Viikko sitten torstaina Rikulla oli fysioterapeutin käynnin jälkeinen vapari. Kävin taluttelemassa Rikua reilun puolen tunnin reissun, ja seurauksena oli se, että hevosella tuntui olevan hauskaa ja mä olin ihan hiestä märkä kun painin tuon mun puolitonnikeijun kanssa ;)
Viikko sitten perjantaina menin koutsin pitämälle koulutunnille. Tunnilla tehtiin alkuverkat matalammassa muodossa kuin missä yleensä ratsastan. Mulla on vaikeuksia erottaa sitä, milloin Riku liikkuu matalassa muodossa ja milloin taas ihan vain etupainoisena. Nyt tällä tunnilla sain itselleni vähän fiilistä siitä, miten nämä eroavat toisistaan. Tai siis, kyllähän mä teoriassa tiedän eron, mutta mun on hankala jotenkin saada siitä Rikun kohdalla tatsia, kun pelkästään sen saaminen matalampaan muotoon on työn takana nykyään. Aikaisemmin se liikkui luonnostaan paljon matalammassa muodossa.
Viime viikon lauantaina ratsastin ensin eräällä meidän tallin tuntihevosella, Vienolla, joka on myynnissä. Minua pyydettiin esittelemään se sunnuntaina ostajaehdokkaille kun muut (=pätevämmät) eivät ehtineet, joten kävin ottamassa vähän tuntumaa tammaan. En ollut ollutkaan sen selässä puoleentoista vuoteen ollenkaan. Vieno oli yllättävän pehmeä ja miellyttävä ratsastaa.
Tämän jälkeen menin ratsastamaan Rikun kevyesti alakentälle. Ratsastin paljon käyntiä ja lisäksi ravia normaalia matalammassa muodossa. Ratsastin yhteensä noin tunnin, enkä laukannut ollenkaan. Jatkoin siis kevyttä liikuttelua fysioterapeutin käynnin jälkeisissä oloissa.
Sunnuntaina menin tallille hyvissä ajoin harjailemaan ja laittelemaan Vienon kuntoon. Ostajaehdokkaille oli tullut mutkia matkaan, joten lopulta meni neljä tuntia, ennen kuin homma oli hoidettu. Siinä vaiheessa en jaksanut enää lähteä ratsastamaan Rikulla, koska olin umpijäässä. Riku sai siis ylimääräisen vaparin.
Maanantaina kiirehdin suoraan töistä tallille ja suuntasin Rikun kanssa maneesin. Riku oli virkeä ja hieman vahva. Tein avotaivutusta kaikissa askellajeissa ja yritin laukka-käynti -siirtymisiä joissa Riku valui siirtymän lävitse, enkä saanut kunnolla otetta. Ratsastin vain vajaan tunnin, koska minulla oli kiire jatkaa matkaa.
Tiistaina olin koulutunnilla. Riku oli edelleen todella vahva, mutta tiiviillä, tehokkaalla istunnalla ja tiukalla työllä sain lopputuntiin onnistuneita laukka-käynti -siirtymisiä ja muutaman laukka-pysähdyksen. Hommiin joutui kyllä niin ratsastaja kuin hevonenkin...
Keskiviikkona irtojuoksutimme tallikaverini kanssa hevosiamme (jotka siis ovat tarhakavereita) alakentällä vapaana. Tuloksena oli valtavia pukkeja, hienoja spurtteja ja silminnähden tyytyväisiä hevosia :)
Torstaina oli taas tunnin vuoro. Mun pyynnöstäni teimme samoja juttuja kuin tiistaina, eli siirtymisiä niin, että ratsastimme kentän poikki lyhyeltä sivulta toiselle lyhyelle sivulle. Keskellä teimme siirtymiseen joko pysähdykseen tai toiseen askellajiin. Tällä tunnilla Riku oli älyttömän kevyt, hieno ja yhteistyöhaluinen. Mitä tahansa pyysin, se onnistui. Ihana tunti!
Perjantaina lähdin Helsingin suuntaan viikonlopun viettoon. Ennen sitä kävin kuitenkin ratsastamassa. Teimme Rikun kanssa puomityöskentelyä kaikissa askellajeissa. Tein harjoituksia, joilla tarkoitus oli kehittää minun estesilmääni. Eli siis laskin ääneen etäisyyksiä puomeille (3, 2, 1, HYPPY) ja lisäksi teimme estevaihtoja. Riku innostui harjoituksista ja kaikki sujui taas hyvin. Tein myös puomien avulla säntillisiä siirtymisiä - siirtymisiä juuri niissä pisteissä, missä etukäteen suunnittelin. Oli hauska ratsastuskerta.
Lauantaina mä kävelin 21 kilometriä Nuuksion metsissä. Aikaa meni vajaa kuusi tuntia, ja fiilis oli sen jälkeen suhteellisen yliajettu ;) Yhtään ei uskaltanut pysähtyä, kun heti jääty pystyyn... Pakkasta oli kuitenkin 25 astetta. Sen sijaan Riku nautti pakkaspäivästä tarhaillen ja pitäen vapaata.
Tänään sunnuntaina Riku lähtee lainakuskin kanssa maastoon tallikaverin ja hänen hevosensa kanssa. Täytyy toivoa, että reissu sujuu pakkassäästä huolimatta rauhallisissa merkeissä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti