tiistai 7. kesäkuuta 2016

Laidunpohdintaa ja suoraa puhetta valmennuksessa

Uudella tallilla Rikulla on mahdollisuus laiduntamiseen. En olisi ikinä voinut kuvitella, millainen onni sydämeni täyttää, kun saan katsella Rikua laiduntamassa hevosystävänsä kanssa. Se tunne on aika kokonaisvaltainen, sellainen rauha - "näin sen kuuluu ollakin".

Treenaamisen ja laiduntamisen yhdistämistä on tullut siis nyt mietittyä paljon. Laitumet ovat tallilta sellaisen reilun vartin kävelymatkan päässä, ja sinne kuljetus on tietenkin omistajan heiniä. Hevoseni saisi siis laiduntaa myös päiväseltään, mutta käytännössä se vaatisi sitä, että ajaisin aamulla tallille, veisin hevoseni laitumelle ja ajaisin illalla uudestaan hakemaan hevosen pois. Tähän edestakaisin ajeluun ei kyllä totu ajatuksena pää, eikä se tunnu järkevältä millään muutenkaan. Riku on siis toukokuusta asti elellyt pihatossa ulkona 24/7, joten nyt olisi ajatuksena kokeilla, miten treenaaminen ja kisaaminen onnistuu laitumelta käsin.

Jotenkin olen nyt taipunut jopa ajattelemaan, että jos se ei suju, niin sitten se ei suju ja kisojen annetaan sitten olla. Tänä kesänä oli muutenkin tarkoitus vähän höllätä tahtia, joten jos hevosen kaikki energia menee ruohon muuttamiseen kakaksi, niin sitten kisaillaan vähemmän. Tähän mennessä kuitenkin treeneissä on ollut mukana ihan normaalilla tavalla innokas Rikupetteri. Rikuhan on ilmiömäinen rehunkäyttäjä, joten tässä jännitellään myös sitä, kuinka paljon herra pallostuu laidunkesän jatkuessa - nyt jo väkirehut on tiputettu käytännössä pois ja liikuntaa tehdään suunnitelmallisen säännöllisesti.

Olemme päässeet kaksi kertaa viikon sisään Seppo Laineen kouluvalmennukseen. Seppohan valmentaan Suontaan Kartanolla ihan meidän tallin vieressä, joten kulkeminen on onnistunut hyvin laitumelta - matkaa käpsötellään reilu vartti (tosin Rikun kanssa yleensä menomatkalla hieman pidempään, kun on niin paljon ihmeteltävää). Molemmilla valmennustunneilla on ollut meidän suhteen yhtenäinen teema - huomattavasti vähemmän kättä, enemmän jalkaa. Hevonen ensin suoraksi, sen jälkeen vasta taipumaan. Minulla on ollut aina vaikeuksia käteni kanssa, mutta koska tilanne on parantunut tosi paljon aiemmasta, on se ollut helppo unohtaa. Nyt kun kuuli suoraan sanottavan, että "Nyt on liikaa kättä. Älä vedä. Tasaisemmin. Kevyemmin. Ei noin rajusti." ja sen jälkeen tunsi hevosessa eron, kun se uskalsi jäädä luottamaan rauhallisempaan käteen, tajusi taas, kuinka paljon matkaa on.

Molemmilla tunnilla käsiteltiin samaa teemaa - sitä, että pohje on lävitse niin, että hevonen väistää sitä ilman, että käsi vetää niin ettei hevoselle jää muuta vaihtoehtoa kuin mennä sivulle. Sen sijaan hevonen menee sivulle, koska pohje niin pyytää. Kun mahdollisuus hevosen ohjaamiseen sivulle kädellä vietiin pois, tajusi, kuinka paljon enemmän jalkaa sitä oikeasti tähän hommaan tarvii. Se on muuten paljon enemmän kuin kuvittelisit.

Useampana iltana on istuttu piknikillä Rikun laidunnusta seuratan. Se on aika hypnotisoivaa.

6 kommenttia:

  1. Kiva että Riku pääsee laitumelle :) Onko sulla kuinka pitkä tallimatka? Mun hevonen on vaan osittain laitumella koska se tosiaan näkyy jaksamisessa ja suorittamisessa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Rikunkin mielestä se on erityiskiva! :) Mitä tuota nyt olisi, tulisiko 16 kilometriä per suunta suunnilleen...

      Poista
  2. Huippua että kirjoittelet taas! Ja hyviä ratsastusoivalluksia! Käden keveyden kanssa on aina opiskelemista, ja minäkin kaipaan sellaista suoraa ohjeistamista, milloin ja miten on hyvä. Koska joskus se oma tuntukin valehtelee aika paljon, varsinkin mielestäni silloin jos ratsastaa pyrkivää hevosta. Tulee tunne että "on pakko" vetää, ja jos päästää niin hevonen on naapurikunnassa. Mutta totuus voikin olla ihan toinen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva olla takaisin :) Joo, käsi on kyllä sellainen ikuisuusprojekti, onneksi on valmentajia ja opettajia, jotka jaksavat vuodesta toiseen minua auttaa tämän asian kanssa :)

      Poista
  3. Ekan hevoseni aikaan +-10 vuotta sitten oli ihan normaalia (ainakin sillä 20 hevosen tallilla) että aktiivisessa käytössä olevat hevoset laidunsivat 2-3kk yötä päivää! Ehkä just kisoja edeltäväksi yöksi otettiin sisälle. :) Tärkeintä tuossa on toki hevosen kuulostelu niinkuin itsekin totesit.
    Meillä kävi viime kesänä niin että Totti tuntui väsähtävän laitumella. Laidunhan oli melko mäkinen eivätkä kelit olleet todellakaan parhaat mahdolliset. Nyt mietiskelin keväällä vienkö sen kesäksi kaverini luo laitumelle mutta jäimme nykyiselle tallille koska on tarkoitus treenailla. Hepat ovat olleet laitumella nyt aamusta päiväruokiin asti.
    Ihanaa lukea teidän treeneistä ja menosta taas säännöllisesti! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä olisin kanssa varmaan yrittänyt jotain puolipäivälaidunsysteemiä Rikun kanssa, jos laidun olisi lähempänä tallia - nyt mennään näin ja tämän kesän jälkeen ollaan taas viisaampia, että miten se tälle hevoselle sopii :)

      Poista