Vihdoinkin selässä!

Maanantaiksi en saanut ketään liikuttamaan Rikua, joten Riku piti vaparin kun minä yritin parannella selkääni.

Tiistaina Rikun entinen omistaja hyppäsi Rikulla. Minä en valitettavasti ehtinyt katselemaan, kun töissä venähti. Harmitti. Riku oli hypännyt kiltisti pieniä esteitä, mutta jostain syytä kuumunut yhdelle esteelle ja tehnyt siinä sitten erilaisia pukkiloikkia. Ex-omistaja oli hyvin saanut tietysti Rikun ruotuun ja riekkumisen loppumaan. Olen kyllä ikuisesti kiitollinen, kun mulla on mahtavia opettajia ja lisäksi kavereita, jotka jaksavat ratkoa mun hevosongelmia.

Keskiviikkona oli tarkoitus mennä Rosali Kivitien kouluvalppaan. Otin Rikun sisälle tarhasta ja letkuttelin mutaa jaloista. Ja huomasin kauhukseni, että takakenkä oli irti. Se ei tietenkään riittänyt, mukaansa kenkä oli ottanut noin puolet kaviosta... Näytti aika hurjalta. Ei siinä siis mitään, ilmoitus Rosalille että ei päästä, hevonen karsinaan ja lappu oveen, että ei huomenna ulos. Näytti meinaan niin heikolta se kavion tilanne, että pelkäsin, että tarhassa kuluttaa sen ihan nysäksi.

Torstaiksi ei saatu vielä kengittäjää, joten Riku tarhaili muutaman tunnin ja loppupäivän hirnui karsinassa ihmetellen, että miksi en pääse ulos...

Perjantaina kävi kengittäjä ja ihmeen kaupalla sai kengän kiinni. Illalla kävin juoksuttamassa maneesissa ja totesin liikkeiltään varsin puhtaaksi.

Lauantaina suuntasin Rikun kanssa koulutunnille. Riku oli innoissaan ja täpäkkänä kun pääsi hommiin. Maneesiin sipsuteltiin todella varovaisesti, koska hokkeja ei meillä ole vielä alla, ne laitetaan keskiviikkona kengityksen yhteydessä. Tunnilla teimme... Öö, mitäköhän. Vastalaukkaa ja takaosakäännöksiä. Kummissakaan en päässyt oikein loistamaan, olo oli aika löysä ja jännitin ihan turhaan sitä, mitä Riku tekee. Ihan lopuksi alkoi vähän sujumaan. Muutama kohtuullinen käännös tuli ja muutama tasapainoinen kaarre vastalaukassa myös.

Tänään oli vuorossa sitten valmentajan kouluvalmennus. Teimme ihan alussa käyntiväistöjä, jotka sujuivat ihan mukavasti. Riku oli vähän hidas pohkeelle, mutta kantoi itsensä alusta asti kivasti. Ravissa aloimme tehdä heti kahdeksikkoa, jossa keskellä oli tarkoitus lyhentää ravia ja muuten ratsastaa eteen. Hetken päästä lisäsimme harjoitukseen voltit L:n ja C:n kohdalle. Ne ratsastimme harjoitusravissa ravia lyhentäen. Ympyrän puolikkaat aina ennen seuraavaa lyhennystä ratsastettiin reippaampaa ravia. Rupesimme lisäämään ensin keskelle ympyränvaihdon paikalle ensin käyntiin siirtymistä ja sitten pysähdyksen. Riku teki tosi kivoja siirtymisiä ja pysähdyksiä. Voltilla aloimme tehdä väistöä, joka jäi minulla vähän räpeltämiseksi, en jotenkin saanut siihen ajatusta mukaan.

Tunnin toinen osa koostui tehtävästä, jossa tulimme pituushalkaisijalle, jossa teimme ravista pysähdyksen ja peruutuksen. Siirtyminen raviin ja joka kerta päädystä eri suuntaan. Heti kulman jälkeen voltti, voltilla laukannosto, ja vikaan kirjaimeen uusi voltti, jossa siirtyminen raviin. Jossain vaiheessa jätimme pysähdykset pois ja teimme pituushalkaisijalla keskiravia. Laukkaan taas rupesimme tekemään myös lisäystä keskilaukkaan. Tämä harjoitus sujui kauttaaltaan todella mukavasti, Riku teki siirtymät tasapainossa iloisesti töitä tehden. Oli mukava ratsastaa.

Loppupalautteeksi sain tuttuja pyyhkeitä oman asentoni löysyydestä ja keskivartalon rauhattomuudesta. Myös vasen käsi elää omaa elämäänsä ja pyrkii oikean kaveriksi. Sen sijaan mukavaa palautetta sain siitä, että näyttää siltä, että meidän yhteistyö on alkanut sujua mukavan näköisesti. Kotiläksyiksi sain taas tuon vasemman käden syndrooman selvittämisen jatkamisen. Seuraava valmennus sitten taas parin viikon päästä.

Ehkä tästä hiljalleen päästään takaisin normaaliin ratsastusrutiiniin. Ensi sunnuntaina ovat vuorossa meidän seuran seuranmestaruudet, joissa ratsastan sennujen seuranmestaruusluokan (He B:0) ja A-merkin ohjelman.