lauantai 15. joulukuuta 2012

On mulla hyväkuntoinen hevonen!

Perjantaina menin tiistaisista itkupotkuraivareista toipuneena koulutunnilla. Keskityin omaan istuntaani - kädet vartalon eteen ja omille puolin, perse penkkiin ja jalat kiinni. Ja avot, kun lähti toimimaan! Tunnilla teimme vastalaukkaa ympyrällä, siirtymisiä ja askeleen kokoamisia. Riku liikkui koko tunnin aika kivasti, ja vastalaukatkin sujuivat ajoittain mukavassa tasapainossa ja laadukkaina. Osan aikaa sitten kaaduttiin johonkin suuntaan kamalalla vauhdilla, mutta kaikkeahan ei voi aina saada ;) Pari hetkeä myös myötälaukassa olivat hienoja, kun sain laukan ratsastettua jotenkin erityisen hyvään tahtiin ja takajalat sieltä tallista mukaan. Super.

Tänään menin alakentälle hankeen treenaamaan. Tarkoituksena oli ratsastaa reilussa puolessa tunnissa kaikki askellajit lävitse ja käydä sitten aurattuja teitä pitkin kävelemässä lenkkiä, kun mietin, etten viitti väsyttää ratsastamalla hangessa kunnolla. Toisin kävi... Ensimmäinen 20 minuuttia sujui hyvin, kun kentällä oli kaveri. Sitten kaveri poistui ja virtaa tuli hirveästi lisää, piti vähän komentaakin Rikua että nyt piti kuunnella mua eikä säntäillä omia... Ravissa kuitenkin kaikki ihan ok. Puoli tuntia hangessa ratsastettuani Riku alkoi tuntua aika kuitilta, ja ajattelin, että nostan vielä laukat molempiin kierroksiin ja annan sitten olla. Nostin laukan, laukkasin kierroksen ja yhtäkkiä Riku poistui alta. Pysyin selässä. Seuraavalla kierroksella samassa paikassa tuli pieniä pukkeja. Pysyin selässä. Seuraavalla kierroksella samassa paikassa tuli isompia pukkeja, joihin olin onneksi varautunut ottamalla ohjat kunnolla käteen ja laittamalla kantapäät alas. Pysyin juuri ja juuri selässä.

Tässä vaiheessa päätinkin sitten soittaa Rikun entiselle omistajalle, joka oli tallilla, että hän tulisi selkään. Kiltisti hän käveli alakentälle ja nousi selkään. Riku yritti hieman sikailla, mutta suostui aika pian tekemään hommia ihan normaalisti. Hän sitten laukkasi vähän puhtia pois - vielä siinä vaiheessa, kun kentällä oli menty vajaa tunti, löytyi virtaa... Ihana kun joku uskalsi tulla ratsastamaan sen kunnolla pois.

Juteltiin myös Rikun kehityksestä ja hänen mielestään Rikun laukka on parantunut paljon ja Riku kantaa itsensä kaarteissa paremmin. Jee! Ihana kuulla. Hyväkuntoinen siitä on myös tullut, nyt pitäisi vain keksiä että mihin muuhun kuin pukitteluun tuon energian voisi kuluttaa...

Huomenna käydään äitin kanssa tallilla ja illalla on sitten meidän seuran pikkujoulut, joissa mä saan mun kouluratsastuksen seuranmestaruusmitalini :) (No okei, saa ne muutkin mitalistit omansa, tilaisuus ei ole mitenkään vain mulle järjestetty :D)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti