lauantai 2. helmikuuta 2013

Sormi vs. karsinanovi

Maanantaina ratsastin maneesissa lävitse A:10 -kouluohjelmaa. Hankaliksi kohdiksi koin koko laukkaohjelman (puolikas ympyrä keskilaukkaa - täyskaarto - puolikas keskiympyrä vastalaukkaa), mutta sain kuin sainkin yhden radan ratsastettua kohtuullisesti lävitse. En hienosti, mutta kohtuullisesti. Takaosakäännökset ovat edelleen mulle aivan utopiaa, saan kyllä käännöksen sujumaan ihan keskiverrosti, mutta käännös ei kuitenkaan suju tarpeeksi koottuna. Näitä pitäisi selvästi treenata lisää sekä itsenäisesti että silmän alla - mutta kun takikset on niin tyhmiä!

Tiistaina menin estetunnille, jossa jouduin hyppäämään rutkasti mukavuusalueeni ulkopuolella ;) Hyppäsimme kolmikaarisella kiemurauralla, joka meidän minimaneesissa tarkoittaa sitä, että koko ajan saa olla kääntämässä - varsinkin kun sekä ennen estettä että esteen jälkeen oli puomi, eli lähestymisten piti vaan tulla suoraan... Tunti sujui ihan hyvin, mutta olin kyllä aivan kauhuissani välillä. Riku haki innokkaasti esteelle ja leiskautteli iloisesti niiden ylitse. Hengissä selvittiin, se kai on se pääasia. Ja se, että Rikulla oli hauskaa.

Keskiviikkona Riku iloitteli heppakaverinsa kanssa alakentällä vapaana ja sen jälkeen käytiin puolen tunnin talutuslenkillä.

Torstaina olin kouluratsastustunnilla, jossa aiheena olivat täsmälliset siirtymiset ja siirtymiset askellajin sisällä. Riku oli mukavassa muodossa koko tunnin ja asiat saatiin esitettyä varsin kohtuullisesti - mutta tyytyväinenhän en toki taaskaan ollut, vaan jäin hinkkaamaan vielä siinä vaiheessa kun muut siirtyivät keventylyiden kautta käyntiin ;) Lopulta olin ihan kohtalaisen tyytyväinen ja pystyin lähtemään kotiin.

Perjantaina eli eilen läväytin karsinan liukuoven sormeni yli! En tiedä, kuinka onnistuin olemaan niin taitava. Meinasin ensin pyörtyä kivusta ja sen jälkeen pitelin kylmää sormen päällä parikymmentä minuuttia. Lopulta tuntui paremmalta ja lähdin tunnille. Sitkeästi ratsastin (tosin huonosti) 45 minuuttia ennen kuin totesin, että jos en halua pyörtyä, on parempi tulla alas ja lähteä talliin laittamaan sormelle lisää kylmää... Ja poistuin siis paikalta.

Tänään kävimme Rikun kanssa puistometsässä maastoilemassa. Riku oli innokas ja iloinen, mutta ei kovin tuhma ;) Pikkaisen pomppi ja halusi määrittää askellajin itse, mutta lopulta tyytyi kuitenkin niihin minun valitsemiini suurimman osan ajasta. Jännitin ennen lähtöä kamalasti, mutta kaikki sujui kuitenkin lopulta hyvin. Ihana hanki löytyi vielä metsästä!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti