Maanantaina Rikulla oli vapari. Oli kuulemma iloisena juossut ja pukitellut ympäri tarhaa, hyvä Riku! Timo sen sijaan kävi maastossa P:n kanssa, joten mä pidin tallihuilipäivää. Tuntuipa oudolta.
Tiistaina mulla olikin sitten ihan tavallinen tallipäivä. Menin töistä suoraan tallille ja oikeastaan suoraan estetunnille Rikun kanssa. Alkuverkassa Riku tuntui hyvältä, mutta "rullasi" turhan paljon kuolaimen taakse ja jouduin ajoittain nostelemaan sitä kädellä sieltä pois. Tätä rullaamisongelmaahan ei ole silloin kun Riku liikkuu aidosti ja rehellisesti pohkeen edessä ja hyvässä tahdissa. Näitä hetkiä vain sattuu harmittavan harvoin... Verryttelyhypyt sujuivat hyvin ja oma fiilis oli ihan ok. Rikulla on tapana potkia pienet esteet mennessään nurin, se kun alkaa nostella jalkoja vasta kun esteet nousevat. Tämän en anna enää itseäni häiritä. Laukat eivät myöskään vaihdu pienille esteillä kovin sujuvasti, varsinkaan kun en itse ole vielä oikein sinut tämän esteloikkimispuuhan kanssa vaan unohtelen sellaisia suhteellisen oleellisia asioita kuin johtaminen ja katse.
Verkkahyppyjen jälkeen hyppäsimme muutamaa yksittäistä n. 70cm estettä. Hyppypaikat eivät tahtoneet löytyä ja itse hermostuin kun jäin hypyssä jälkeen. Laukka ei tahtonut pyöriä enkä saanut ratsastettua Rikua pohkeen eteen. Siirryttiin sitten kuitenkin radalle. Paikat olivat hukassa ja laukka katosi kaarteessa. Yhdelle noin 80cm korkealle portille tuli sitten ihan tyhmä kielto kun innostuin taas tyrkkäämään juuri ennen estettä. Pyysin sitten, että saisin ratsastaa viimeisen kierroksen matalampana ja yrittää keskittyä ratsastamaan laukkaa esteiden sijaan. Viimeinen kierros oli parempi kuin edellinen - tosin laukat jäivät taas vaihtumatta ja niiden vaihtamiseen väleissä meni aikaa. Itsellä oli kuitenkin tunnin jälkeen sellainen olo, että nämä meidän esteratsastukset olivat nyt sitten tässä... Varsinainen draamakuningatar kun tuppaan välillä olemaan.
Tiistaina menin sitten vielä illalla koulutunnille Timolla. Laitoin pitkästä aikaa kanget päähän ja ajattelin, että kokeilen ns. "viimeistä kertaa" kuinka hevosesta irtoaa liikettä. Ja kylläpä sitä irtosikin! Alkuverkat tehtiin ennen tunnin alkua ja niiden aikana sain Timon kivan irtonaiseksi ja rennoksi. Tehtiin askellajeja molempiin suuntiin ja lopuksi muutama pysähdys laukasta. Sitten siirryttiin tunnille. Tunnin aiheena olivat kokoamiset - ja minä olin tietysti aivan intona, sillä kokoamiset ovat minun ja Timon bravuureita. Ensin tehtiin siirtymiä koottu käynti - lisätty käynti -välillä. Sitten ravissa samaa. Käynnissä oli vaikeampaa, ravissa taas Timon tahdikas ravi pääsi oikeuksiinsa. Lopulta tehtiin laukassa kokoamista ja päädyimme hienosti sujuneiden kokoamisten jälkeen tekemään hieman ns. piruettilaukkaa ja laukkapiruetin "esimuotoja". Oli aika hieno fiilis! Ei tarvinnut enää miettiä koko lajin vaihtamista purjehdukseen, kyllä tämä kouluratsastus vielä sujuu ;) Lopuksi tehtiin vielä muutamia laukka-pysähdys -siirtymisiä ja ne olivat napakoita ja hyviä. Parempia varmaan kuin ikinä. Timon rennompi ratsastuskausi on selvästi tuonut hevoselle takaisin motivaation tehdä hommia tosissaan!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti