiaan jäänyt jälkipolville kerrottavaa siitä valmennuksesta.

Estevalmennuksesta sen sijaan jäi! Olen hypännyt Rikun kanssa nyt keväällä ja kesällä yksittäisinä esteinä ihan maksimissaan 85cm esteitä ja tehtävissä n. 70cm rataa. Menin valmennukseen haastamaan itseni ja haastetta tosiaan sain... Hypättiin rataa, joka oli kauttaaltaan linjaa linjan perään. Ykkönen-kakkonen oli suora viiden askeleen linja, kolmoselta kaarrettiin kaarevalla linjalla kolmen askeleen neljä-viisi linjalle, siitä sitten seuraavalle kolmen esteen linjalle pysty- viisi askelta -pysty - kolme askelta - okseri ja siitä sitten lopuksi vielä viiden askeleen suoralle linjalle. Hyppäsimme radan ensin osissa n. 70cm korkeana ja siinä vaiheessa sain kunnon estevaihteen silmään ja kaikki hypyt tuntuivat äärimmäisen hyviltä. Sen jälkeen esteitä nostettiin niin, että radan korkeus oli n. 80-90cm. Ja tultiin uudestaan koko rata. Ja mä selvisin siitä hengissä! Ja hengissä selviämisen lisäksi hyppääminen oli kivaa ja helppoa. Huhhuh mikä fiilis! Valmentajakin sanoi tunnin jälkeen, että "En mä tiennytkään, että sä hyppäät näin!". En mäkään todella tiennyt. Tämän tunnin innoittamana ilmoittauduin estekilpailuihin Riihimäkeen parin viikon päähän. Hurjaa.

Maastolenkeillä riitti pöristävää, vaikka molemmille lenkeille saimme seuraakin. Kaikkea jännittävää, mm. marjastajia löytyi kuitenkin puskista ;)

Eilen lähdimme Nastolaan aluekoulukisoihin. Reissu alkoi epäonnisesti kun tallikaverin hevonen polkaisi kengän puoliksi irti kaviosta ja kun kenkäkin siinä meni vähän solmuun, ei sitä pystynyt lyömään takaisin. Reissu jäi siis siihen heidän osaltaan.

Riku kuitenkin pakattiin autoon. Olin päättänyt näissä kisoissa kokeilla erilaista verryttelytaktiikkaa, eli kävin ennen letitystä ratsastamassa n. 30 minuuttia askellajit lävitse, hevosen kuulolle ja itselleni hyvän mielen. Näin siis kisapaikalla pystyin pitämään verryttelyn todella lyhyenä. Kisapaikalla tein siis vain vähän ravia, pikkaisen laukkaa ja varmistin, että hevonen on varmasti molempien pohkeiden välissä kulkemassa kohti molempia ohjia. "Hyvältä tuntuu" summasin verkan tukijoukoille.

Ulkokenttä oli tukahduttavan kuuma. Kolme ratsukkoa olisi päässyt kentällä suorittavan lisäksi, mutta päätin itse seisotuttaa yhden ratsukon ajan Rikua vielä varjossa. Sen jälkeen kävelin yhden ratsukon ajan kentällä ja näytin kaikki paikat rauhassa. Sen jälkeen verryttelin vielä kevyesti yhden ratsukon ajan. Hyvältä tuntui edelleen.

Ohjelma oli FEI:n HeB Kenttäkilpailuohjelma poneille. Tässä nopea katsaus rataan:

Radalle suoraan, pysähdyksessä hieman jalkojen korjailua (6, 6). S-kiemura sujuva (6,5 ja 7). Voltti onnistunut (7 ja 6,5). Keskiravi ei tänään irronnut (5,5 ja 5). Pysähdys oli ok, peruutus jännittynyt ja haluton (5 ja 5,5). Voltti oli tahdikas (7 ja 6,5). Keskiravi jälleen onneton (5,5 ja 5). Nelikaarinen kiemuraura onnistunut (8,5! ja 8). Keskikäynti-lisätty käynti tahdikasta (7 ja 6,5). Laukannostoon kaivattiin enemmän ylämäkifiilistä (6 ja 6,5) ja keskilaukkaan vielä rohkeutta (6, 6). Laukkavoltti ok, mutta isohko (6 ja 6). Vastalaukassa pieni tahtirikko, kun Riku ymmärsi vähän väärin mun ajatukset ja olisi siirtynyt jo raviin ellen olisi ollut tarkkana herättämässä ( 6 ja 5,5). Toiseen kierrokseen voltti oli jälleen isohko (6 ja 5,5), mutta vastalaukka parempi (6 ja 7). Laukka nousi myöhään, mutta keskilaukka lähti nyt paremmin (6 ja 7). Lopputervehdys tyylikäs (7 ja 7,5).

Yleisvaikutelman pisteet
Askellajit 6,5 ja 6,5
Lennokkuus 6 ja 6
Kuuliaisuus 6,5 ja 6,5
Ratsastajan asento 7 ja 7

Loppukommentit: "Sujuva rata. Vielä voimaa takaosaan ja keveyttä etuosaan."
"Mukavan tarmokas hevonen ja tarkkaa ratsastusta!"

Radalta sain lähteä pois huutokonsertin säestämänä kun mun ihanat tukijoukot piti vähän älömölöä ;) On ne ihania. Olin itsekin ihan ok tyytyväinen rataan, ja kun mulle kovasti vakuutettiin, että se näytti hyvältä, olin vielä vähän enemmän tyytyväinen. Lähdin kuskaamaan hevosta autolle ja mua kovasti vannotettiin, että en saa laittaa sitä pois ennen kuin paperit on haettu. Ehdin nostaa jalustimet ja löysätä vyön kun pieni komeetta (osa tukijoukkoa) syösyi mua kohti karjuen että mä menin johtoon luokassa.

Meinasin pyörtyä. Prosentteja oli 63,478% mikä on mun aluekisaenkka. Jännitettiin siinä viimeiset suoritukset vielä, ja lopulta selvisi, että mä voitin koko kisan. Ihan älytöntä. En oikein vieläkään usko, että se on totta.

Palkintojenjaossa istui siis punaisen suomenhevosensa selässä yksi erittäin onnellinen ja tyytyväinen ratsastaja. On mulla kyllä maailman paras hevonen.

Lohja 29.6. ja kesähöntsäilyä

Viime viikolla tuli kovien helteiden ajalla vähän höntsäiltyä ratsastuksen suhteen - vapaata ja rentoa oleilua. Se kostautui sitten perjantaina, kun oli tarkoitus tehdä ns. viime hetken viritykset ja totesin, että jaahas, hevoseni ei ole ollenkaan avuilla. Sen ei olisi ehkä pitänyt yllättää niin paljoa kuin mitä se yllätti, koska olin edellisen kerran ratsastanut sillä kunnolla 16.6. kilpailuissa. Huh. Tyhmästä päästä kärsii jne. No, onneksi olin saanut Ruotsista asti koutsausapua, yritettiin siis ystäväni Katin kanssa laittaa asetuksia kohdalleen. Ei ne ihan löytyneet, mutta lopputulos kuitenkin oli parempi kuin alkutilanne ;)

Lauantaina siis suunta kohti Lohjaa. Ensimmäinen startti oli klo 12:30 ja verryttely oli katastrofi. Riku oli todella jännittynyt maneesiverkassa, ja jokaisesta ripsauksesta ja rapsauksesta pyrki vaihtamaan suuntaa tai askellajia. Jäin sitten itse matkustamaan ja vain hyssyttelemään, mikä kostautui kun menin radalle. Ulkona Riku rentoutui heti, ja koska verryttelyni oli ollut niin tehoton, lopputulos oli se, että Riku oli auttamatta pohkeen takana ja huonosti kuulolla. Peräänanto ei myöskään ollut rehellinen, kun hevonen oli niin pahasti pohkeen takana. Tuplaharmistukseksi ensimmäinen ratamme oli vielä se helppo A:2, eli radoista hankalampi. No, paljon tuli opittua uutta jälleen. Lopputulos oli yhteisprosentit 56,12% ja tällä esityksellä 29./37. En ole tyytyväinen itseeni, hevoseen kyllä - se esiintyi juuri niin hyvin kuin noin huonosti ratsastavan ratsastajan kanssa tarvitsee ;)

Tuomarikommentit A:sta:
C: Siisti ratsastus. Hevonen ajoittain avoimessa muodossa. Liikkeeseen toivoisin enemmän lennokkuutta ja ilmavuutta.
H: Yritystä oli, peräänanto puutteellinen. Lisää terävyyttä ja energiaa.
 

Seuraavaa rataa lähdin ratsastamaan sitten ns. veitsi kurkulla, eli hevosesta ulos liikettä ja itselle asennetta. Pienesti tuli ehkä vähän yliyritettyä, ja sen takia muutamia harmillisia rikkoja. Rata oli kuitenkin kaikenkaikkiaan huomattavasti parempi. Tyytyväisinä voitiin siis lähteä kotia kohti. Yhteisprosentit 60,6% ja tällä luokassa 5./13.

Tuomarikommentit B:stä:

C: Kivan asiallinen ratsu. Perustahdikkuus melko vakaa. Siirtoihin enemmän jäntevyyttä ja etuosaan keveyttä.
M: Oikein laadukas hevonen! Ratsasta vakaampaan muotoon ja takaosa alle ja suoraksi.

He A:2 ja tuskainen ilme :D

HeB ja könötys!

Korvarapsutus! Riku oli tyytyväinen suoritukseensa :)

Eilen Rikulla oli vähän vahinkovapari. Oli tarkoitus mennä maastoon, mutta olin aamulla tallinteon ohella vähän kisaturistina Riihimäellä katsomassa alue-estekisoja kun tallikaveri hyppäsi ja sen jälkeen innostuin siivoamaan tallissa kaikkia mahdollisia paikkoja, joten en lopulta ehtinyt ratsastamaan ollenkaan. Tänään sen sijaan käytiin maastossa, ja täytyy sanoa, että hauskaa tuntui pojalla olevan ;) Täti selässä sen sijaan oli välillä vähän kauhuissaan...

RiRa 16.6. ja suunnitelmia

Sunnuntaina 16.6. kävimme tallikaverin kanssa Riihimäellä seurakoulukilpailuissa. Minulla oli tarkoitus ratsastaa pitkästä aikaa helppoi A -tasoinen rata kilpailuissa ja hakea samalla "vikalistaa" siihen, mitä aletaan nyt erityisesti treenaamaan.

Minulla oli lähtö yhdentoista maissa, eli tallille menimme ruokkimaan hevosia puoli kahdeksan maissa, sitten letitys, kamat kasaan ja yhdeksältä matkaan. Kisapaikalla pyörähdys kansliassa, muutaman radan katsominen alle ja puoli yhdentoista maissa selkään. Riku oli kivasti avuilla, valppaana ja iloisena kisapaikalla. Verkassa oli ajoittain ruuhkaista, kun kahdelle eri radalle verkattiin samassa pienehkössä tilassa, mutta sopu antoi hyvin sijaa.

Rataa ei päässyt tällä kertaa kiertämään sisältä käsin, ja pohdin hetken, että tuleeko siitä ongelma. Riku on välillä ollut jännittynyt ekaa kertaa tuomaripäädyssä, mutta sen jälkeen todennut, etteivät tuomarien autot syö. Onneksi radan ympärysalueelle pääsi jo kahta ratsukkoa ennen, eli ehdin ottaa ensin pitkin ohjin käyntiä yhden ratsukon ajan ja käydä kävelemässä paikat läpi ja sen jälkeen ravissa pohkeenväistöjä ja vähän keskiravin tynkää. Ja sitten radalle.

Radalle tultiin ihan hyvin (7, 6) ja suht. suoraan sisään. Eka keskiravi oli lähinnä tahdinkiihdytys (5,5 ja 6). Pohkeenväistö oli suht. sujuvaa, takaosa jäi hieman (6 ja 6,5). Toinen keskiravi oli mielestäni hivenen parempi, tuomarit kuitenkin pitivät vaatimattomana (5, 6). Toinen pohkeenväistö oli mielestäni onnistunut (6,5 ja 7). Laukannosto ja ympyrä tahdikas ja mukavasti ratsastettu tie (7,5 ja 6,5), mutta takaosaan kaivattiin hivenen vielä tarmokkuutta. Keskilaukassa oli "oikea ajatus", mutta jäi silti vaatimattomaksi (5,5 ja 6). Täyskaarto ja vastalaukka oli omasta mielestäni varsin lennokas, toisen tuomarin mielestä taas sujuva ja toisen mielestä hivenen jännittynyt (6,5 ja 6). Laukanvaihto ei sujunut käynnin, vaan raviaskeleen kautta (4 ja 5). Laukannosto ja ympyrä jälleen varsin mallikkaat (6,5 ja 6,5). Toinen keskilaukka lähti paremmin, mutta ei ansainnut parempia pisteitä kuitenkaan (5,5 ja 6). Täyskaarto ja vastalaukka hyvällä tiellä (6,5 ja 6). Raviin siirtyminen tuli liian aikaisin, mutta keskikäynti oli tarmokasta (5,5 ja 6). Keskikäyntipätkä ok (6 ja 6). Suunnanmuutokseen vapaassa käynnissä kaivattiin vielä lisää aktiivisuutta, mutta puhtautta ja yliastuntaa kehuttiin (6,5 ja 7). Seuraavassa keskikäyntipätkässä oli hivenen poikitusta (6 ja 5,5). Siirtyminen raviin oli ok (6,5 ja 6). Loppupysähdys suora, mutta pää tuttuun tapaan korkeuksiin (7 ja 6).

Yleisvaikutelman pisteet:
Askellajit 5,5 / 6
Lennokkuus 5 / 6
Kuuliaisuus 5,5 / 6,5
Asento 6 / 6,5

Loppukommentit:
" Kiva sh ja iloisesti hymyilevä ratsastaja. Ohjelmassa mukavia pätkiä, mutta hevoselle tarvitaan lisää voimaa takaosaan ja sen tulee liikkua paremmin läpi selän että kykenet esittämään selvemmät siirtymiset askellajien sisällä, sekä paremmat pisteet ansaitsevat keskiaskellajit." 58,448%
" Melko tasainen suoritus. Takaosa vaan vielä tarmokkaammin töihin että suoritukseen tulee lisää lennokkuutta ja näin pisteetkin paranevat." 61,552%

Mitään yllätyksiä ei siis tullut, ellei sellaiseksi laske sitä, että koko rata oli niin rento ja hyväntuulinen. Sain ratsastettua hyvät pohkeenväistöt ja Riku kulkee nykyään selkeästi suorempana kuin aikaisemmin. Olin molempien tuomarien kanssa samaa mieltä tuosta takaosaan tarvittavasta voimasta. Mukavaa oli myös se, että tuomareilla oli näin samantyyppiset ajatukset.

Yhteisprosentteja tällä tuli 60,00% ja tällä tuloksella sijoituimme kahdenkymmenenkuuden lähtijän joukosta kuudenneksi ja näin ollen saimme myös meidän ensimmäisen A-sijoituksen joka on hankittu seurakisoista muualta kuin kotoa ja jonka prosentit eivät ole olleet onnettomat ;) Olin todella tyytyväinen hevoseen.

Taru Alatalo oli kuvaamassa ja hänen sivuiltaan löysin muutaman hienon kuvan meistä. Oltiin yksiä harvoista ilman kisatakkia, ensi kerralla pitää muistaa panostaa myös seurakisoihin sen verran, että ottaa sen pukupussin mukaan...

Keskilaukkaa taidamme tässä yrittää

Pohkeenväistöä + könöttävä ratsastaja ;)

Suunnitelmista sen verran, että ilmoittauduin 29.6. Lohjalle aluekoulukisoihin menemään suomenhevosille avoimen helppo B:0 ja lisäksi Helppo A:2. Huhhuh, ahistaa.. Saa nähdä, haetaanko sitä tuosta A:sta taas "nippanappa hyväksytty" tulos niin kuin tuosta meidän debyytistä kyseisellä tasolla. Pieni jännitysmomentti liittyy myös siihen, että luokat saatetaan ratsastaa myös maneesissa. Maneesissa Riku on todella jännittynyt, eli pohdin vielä tuon lähtemisen sen mukaan, missä nuo luokat ratsastetaan.

Muita suunnitelmia on mahdollisessa startata Nastolassa 14.7. aluekisoissa HeB. Ja lisäksi viettää iloista kesäaikaa maastoillen ja hypäten, ihana kun on valoisaa ja vapaata.

Nyt en olekaan moneen päivään päässyt itse hevosen selkään sillä sunnuntaina lähdimmä suoraan kisojen jälkeen ajamaan Joensuuhun. Olen viettänyt muutaman päivän kesäturistina Joensuussa ja lisäksi käynyt Kolilla kävelemässä 20 kiloa painavan rinkan kanssa reilun 40 kilometriä. Kolme päivää ja kaksi yötä oltiin metsässä, enkä mä ole vielä päättänyt, onko toi eräily mun juttu ;) Pitää ensin varmaan odottaa hartioiden palautumista ja sitten miettiä uudelleen.

Mukavaa juhannusta kaikille!

Kysymyshaaste

Sain Anulta kunnian ja haasteen. Kiitos!

"Tämän pienen palkinnon tarkoitus on löytää uusia blogeja ja auttaa huomaamaan heitä, jolla on alle 200 lukijaa.

Jokaisen haastetun pitää kertoa 11 asiaa itsestään.
Pitää myös vastata haastajan 11 kysymykseen.
Haastetun pitää keksiä 11 kysymystä uusille haastetuille.
Haasteeseen pitää valita 11 bloggaajaa, jolla on alle 200 lukijaa.

Sinun pitää kertoa kenet olet haastanut.
Ei takaisin haastamista!"

11 Faktaa minusta:

1. Saatan edelleen välillä katsella Rikun kuvia ja olla ihmeissäni siitä, että minulla on noin käsittömän hieno ja upea hevonen.
2. Vihaan matkustamista. Automatkat vielä menevät, mutta vihaan käyttää junaa, lentokonetta tai laivaa. Tämän takia lomani eivä juuri sisällä matkustamista.
3. Olen asunut opiskeluaikani Joensuussa ja rakastunut kyseiseen kaupunkiin koko sydämestäni.
4. Pelkään älyttömästi esteratsastusta, mutta salaa haaveilen kenttäratsastusstartista joskus.
5. En tiedä, osaisinko elää ilman koiraa. Silloin ainakin monet leivänperät tippuisivat lattialle eivätkä odottavaan suuhun pöydän vieressä.
6. En ole ollenkaan lahjakas ratsastaja, mutta olen äärimmäisen sinnikäs.
7. Haluaisin joskus (10 vuoden päästä?) olla elämässäni siinä tilanteessa, että minun olisi mahdollista pitää kahta hevosta.
8. Ajoin kortin vasta vajaa vuosi sitten, 25-vuotiaana. Tuntui hassulta istua itseään miltei kymmenen vuotta nuorempien kloppien kanssa teoriatunneilla.
9. Autoni arvo on karkeasti arvioituna noin 2% hevoseni arvosta. Ei sillä ole väliä, millä ajaa, mutta sillä on, millä ratsastaa!
10. Olen jonkinlainen ratsastusseura-aktiivi.
11. Olen usein ylihysteerinen Rikuun liittyvistä asioista.

Vastaukset Anun kysymyksiin:

1. Aikaisin hevosmuistosi
Minun on hankala erottaa omaa muistoani ja kuvan kautta "muistamaani" muistoa, mutta uskoisin, että varhaisimmat hevomuistoni liittyvät Ruununmyllyn Ratsastuskoulun suomenhevosiin ja niiden leveään selkään, sekä harjaan, josta oli mukava pitää kiinni.

2. Suurin menetyksesi
Olen ollut erityisen onnellinen, koska en ole joutunut vielä luopumaan yhdestäkään erityisen tärkeästä ihmisestä. Kovia menetyksiä ovat perheemme koiran ja hoitohevoseni tapaturmainen kuolema.

3. Jos jostain vuodenajasta pitäisi luopua, mikä se olisi ja miksi?
Ääh... Kevät. Koska mistään muusta en vain voisi luopua! Syksy on mun lemppari, tykkään muutoksen tunnelmasta, pimenevistä illoista ja hiljalleen alkavasta treenitalvesta. Talvi on myös aivan mahtava, hanki ja joulu ovat tärkeitä. Kesä taas on parasta kisakautta ja treenimielessä tehokkainta aikaa.

4. Koira vai kissa? Perustelut
Ehdottomasti koira. Kissat ovat saatanan kätyreitä ;)

5. Lempimatkakohteesi
En tykkää matkustella. Suomen sisällä kaupunkilomailu on kuitenkin mukavaa, Joensuu on paras suunta nyt kun en siellä enää asu.

6. Kamalin kisamuistosi

Kamalin ja samalla ihanin liittyy varmaan kenttäkisoihin... Joskus 2000-luvun alussa kävin muutamissa kenttäkisoissa ja jännitin mm. niin paljon, että pyörryin :D Ihana kamalaa ja aivan ihanaa. Mitään varsinaisesti vaarallista tai hirveää minulle ei ole koskaan kisoissa tapahtunut.

7. Oletko tavannut minut oikeassa elämässä?
Olen joo, kisoissa nähnyt ja moikannut :)

8. Tavoitteesi ratsastuspuolella tällä kaudella?
Hyvät, rennot kouluradat ja hiljalleen prosenttien hinaaminen yli 60% myös HeA-tasolla. Estekisoissa taas hypätä ratoja oksentamatta ;)

9. Osaatko vaihtaa autoon renkaat?
Osaisin joo vaihtaa, mutta olen laiska. Hätätapauksessa saisin kyllä varatenkaan alle.

10. Ikävin luonteenpiirteesi?
Olen helposti kimpaantuva ja kiihdyn nollasta sataan nanosekunnissa.

11. Harrastatko muuta kuin hevosia?
Käyn kuntosalilla ja yritän muistaa ja jaksaa tehdä pilatesjuttuja. Lisäksi luen paljon. Koirien kanssa tulee myös touhuttua.






En haasta ketään, olen laiska näissä hommissa :)

Kumma-Lauantai

Kummajaisissa jatkettiin siis lauantaina. Perjantai-ilta venähti allekirjoittaneelta harvinaisesti vähän myöhäiseksi kaverin luona maailmaa parantaen, joten lauantaina olisi nukuttanut vielä hyvinkin siinä vaiheessa kun kello soi seitsemältä.

Olin jättänyt eiliset letit ns. alas letitettyinä (eli ei sykeröillä, mutta leteillä) kiinni ja toivoin, että ne olisivat säilyneet niin hyvinä, että olisin voinut vain laittaa ne sykeröille aamulla. Ei ollut sellaista tuuria, todellakaan... Eli sitten vaan älyttömän nopeasti uudet letit tulille ja täytyy sanoa, että letittäjä oli kyllä niin pahalla päällä ettei auttanut kenenkään tulla sanomaan mitään ;) Niin kiire tuli. Leteistä tuli vielä tavallistakin rumemmat, mutta matkaan päästiin kuitenkin ajoissa.

Tarkoitus oli ratsastaa suomenhevosille avoin K.N. special -alueluokka ja hypätä 70cm seuraluokka. Koulustartti oli aamulla yhdentoista maissa ja esteluokan arvioitu alkamisaika oli kello kuusi illalla, eli pitkä päivä oli tiedossa.

Kouluverkassa Riku oli vähän pohkeen takana, mutta kuitenkin rento. Itse huomasin jännittäväni kamalasti estestarttia, joten en saanut kunnolla keskityttyä. Rata oli keskinkertainen, ei missään nimessä lähelläkään sitä tasoa millä eilen operoitiin.

Tässä taas tuomareiden mietteitä:

Alkutervehdys reipas, pää ylhäällä taas pysähdyksessä (6, 6). Loiva kiemura tahdikas (7), toisen tuomarin mielestä hivenen hätäinen (6). Lävistäjälle pieni rikko laukkaan, sen jälkeen kuitenkin hyvää keskiravia (5, 4). Voltti ok (6,5 ja 6). Loiva kiemura ok (6, 6). Kolme askelta käyntiä täsmällisesti, mutta turhan avoimessa muodossa (6, 6). Voltti ok (6,5 ja 6). Käyntipätkä totuttuun tapaan hyvä, mutta muoto aika avoin (7, 6). Pysähdys ei ollut tasan (5,5 ja 5,5). Laukannosto vähän nuutunut, mutta siisti (6, 6). Pääty-ympyrä huonosti ratsastettu, mutta laukka laadukas (6 ja 6,5). Laukkalävistäjän jälkeen siirtyminen hiukan kättä vasten (6 ja 6). Laukannosto oli pehmeä (6,5), toinen tuomari kaipasi energiaa lisää (6). Kierros pääty-ympyrällä sujui mukavassa, sujuvassa laukassa (7 ja 7). Lävistäjä melko suora (6,5) ja siirtyminen käyntiin suoraan, mutta kättä vasten (5,5). Lopputervehdykseen tultiin suoraan, mutta taas avoimessa muodossa (6, 6).

Yleisvaikutelman pisteet:
Askellajit: 6,5 ja 6,5
Lennokkuus 6 ja 6,5
Kuuliaisuus 6,5 ja 5,5
Ratsastajan asento 5,5 ja 5,5 (auts...)
Tiet 6 ja 6

Loppukommentit H-tuomari: Hieno, tyytyväisenä suorittava suokki. Ajoittain saisi olla paremmin kahden pohkeen välissä.
C-tuomari: Symppis sh. Sujuva laukka. Vielä vähän pyöreämmälle niskalle, sujuvia osuuksia!

Yhteisprosentit 61,4% ja tällä mielestäni kovatasaoisessa seurassa sija 24./42. En ole tyytyväinen, mutta en tyytymätönkään. Hevonen suoritti hyvin, minä taas olin ajatuksissani ihan muualla...

Lauantain radalta, totinen ilme kertoo kaiken... Kiitos kuvasta kuvaajalle, hänen sivuiltaan löytyy hienoja otoksia Kummajaisista!

Pitkän odotuksen jälkeen pääsin kävelemään 70cm rataa illalla joskus viiden jälkeen. Riku oli kiltisti hengaillut pellolla vihreää syöden ja sen jälkeen kopissa seisten. Otettiin Riku ennen radan kävelyä ulos kuitenkin kopista, ja mä laitoin sille estekamat päälle. Ihan mahdoton teppaaminen alkoi heti kun suojia alkoi sovittamaan jalkaan, tiesiköhän jätkä mitä kohta tapahtuu...

Menin kävelemään rataa ja nieleskelin kurkkuun nousevaa palaa. Jännitti ihan kamalasti, ja kaikki esteet näyttivät tosi erikoisilta vaikkeivat olleet sitä. Sen sijaan isoilta ne eivät näyttäneet, mistä järkytyin tosi paljon. Yleensä mun mielestä näyttää 50cm esteetkin ihan vuorenkokoisilta kun niitä kävelee ennen rataa. Rata oli looginen ja helppo. Uusintaan pohdin monenlaisia erilaisia reittejä, jos sinne asti satun pääsemään.

Sitten selkään. Katselin pari rataa alle ja lähdin verkkaamaan. Riku oli verkassa pirteä, mutta koko ajan käsissä. Oikeastaan kaikki verkkahypyt olivat hyviä. Radalle mennessä mua jännitti niin paljon, etten meinannut pysyä hevosen selässä. Näytin parit johteet Rikulle ettei se ihmettelisi niitä, ja nostin laukan. Ennen ekaa estettä rupesin miettimään, että entäs jos se ei hyppääkään... Ja annoin hevoselleni niin epäselviä merkkejä, että se lopulta päätti kieltää, kun ei saanut selvää mitä mä halusin :D Onneksi se samalla myös romahdutti esteen (mentiin siis ihan sekaan) ja mä sain aikaa kerätä itseni. Tajusin, että tuuppasin taas samalla kun pidin kädellä vastaan, eli eihän se hevonen voi millään tajuta mitä mä haluan... Siispä uusi laukka, jalat kiinni, esteelle tullessa puolipidäte ja sitten hypyn odottaminen jalat kiinni. Ja kas kummaa, hevonenhan hyppäsi! Eli tuo ekan esteen kielto jäi mun ainoaksi. Jotaiun virhepisteitä saatiin varmaan ylitetystä enimmäisjasta, mutta sillä nyt ei ole mitään väliä. Radalta tullessa oli niin voittajaolo, että olisin voinut huutaa onnesta. Kyllä tää tästä, mä pystyn tähän!

Pics or didn't happen! Riku oli selvästi sitä mieltä, että nyt se Anne tajusi minkä takia kisoihin tullaan...

Ihana, lähes 12-tuntinen kisapäivä siis sai onnellisen lopun. Kummajaisissa oli hienot järjestelyt, ystävälliset toimihenkilöt ja hyvä tunnelma. Ensi vuonna uudestaan!

Kummajaiset 7-8.6.2013, perjantai

Perjantain ja lauantain suunnitelmana oli siis kisailla Urjalassa suomenhevosten Kummajaisissa. Perjantaina meidän ainoa lähtömme oli helppo B:0, alueluokka. Lähtö oli kolmen maissa iltapäivällä, eli tallille menimme puoli kahdentoista maissa letittämään, hevonen koppiin ennen yhtä ja vähän ennen kahta perillä. Parkkitilaa oli ihanasti ja kaikki paikat löytyivät helposti. Kisakansliasta sai hauskana lisänä lapun, johon pystyi täyttämään lisätietoja hevosesta kuuluttajalle. Päivän aikana oli tosi hauska kuunnella hauskoja pikkujuttuja hevosista.

Verkassa Riku tuntui hyvältä, innokkaalta ja tyytyväiseltä. Kaikkea kivaa piti tietenkin pällistellä, mutta mitään suuria jännittymisiä ei tullut. Verkka-aika oli vähän liian pitkä (40min) kun ilma oli niin kuuma. Kävelin ja seisoskelin siis varjossa aika paljon. Radalle mentäessä tunne itsellä oli super ja koko rata meni hienosti. Oli heittämällä parhain meidän HeB-rata!

Tässä tuomareiden mietteitä:

Tervehdys toisen tuomarin mielestä suora ja tyylikäs (7), toisen mielestä taas peräänanto ei säilynyt pysähdyksessä (5,5). Ensimmäinen keskiravi oli mielestäni ihan ok, ei hurjan hyvä (6,5 ja 6). Volttiin olin itse + molemmat tuomarit tyytyväisiä (7 ja 6,5). Keskiravi lähti paremmin, toinen tuomari olisi kaivannut selvempiä siirtymisiä (6,5 ja 5,5). Voltti oli mielestäni hyvä, toinen tuomari olisi kaivannut selkeämpää taivutusta (6,5 ja 5,5). Kolmikaarinen oli vähän hätäisesti ratsastettu, mutta tiet ja asetukset kunnossa (6,5 ja 5,5). Kolme askelta käyntiä oli mielestäni hivenen löysä, mutta siisti - tuomarit taasen hyvin erimielisiä, toinen kaipasi vielä napakampia siirtymisiä (6,5) ja toinen taas pehmeyttä siirtymisiin (5,5). Toinen kehui keskikäynnin yliastuntaa (7) ja toinenkin kai oli siihen ihan tyytyväinen (6). Harjoituslaukka nousi siististi, mutta vähän avoimena (6 ja 5,5). Laukkavoltti oli mielestäni ihan ok, tosin luisui suureksi (6 ja 6). Keskilaukkaan olin tyytyväinen (6,5 ja 6). Raviin siirtyminen oli huonosti valmisteltu (6 ja 5). Pysähdys oli tasan, mutta peruutuksessa Riku vähän katseli maailmaa (6 ja 5,5). Laukannosto oli tasapainoinen ja napakka (8 ja 6,5). Voltti huomattavasti parempi kuin ensimmäinen (7,5 ja 6,5). Keskilaukkaan olin tyytyväinen, toinen tuomari koki että Riku ryntäsi laukkaan (7 ja 5,5). Harjoitusraviin siirtyminen oli mielestäni hyvä, toinen tuomari ei perustellut arvosanaansa niin en tiedä mitä siinä oli pielessä (6,5 ja 5,5). Lopputervehdys oli suora ja tasan, tosin taas avoimessa muodossa (7 ja 5,5).

Alapisteet:
Askellajit 7 ja 6,5
Lennokkuus 6,5 ja 6
Kuuliaisuus 6,5 ja 5,5'
Asento 6 ja 5,5
Tiet 6 ja 6,5

Loppukommentit: "Mukavasti liikkuva hevonen!" ja "Mukavanoloinen hevonen. Miellyttävät askellajit. Toivoisin enemmän pyöreyttä muotoon varsinkin siirtymisiin."

Kuten huomata saattaa, tuomarit olivat hieman erimielisiä. C-tuomarilta sain 65,8% ja hän olisi sijoittanut minut luokassa toiseksi. H-tuomarilta sain 57,8% ja hän olisi sijoittanut minut luokassa sijalle 16. Lähtijöitä oli 30 ja erimielisyyksistä huolimatta päädyin lopulta sijalle 5. Näin myöhemmin katsottuna olisi varmaan pitänyt pyrkiä puheisiin tuomareiden kanssa, koska niin paljon jäin miettimään tuota eroa. Toisaalta H-tuomari perusteli näkemyksensä hyvin, ja tiedän, että varsinkin pysähdyksissä Riku ei pysy peräänannossa, enkä halua sitä sinne "vatkata" väkisin, vaan odottelen sitä, kun se alkaa olla niin hyvin läpiratsastettu ettei pää nouse aina radalla pysähtyessä ylös. Kotona se joskus pysyykin jo alhaalla. Ei siis jäänyt mitään hampaankoloon, tuomari osasi näkemyksensä perustella myös paperilla mukavan monisanaisesti.

Mukana oli harvinaisesti kuvaaja, joten loppuun kuvia meidän reissusta!

Tuuppingtuupping

Takakeno ja kuuluisa venyvä ohja :D

Tää oli se liian ryntäävä keskilaukka ;)

Riku lempikisapuuhassaan

Riku ei innostunut palkintojenjaon odottamisesta yhtä paljon kuin mä, joten autoin sitä

Palkintojenjaossa

 Kirjoittelen Kummajaisten toisesta päivästä vielä toisen postauksen, toivon, että saisin siihenkin kuvitusta paikalla olleilta kuvaajilta :)