Aulanko seuraeste

Huhhuh mikä päivä! Koko yön heräilin tuskanhikisenä miettimään milloin kentän lanausta, milloin liputtajien puuttumista ja milloin panikoimaan mitä ihmeellisimpiä asioita. Omaa kisajännitystä ei päässyt juurikaan syntymään, vaan sen sijaan jännitin ihan vain yleisesti kisojen sujumista. Yritin nimittäin olla tämänkertaisissa kisoissa vähän niin kuin "kilpailunjohtaja". Hohhoh, onneksi oli fiksumpaa apua saatavilla ;)

Osittain Stable Parkin kisojen peruuntumisen vuoksi saatiin meidän karkeloista ihan kivan kokoiset, lähtöjä taisi olla noin 40. Aamulla suuntasin tallille hoitamaan vielä viime hetken kisajärjestelyjä, mm. rakentamaan rataa ja huoltamaan kenttää. Kaikki saatiin ajoissa valmiiksi, ja yhtäkkiä mun pitikin hypätä jo hevosen selkään. Riku oli innoissaan, kun tajusi, että nyt on muuten kisat kyseessä! Verkassa hypättiin kuitenkin ihan rauhakseltaan. Ensimmäinen rata (hurja 50cm) meni vähän käsijarru päällä ratsastaessa kun Riku ekan esteen jälkeen teki valtavan pukkivaihdon ja mä jäin vähän jännittämään, että tekeekö se niitä lisää ja tein vaihdot sitten ravin kautta. Puhdas rata, mutta yliaikaa tuli kahden virhepisteen verran, eli ruusuketta ei tullut. Toinen luokka oli 65cm, joka sujui huomattavasti paremmin. Tempo oli jo lähempänä normaalia ja selvittiin enimmäisajassa maaliin. Eli punavalkoinen "voittoruusuke" napattiin siitä luokasta.

Heti kun pääsin alas oman hevosen selästä, suhasin verkkaa valvomaan loppupäiväksi. Oli hauska olla tohinan keskellä ja nautiskella kevättuulesta ;) Kisat sujuivat loppuun saakka mielestäni aika jouhevasti. Uloskieltoja tuli aika paljon, johtui varmaan pääosin siitä, että nyt oli varmaan monella ekat ulkokisat ja johteet tosiaan olivat aika jännät. Aluekisoissa ne ovatkin sitten jo ratsukoille tutut!

PS. Blogi palasi, kun innostus palasi.